Suomen Moskovan-suurlähetystö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurlähetystön pääsisäänkäynti.

Suomen Moskovan-suurlähetystö on Suomen tasavallan suurlähetystö Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Nykyinen suurlähettiläs on Mikko Hautala. Hän astui virkaan 1. syyskuuta 2016.[1]

Lähetystössä on henkilökuntaa 67 (vuonna 2016).

Suurlähetystörakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Moskovassa oleva suurlähetystörakennus vihittiin käyttöön 6. joulukuuta 1938. Rakennus on Suomen ensimmäinen varta vasten edustustoksi rakentama talo. Samalla se oli ensimmäinen Neuvostoliiton pääkaupunkiin Moskovaan rakennettu ulkovaltojen edustusto.[2]

Suomen lähetystörakennus on edelleen hieno esimerkki suomalaisesta arkkitehtuurista ja yksi harvoista todella toimivista funktionalismin tyylisuunnan rakennuksista Moskovassa. Lähetystörakennus toimii edelleen pitkälti sellaisena kuin sen suunnittelija, arkkitehti Hilding Ekelund, aikanaan sen piirustuslaudalla piirsi.

Uudet ajat ja uudet tehtävät Venäjällä ovat vaatineet lähetystölle lisätiloja, mutta ne on saatu aikaan lisärakennuksella. Sen rakentaminen alkoi Neuvostoliiton hajoamisen myötä, ja talo vihittiin käyttöönsä keväällä 1996.[2]

Rakennuksen suurta parveketta kutsutaan Paasikiven komentosillaksi. Sisätiloissa koristeellisessa salissa ruokasalin ja ison salin välissä on kaksi Ilja Repinin maalausta ja kullatut 1900-luvun alun huonekalut. Huonekalut ovat tarinan mukaan peräisin autonomian aikaisesta ministerivaltiosihteerin residenssistä. Isossa salissa on nykyaikainen kalustus. ruokasalissa on alkuperäinen arkkitehti Elli Ruuthin suunnittelema kalustus[2]

Rakennuksen valmistumisaikaan henkilökunta asui lähetystöalueella. Talvisodan aikana rakennus oli tyhjillään ja ruotsalaisten valvonnassa, jatkosodan aikana siinä asui ruotsalaisia diplomaatteja ja sodan päätyttyä yhdysvaltalainen diplomaatti George F. Kennan.[2]

Sodan jälkeen lähetystön pihalla oli viljelypalstoja ja sikoja ja kanoja. 1960-luvulla henkilökunnalle vuokrattiin asuntoja muualta kaupungista.[2]

Embassy of Finland in Moscow, plate.jpg
Moscow, Kropotkinskii 15 17, embassy of Finland.JPG

Suurlähettiläät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

edustaja[3] vuodet asema
Anders Ahonen 1921 va. valtuutettu
Eero Järnefelt 1921 va. asiainhoitaja
Karl Gyllenbögel 1921–1922
Eero Järnefelt 1922–1923
Antti Hackzell 1922–1927 lähettiläs
Pontus Artti 1927–1930
Aarno Yrjö-Koskinen 1931–1939
Juho Kusti Paasikivi 1940–1941
Cay Sundström 1945–1953
Åke Gartz 1953–1954
Åke Gartz 1954–1955 suurlähettiläs
Eero A. Wuori 1955–1963
Jorma Vanamo 1963–1967
Jaakko Hallama 1967–1970
Björn-Olof Alholm 1970–1974
Jaakko Hallama 1974–1982
Aarno Karhilo 1983–1988
Heikki Talvitie 1988–1992

Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

edustaja[3] vuodet asema
Heikki Talvitie 1991–1992 suurlähettiläs
Arto Mansala 1993–1996
Markus Lyra 1996–2000
René Nyberg 2000–2004
Harry Helenius 2004–2008
Matti Anttonen 2008–2012
Hannu Himanen 2012–2016
Mikko Hautala 2016–

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Presidentti Niinistön neuvonantaja nimitetty Suomen Moskovan-suurlähettilääksi Ylen uutiset. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b c d e Jussi Niemeläinen, Suomen valkoinen talo. Helsingin Sanomat 1.12.2013 s. C 10–11
  3. a b Suomen edustustopäälliköt Moskovassa Suomen suurlähetystö, Moskova. Suomen ulkoasiainministeriö. Viitattu 30.12.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyrki Paloposki, Jussi Pekkarinen: Kolhoosi ja keidas. Moskovan suurlähetystörakennus 60 vuotta. Otava 1998. (Julkaistu venäjäksi 2005.)
  • Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40966-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]