Ero sivun ”Kauhava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
mielivaltaista linjanvetoa, palauta jos olet eri mieltä.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 44: Rivi 44:
Kauhavan väkiluku on nykyään {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkilöä (tieto päivittynyt {{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }})<ref name="vakilukuviite" />. Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[neliökilometri|km²]], josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }}).<ref name="pinta-ala" />.
Kauhavan väkiluku on nykyään {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkilöä (tieto päivittynyt {{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }})<ref name="vakilukuviite" />. Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[neliökilometri|km²]], josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }}).<ref name="pinta-ala" />.


Nykyisen Kauhavan kaupungin naapurikunnat ovat [[Evijärvi]], [[Isokyrö]], [[Lappajärvi]], [[Lapua]], [[Pedersören kunta]], [[Oravainen]], [[Seinäjoki]], [[Uusikaarlepyy]] ja [[Vöyri-Maksamaa]].
Nykyisen Kauhavan kaupungin naapurikunnat ovat [[Evijärvi]], [[Isokyrö]], [[Lappajärvi]], [[Lapua]], [[Pedersören kunta]], [[Oravainen]], [[Seinäjoki]], [[Uusikaarlepyy]] ja [[Vöyri-Maksamaa]].Nykyinen Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.

Kauhavan kaupunki muuttui maantieteellisesti ja rakenteellisesti 1.1.2009 voimaan astuneen [[kuntaliitos|kuntaliitoksen]] myötä, jolloin Kauhava yhdistyi '''[[Alahärmä]]n''', '''[[Ylihärmä]]n''' ja '''[[Kortesjärvi|Kortesjärven]]''' kanssa muodostaen niin ikään ''Kauhava'' -nimisen kaupungin. Tämä artikkeli käsittelee selvyyden vuoksi pääasiassa alkuperäisen Kauhavan kaupungin hallintoaluetta.

Alkuperäisestä Kauhavan kaupungista käytetään kaupunkilaisten parissa mm. nimityksiä ''kanta-Kauhava'', ''vanha Kauhava''. Nykyisestä Kauhavan kaupungista puolestaan mm. nimityksiä ''suur-Kauhava'' ja ''uusi Kauhava''.

== Kunnallisen itsehallinnon historia ==

Kauhavan alue kuului vuoteen [[1859]] saakka '''Lapuan [[pitäjä|suurpitäjään]]''', jolloin kyseinen suurseurakunta jaettiin neljään itsenäiseen [[seurakunta]]an. Aloite jakaa Lapuan suurseurakunta pienemmiksi itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi tehtiin [[tuomiokapituli]]lle vuonna [[1836]] Ala- ja Ylihärmän ''[[kappeli]]en'' asukkaiden toimesta. Perusteluina muun muassa että suurpitäjän hoitaminen yhtenä kirkkoherrakuntana oli liian työlästä silloiselle iäkkäälle kirkkoherralle, lisäksi vedottiin ongelmiin köyhäinhoidon järjestelemisessä sekä kauhavalaisten ja härmäläisten rauhattomaan luonteenlaatuun verrattuna nurmolaisiin ja lapualaisiin. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo, Juha | Nimeke = Seurakuntaelämä ja uskonnolliset liikkeet Etelä-Pohjanmaalla 1809-1907 | Vuosi = 1987 | Julkaisija = - | Sivu = 15-16 }}</ref>

'''Kunnalliseen itsehallintoon''' Kauhava siirtyi 3.12.[[1866]] vuotta aiemmin Suomessa säädetyn asetuksen tiimoilta, jonka mukaan ''"kukin seurakunta maalla on itsepäällensä erinäinen kunta"''. Lisäksi kyseisessä asetuksessa määrättiin näin syntyneille kunnille perustoimintojen, kuten kansakoulun, terveydenhuollon, sairaanhoidon, köyhäinhoidon, järjestyksen ylläpidon, kunnallisen rakentamisen sekä kunnallisen verotuksen, järjestäminen ja toteuttaminen.

Vuoden [[1917]] ''maalaiskuntain kunnallislailla'' määrättiin '''[[kunnanvaltuusto]]''' pakolliseksi kaikissa kunnissa, ja siitä tuli ylin päättävä elin aiemman ''[[kuntakokous|kuntakokouksen]]'' sijaan.

'''Kaupungiksi''' Kauhava muuttui 1.1.[[1986]] (yhdeksän muun maalaiskunnan ohella) Suomen hallituksen hyväksyttyä Kauhavan kunnanvaltuuston jättämän esityksen. Esitys kuntamuodon muuttamisesta kaupungiksi lähti liikkeelle paria vuotta aikaisemmin Kansalaisopiston järjestämän yleisöpaneelin tiimoilta syksyn kunnallisvaalien ohessa.

Jo sitä ennen vuonna 1935 oltiin Fräntilän, Lauttamuksen ja Rengon kyläläisten toimesta sekä vuonna 1972 kunnanvaltuuston toimesta muuttamassa Kauhavan hallintomuotoa kunnasta ''[[kauppala]]ksi''. Tämä hanke kuitenkin kaatui kun [[valtioneuvosto]] teki [[periaatepäätös|periaatepäätöksen]] ettei uusia kauppaloita enää perusteta, ja vanhatkin poistuivat Suomen kuntamuodoista vuoden 1977 alusta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pietiläinen, Timo | Nimeke = Kauhavan Historia I | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 457-459, 477, 522-527 | Julkaisupaikka = Saarijärvi | Julkaisija = Saarijärven Offset Oy | Tunniste = ISBN 951-98051-1-7 }}</ref>

Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se '''kuntaliitoksessa''' yhdistyi [[Alahärmä]]n, [[Kortesjärvi|Kortesjärven]] ja [[Ylihärmä]]n kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Nykyinen Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.


== Kylät ==
== Kylät ==

Ennen kuntaliitosta Kauhava sisälsi kylät:


* Alakylä
* Alakylä

Versio 11. helmikuuta 2010 kello 19.38

Kauhava

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°06′05″N, 23°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,38 km²
85:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 313,85 km²
– sisävesi 14,53 km²
Väkiluku 15 165
73:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 11,54 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 5,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Harri Mattila
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
 • PS
21
11
6
3
2
www.kauhava.fi
Kauhavan vanha vaakuna (1952-2008)
Kauhavan asema
Saab Safir -patsas
Kauhavan Nuorisoseuratalo

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen.

Kauhavan väkiluku on nykyään 15 165 henkilöä (tieto päivittynyt 2023-12-31 31. joulukuuta 2023)[2]. Kaupungin pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-01 1. tammikuuta 2022).[1].

Nykyisen Kauhavan kaupungin naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Oravainen, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa.Nykyinen Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki.

Kylät

  • Alakylä
  • Eteläranta
  • Hirvijoki
  • Hopiavuori
  • Huhtamäki
  • Kantola
  • Karjanlahti
  • Kauhava
  • Kettula
  • Kirkonkylä (kanta-Kauhavan keskustan itäpuoli)
  • Kleemola
  • Kosola
  • Lauttamus (kanta-Kauhavan keskustan länsipuoli)
  • Lummukka
  • Mäenpää
  • Mäki-Hannus
  • Orava
  • Pelkkikangas
  • Pelkola
  • Pernaa
  • Ruotsala
  • Sippola
  • Varpula
  • Varvas
  • Viinikka
  • Ylikylä

Kuntaliitoksen myötä Kauhavaan kuuluvat myös:

Koulutuslaitokset

Kauhavalla sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun osana toimiva Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, jotka antavat monipuoliset valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Kauhavalla sijaitseva Lentosotakoulu on Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos. Kauhavan lukio on erikoistunut ilmailuun, yrittäjyyteen, tietojenkäsittelyyn ja tanssiin.

Nähtävyyksiä

Festivaalit

Kauhavalla pidetään vuosittain Lentäjien Juhannus, Puukkofestivaali ja Kävelykarnevaalit sekä Härmälääset Häjyylyt (Alahärmässä) ja Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut (Kortesjärvellä).

Mainintoja

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia, kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Amerikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt. Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Do:n alkukotina pidetään Kauhavaa. Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen lauluissa, kuten Zen Cafen - Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun - Rakasta rintani ruhjeille kappaleissa. Sekä myös muun muassa kansanlaulussa Isontalon Antti ja Rannanjärvi.

Kuuluisia kauhavalaisia

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 1.5.2009.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauhava&oldid=8017206”