Tyydyttynyt rasvahappo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tyydyttynyt rasva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneitä rasvahappoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus on aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan saanti vaihtelee maittain väillä 2-28 E%.[1]

Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes 70 prosenttia maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa[2]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläinlajin ja jalostusasteen mukaan. Esimerkiksi naudanlihan rasvahapoista keskimäärin 60 prosenttia on tyydyttyneitä[3], sianlihan 40 prosenttia[4] ja boilerin noin 32 prosenttia[5].

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[6]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47 % 18 % 9 % 3 %
Voi 3 % 11 % 29 % 13 %
Jauheliha 0 % 4 % 26 % 15 %
Tumma suklaa 0 % 1 % 34 % 43 %
Lohi 0 % 1 % 29 % 3 %
Kananmuna 0 % 0.3 % 27 % 10 %
Cashew-pähkinä 2 % 1 % 10 % 7 %
Soijaöljy 0 % 0 % 11 % 4 %

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista.[7]

Saantisuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia[8]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[9] Suositus on kuitenkin ristiriidassa aiheesta kertyneen tutkimusnäytön kokonaisuuden kanssa[10][11].

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksia tyydyttyneestä rasvasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veren suuri tyydyttyneen rasvan pitoisuus lisää sydänsairauksien riskiä. Tyydyttyneen rasvan syömisen on uskottu sen vuoksi vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen[12], ja sen käyttöä on siksi ravitsemussuosituksissa suositeltu vältettävän ja sen sijaan on suositeltu käytettäväksi tyydyttymättömiä rasvoja.[13] Tyydyttynyt rasva ei lisää kuitenkaan sydäntauteja aiheuttavien pienten ja tiheiden LDL-hiukkasten määrää, vaan lähinnä vaarattomampien suuremman kokoluokan LDL-kolesterolihiukkasten määrää[14].

Läpi koko 2000-luvun on kertynyt runsaasti tutkimusnäyttöä, joka kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että tyydyttyneen rasvan nauttiminen olisi haitallista[15]. Esimerkiksi vuonna 2009 ja 2010 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneella rasvalla ei ole sydän- ja verisuonitauteja lisäävää vaikutusta,[16][17][18] mutta monityydyttymättömillä rasvahapoilla on sen sijaan sydän- ja verisuonitautitapahtumia vähentävää vaikutusta.[19][20][21]

Vuonna 2014 julkaistiin laaja ja perusteellinen tutkimuskatsaus kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, jonka johdossa oli Cambridgen yliopiston kansanterveyslaitoksella työskennellyt sydän- ja verisuonisairauksiin erikoistunut epidemiologi. Tutkimus laadittiin Britannian sydänsäätiön toimesta, ja siihen koottiin 72 siihen mennessä julkaistua tutkimusta, joihin oli osallistunut yli puoli miljoonaa koehenkilöä.[22] Tutkimuksen tuloksena oli, ettei sillä kolmanneksella, joka nautti eniten tyydyttynyttä rasvaa ollut suurempaa sairastumisriskiä kuin sillä kolmanneksella, joka nautti vähiten tyydyttynyttä rasvaa. Sama päti monityydyttämättömiin kasviperäisiin omega 6-rasvahappoihin, joiden runsas käyttö ei vähentänytkään sairastumisriskiä. Sen sijaan huomattiin, että pitkäketjuinen teollinen transrasva lisäsi sydänsairauksia, koska runsaimmin transrasvaa nauttineella kolmanneksella esiintyi 16 prosenttia enemmän sydänsairauksia kuin vähiten nauttineella kolmanneksella. Sen sijaan runsaimmin monityydyttämättömiä omega 3-rasvahappoja saaneilla oli 13 prosenttia pienempi sairastumisriski. Omega-3-rasvahappojen suojaava vaikutus liittyi ennen kaikkea kaloista saataviin dokosaheksaeenihappo DHA:han, eikosapentaeenihappo EPA:an ja erityisesti klupanodonihappo DPA:han, kun taas kasviperäisellä alfalinoleenihapolla ei ollut kovinkaan suurta suojaavaa vaikutusta[23].

American Association for the Advancement of Science -nimisen kansalaisjärjestön julkaiseman uutisen mukaan kyseisessä tutkimuksessa tulkittiin erästä omega 3-rasvahapoista tehtyä tutkimusta virheellisesti siten, ettei kyseisellä rasvahapolla olisi sydänterveyttä edistävää vaikutusta, mutta virhe oikaistiin kuitenkin pian tutkimuksen ilmestyttyä. Otagon yliopiston tutkija Jim Mann oli lisäksi ilmoittanut yhdistyksen edustajalle, että tutkimuksessa ei otettu huomioon kahta yksilöimättömäksi jäänyttä omega-6-rasvahapoista laadittua tutkimusta. Lisäksi tutkimusta on kritisoitu siitä, ettei siinä mainittu, että erään vuonna 2009 julkaistun tuktimuskatsauksen tuloksena oli, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään vähentää sydänsairauksia. Kontrolloitujen kaksoissokkokokeiden tuloksena on kuitenkin ollut se, ettei tyydyttyneillä ja tyydyttymättömillä rasvoilla ole tässä suhteessa eroa.[24][25]

Kuitenkin vuonna 2017 julkaistun poikkeuksellisen kattavan kansainvälisen väestötutkimuksen mukaan runsas tyydyttyneen rasvan saanti vähentää sydänkohtauksen riskiä. Kyseiseen tutkimukseen osallistui lähes 140 000 ihmistä, joita seurattiin 10 vuoden ajan.[11]

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskatsauksessa todetaankin, ettei suurimmassa osassa viime aikojen tutkimuksia ole havaittu tyydyttyneen rasvan käytön lisäävän sydän- ja verisuonisairauden tai ennenaikaisen kuoleman riskiä vaan päin vastoin vähentävän riskiä saada sydänkohtaus. Tutkimusnäytön kokonaisuus ei tue myöskään käsitystä, jonka mukaan täysrasvaiset maitotuotteet, liha, kananmunat ja tumma suklaa lisäisivät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.[10]

Ruokavalion rasvojen laadulla on havaittu olevan yhteys myös aivoterveyteen. Itä-Suomen yliopiston Marjo Eskelisen väitöstutkimuksen (2014) mukaan runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä.[26] Toisaalta vuonna 2018 julkaistun kansainvälisen metatutkimuksen mukaan niukka tyydyttyneen rasvan saanti moninkertaistaa riskin kuolla aivoverenvuotoon[27].

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea maitotuotteiden sisältämän tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä vähentyneeseen sydäntautiriskiin, toisin kuin korkea lihan tyydyttyneen rasvan saanti, joka oli yhteydessä kasvaneeseen sydäntautiriskiin. Kasveista ja voista peräisin olevan tyydyttyneen rasvan saannilla ei kuitenkaan havaittu minkäänlaista yhteyttä sydäntautiriskiin.[28] Tulos saattaa heijastella sitä, että juustossa on Maito ja terveys ry:n mukaan voita enemmän konjugoitua linolihappoa[29]. Myös laiduntavan eli tuoretta ruohoa syövän lehmän maidossa on konjugoitua linolihappoa[30]. Konjugoitua linolihappoa on myös naudan ja lampaan lihassa[31] ja erityisen paljon sitä löytyy luomumaidosta ja -lihasta[32].

Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[33]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee tehokkaasti pikkulasten lihavuutta. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[34] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee myös keski-ikäisten miesten keskivartalolihavuutta[35]. Sen sijaan siitä, että rasvaiset maitotuotteet aiheuttaisivat lihavuutta ei ole olemassa lainkaan tieteellistä näyttöä[36].

Vaikutus kolesteroliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauriinihappo kohottaa sekä kokonaiskolesterolia että hyvää HDL-kolesterolia.

Tyydyttyneen rasvan nauttiminen ei lisää vaarallisten pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrää, vaan huomattavasti vähemmän haitallisten suurten LDL-kolesterolihiukkasten määrää[37].

Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.

Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutuksia veren kolesteroliin[38]
Rasvahappo vaikutus
Lauriinihappo kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia
Steariinihappo ei vaikutusta
Palmitiinihappo mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia
Myristiinihappo kohottaa LDL-kolesterolia
Voihappo ei vaikutusta
Kapryylihappo ei vaikutusta
Kapriinihappo ei vaikutusta
Beheenihappo kohottaa kokonaiskolesterolia

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. https://tinyurl.com/y3ov5q5q
  2. Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  3. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 29.10.2020.
  4. Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  5. Naudanliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  6. USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  7. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  8. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26.
  9. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  10. a b Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-based. Journal of the American College of Cardiology, accepted 12 May 2020. file:///C:/Users/Omistaja/AppData/Local/Temp/Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Propo.pdf
  11. a b Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Xiaohe Zhang, Sumathi Swaminathan, Wei Li, Viswanathan Mohan: Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. The Lancet, 4.11.2017, nro 10107, s. 2050–2062. PubMed:28864332. doi:10.1016/S0140-6736(17)32252-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  12. Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood. Viitattu 7.7.2020. (englanniksi)
  13. Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  14. Arne Astrup, Faidon Magkos, Dennis M. Bier, J. Thomas Brenna, Marcia C. de Oliveira Otto, James O. Hill: Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations: JACC State-of-the-Art Review. Journal of the American College of Cardiology, 18.8.2020, nro 7, s. 844–857. doi:10.1016/j.jacc.2020.05.077. ISSN 0735-1097. Artikkelin verkkoversio. en
  15. Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  16. Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659–69.
  17. Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.
  18. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542
  19. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817
  20. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774
  21. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388
  22. Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  23. Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  24. Kai Kupferschmidt: Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats 24.3.2014. American Association for the Advancement of Science. Viitattu 28.3.2014.
  25. Edgar Diabetes and Obesity Research Centre: Eminent scientists challenge saturated fats study University of Otago. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  26. Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1394-4/ Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220
  27. Muto M, Ezaki O: High Dietary Saturated Fat Is Associated With a Low Risk of Intracerebral Hemorrhage and Ischemic Stroke in Japanese but Not in Non-Japanese: A Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies Journal of atherosclerosis and thrombosis. 1.5.2018. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
  28. de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 8/2012. PubMed. Viitattu 22.9.2012.
  29. Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa. https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-rasva/maitorasvan-koostumus.html
  30. Kaikki maidon rasvat eivät ehkä olekaan vaaraksi Yle.fi. Viitattu 23.6.2010.
  31. Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa. https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-rasva/maitorasvan-koostumus.html
  32. Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa. https://proluomu.fi/luomulihassa-ja-maidossa-enemman-terveellisia-rasvahappoja-kuin-luomuttomassa/
  33. Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591
  34. Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  35. S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  36. Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin. 17.12.2017. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/17/tutkimus-rasvaiset-maitotuotteet-voivat-olla-terveellisempia-3-asiantuntijaa
  37. Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-based. Journal of the American College of Cardiology, accepted 12 May 2020. file:///C:/Users/Omistaja/AppData/Local/Temp/Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Propo.pdf
  38. Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttynyt rasvahappo.