Ero sivun ”Haapajärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 185.166.186.101) ja palautettiin versio 19245872, jonka on tehnyt Kulkevi16
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 183: Rivi 183:
* [[Hannu Tarmio]], kirjankustantaja, [[WSOY]]:n toimitusjohtaja
* [[Hannu Tarmio]], kirjankustantaja, [[WSOY]]:n toimitusjohtaja
* [[Anssi Tikanmäki]], muusikko
* [[Anssi Tikanmäki]], muusikko
*Jari Nahkanen, [[Poliitikko]]


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 20. marraskuuta 2020 kello 10.31

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä katso Haapajärvi (täsmennyssivu).
Haapajärvi

vaakuna

sijainti

Haapajärven kirkko
Haapajärven kirkko
Sijainti 63°44′55″N, 025°19′05″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Nivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero 069
Hallinnollinen keskus Haapajärven keskustaajama
Perustettu 1868
– kauppalaksi 1967
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 789,31 km²
146:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 766,42 km²
– sisävesi 22,89 km²
Väkiluku 6 558
139:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 8,56 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 25,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,9 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 10,20 %
21:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Juha Uusivirta
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Muut
 • Kok.
14
8
3
1
1
www.haapajarvi.fi

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 6 558 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 789,31 km², josta 22,89 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,56 asukasta/km².

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Haapajärvi on osa Oulun Eteläistä.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee kilometrin päässä ydinkeskustasta.lähde?

Maantiede

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on löydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.[7]

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.[7]

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.[7]

Kylät

  • Ahola
  • Autioranta
  • Haaganperä
  • Jokela
  • Kalakangas
  • Karjalahdenranta
  • Kiurunperä
  • Koposperä
  • Kumiseva
  • Kuona
  • Kuusaa
  • Mustanperä
  • Mäntyperä
  • Nokkous
  • Oksava
  • Olkkola
  • Parkkila
  • Tiitonranta
  • Tuomiperä
  • Varisperä
  • Vehkapuhto
  • Veivarinperä
  • Ylipää

Historia

Haapajärven kunnalliskoti toimi sotien välisenä aikana.

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.[7]

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100.[7]

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.[7]

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi vuonna 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin vuonna 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui vuonna 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti vuonna 1880.[7]

Ylivieskan–Iisalmen radan avaaminen vuonna 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924–1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli vuonna 1967 ja kaupunginoikeudet se sai vuonna 1977.[7]

Hallinto

Haapajärven kaupunginjohtaja on Juha Uusivirta.lähde? Valtuustossa on 27 paikkaa, joista 14 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Haapajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 202
1985
  
 8 454
1990
  
 8 463
1995
  
 8 519
2000
  
 8 236
2005
  
 7 882
2010
  
 7 639
2015
  
 7 438
2020
  
 6 999
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Haapajärvellä oli 7 251 asukasta, joista 5 009 asui taajamissa, 2 187 haja-asutusalueilla ja 55 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Haapajärven taajama-aste on 69,6 %.[9] Haapajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[10]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Haapajärven keskustaajama 4 554
2 Oksava 403
3 Karvoskylä-Jokikylä* 52

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Karvoskylä-Jokikylän taajama ulottuu pääosin Nivalan kaupungin alueelle.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Haapajärvellä on seuraava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta:[11]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapajärven alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[12]

Palvelut

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii peruskoulun ala- ja yläasteiden lisäksi lukio.lähde?

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia ja istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.lähde?

Välimatkoja

Nähtävyyksiä

  • Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802. Kirkossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.[13]
  • Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
  • Kotiseutumuseo
  • Taidekoti Jykelä
  • Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
  • Teekuppikokoelma kaupungintalolla
  • Hiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
  • Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
  • Härkäahon koski, etenkin keväällä[14]

Tapahtumia

Haapajärvellä järjestettiin herättäjäjuhlat heinäkuussa 2013.[15][16]

Haapajärvellä järjestettiin geokätköilijöiden megatapahtuma 6.–8. heinäkuuta 2018.lähde?

Ruokakulttuuri

Haapajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut eli lihakeitto, hapanleipä, ohrapuuro ja marjasoppa.[17]

Urheilu

Haapajärven Pesä-Kiilat pelaa pesäpallossa miesten Suomensarjassa ja tyttöjen Superpesiksessä.lähde?

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Haapajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ a b c d e f g h Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 pxnet2.stat.fi. Viitattu 2.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  11. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ Iisalman orotodoksinen seurakunta
  13. ↑ Haapajärvi, Kirjastovirma
  14. ↑ Härkäahonkoski, Suomen vesiputoukset
  15. ↑ Haapajärvi järjestää Herättäjäjuhlat 2013, Kotimaa24.fi
  16. ↑ Mikkelin seurakuntien tiedote 24.8.2010
  17. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haapajärvi&oldid=19348982”