Tämä on lupaava artikkeli.

Erkki Sakari Heinonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Sakari Heinonen
Erkki Sakari Heinonen, 1999, Hampuri
Erkki Sakari Heinonen, 1999, Hampuri
Syntynyt 8. kesäkuuta 1933
Kuonan kylä, Haapajärvi
Kuollut 20. toukokuuta 2010 (76 vuotta)
Kuonan kylä, Haapajärvi[1][2]
Kansallisuus suomalainen
Ala taidemaalari, taidegraafikko[3]
Taidesuuntaus Surrealismi[4][1]
Palkinnot Haapajärven kaupungin kulttuuripalkinto 1981,
Sanomalehti Kalevan mitali 1998-99,
Valtion taiteilijaeläke 1994[5]

Erkki Tuomas Sakari Heinonen, taiteilijanimeltään Erkki Sakari Heinonen, (8. kesäkuuta 1933 Kuonan kylä, Haapajärvi20. toukokuuta 2010 Kuonan kylä, Haapajärvi[1]) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko, joka tunnetaan yhteiskunnallisesti kantaa ottavista grafiikoistaan ja maalauksistaan, joita on luonnehdittu surrealistisiksi.[6][4][7]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinonen syntyi 8. kesäkuuta vuonna 1933 Haapajärven Kuonan kylässä.[2] Hänen vanhempansa olivat metsätyönjohtaja ja maanviljelijä Paavo Heinonen ja kansakoulunopettaja Aura Heinonen (o.s. Javanainen).[6] Jo kouluaikana Heinonen maalasi vesiväritöitä ja piirteli sarjakuvia sekä teki pilapiirroksia.[2] Hänen muita kiinnostuksen kohteitaan olivat muun muassa historiantutkimus, filosofia, englanti ja kehonrakennus. Päästyään Haapajärven keskikoulusta Heinonen piti kuvataiteilijan ammattia lähes ainoana mahdollisena.[8]

Taiteilijan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinonen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1951–1953 ja suoritti taidehistorian perusopinnot Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa vuonna 1998.[6] Hän debytoi taiteilijana Turussa vuonna 1957[3] ja hänestä kehittyi eräs Taideyhdistyksen piirustuskoulun kärkitaiteilijoista.[1] Turussa Heinonen opiskeli muun muassa suomalaisen surrealismin ensimmäisenä edustajana 1930-luvulla pidetyn Otto Mäkilän johdolla ja sai sytykkeensä surrealismiin häneltä.[9][10]

Luonteeltaan hiljaisena ja vaatimattomana, mutta syvällisenä ajattelija tunnettu Heinonen työskenteli koko yli 50 vuotta kestäneen luovan kautensa ajan kotiseudullaan Haapajärven Kuonalla.[1] Hän oli naimisissa flamenco-taiteilija Anita Heinosen (os. Sundqvist[11]) kanssa.[12] Opintojen jälkeen Heinonen piti jonkin aikaa vaimonsa kanssa kanalaa Liedossa, mutta pariskunta palasi Kuonalle vuonna 1959.[11]

Heinosen surrealistisiksi luonnehdittujen maalauksia ja grafiikoiden keskeisessä osassa on nähty ihminen suhteessa maailmaan ja lähiympäristöönsä. Heinosen tunnettuihin töihin lukeutuvat muun muassa Ilta maailmanlopun kylässä -grafiikkasarja vuodelta 1974, voimakas Taidenäyttely kunnalliskodissa II vuodelta 1976 ja Ateneumin kokoelmiin kuuluva öljyvärimaalaus Omakuva, jonka Heinonen maalasi vuosina 1958–1959. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavien grafiikoiden lisäksi Heinonen tunnetaankin omakuvistaan, joita hän teki nuoruudesta lähtien.[4][7] Grafiikkaa Heinonen teki vuodesta 1966 alkaen.[7] Heinosen pitkäaikaisen ystävän ja tukijan Oiva Luhtaselan mukaan Heinonen oli ensisijaisesti surrealisti, jolle oli oleellista ilmaista aiheensa sisäinen olemus.[1]

Espanjalaisaiheet ja Andalusia tulivat Heinosen teoksiin hänen flamenco-tanssija puolisonsa kautta 1980-luvulla Heinosen ollessa myös matkaseurana vaimonsa opiskelumatkoilla. Näin syntyivät grafiikansarjat Andalucía ja España.[10][13] 1980-luvulla toiseksi keskeiseksi teemaksi muodostui luonnon ja kulttuurin rajankäyntiä ja luovan subjektin moninaisuutta käsittelevä Robinson-sarja.[14] Elina Vierun mukaan Heinosen Robinson Crusoe voidaan vuoden 1985 etsauksessa tulkita itsekkääksi hallitsijaksi, joka maalauttaa minä-palvelijallaan omakuvan ja myöhemmissä versioissa se on puolestaan vanhan hallitsijaperinteen mukaan nimetty Robinson suuriksi, keskikokoisiksi tai pieniksi.[14] Tarja Kekäläisen mukaan sarja tarkastelee omnipotentiaa ja sen ilmenemismuotoja.[15]

Heinosen Haapajärven kaupunginvaltuuston istuntosalin seinälle vuonna 1995 valmistunut julkinen teos, maalaussarja Menneisyys, Maitokärryjen aika, Nykyisyys, Tulevaisuus, kuvaa 1900-luvun elämää maalaismaisessa kunnassa ja viitteitä tulevaisuuteen.[16][17] Neliosainen monumentaalimaalaus on Heinosen merkittävin tilausteos.[18] Elina Vierun mukaan se on eräänlainen Heinosen yhteenveto vuosikymmenten ideoista ja vaikutteista.[19]

Taiteilijan työnsä ohella Heinonen kirjoitti taide- ja kirja-arvosteluita ja opetti kuvaamataitoa Haapajärven ja Ylivieskan kansalaisopistossa 1970–1990-luvuilla.[20] Kun taiteesta saadut tulot eivät riittäneet, Heinonen hankki lisäansioita niin maa- ja metsätaloustöillä kuin opetus- ja kirjoitustöilläkin.[2] Taidekritiikkien lisäksi Heinonen kirjoitti taiteilijanuransa alkuvaiheessa myös fiktiivisiä kertomuksia.[21] Hän oli Suomen Taidegraafikkojen ja Raahen taiteilijaseuran jäsen[6][22][23] ja sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1994.[5]

Oulun taidemuseo järjesti vuonna 2003 Heinosen retrospektiivisen näyttelyn, jonka yhteydessä ilmestyi häntä käsittelevä julkaisu.[24] Taiteilijan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi organisoitu näyttely oli vuonna 2004 esillä myös Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.[2][24] Näyttelyn yhteydessä Heinosesta tehtiin videotallenne, joka oli osa Oulun taidemuseon ikääntyviin kuvataiteilijoihin kohdentuvaa dokumentointiprojektia.[24]

Oulun taidemuseon lisäksi Heinosen teoksia on esillä muun muassa Ateneumin taidemuseon, Turun taidemuseon, Aineen taidemuseon, Kemin taidemuseon, Rovaniemen taidemuseon, Vilho Lampi -museon, Vantaan taidemuseon, K. H. Renlundin taidemuseon, Tampereen nykytaiteen museon, Helsingin kaupungin taidemuseon, Turun Sanomien, Sanomalehti Kalevan ja Kustannusosakeyhtiö Otavan kokoelmissa.[1]

Kuolema ja muistonäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinonen kuoli 20. toukokuuta 2010 pitkällisen sairauden uuvuttamana kotiseudullaan Haapajärven Kuonalla, jossa oli syntynyt ja tehnyt valtaosan tunnetuimmista teoksistaan.[1]

Syksyllä 2010 Ateneumiin avattiin hänen näyttelynsä esitekirjoineen.[1] Ateneumin Hommage à Erkki Sakari Heinonen -näyttely esittelee Heinosen omakuvia 1960-luvulta sekä vedoksia 1960- ja 1970-luvuilta, joista erityisesti grafiikoissaan Heinonen kuvasi usein lähiympäristönsä jokapäiväisiä tapahtumia. Näyttelyssä esillä olevat teokset sisältävät museon kuvauksen mukaan humoristista sosiaalista kritiikkiä, unia sekä luovuuteen kytkeytyvää todellisuutta. Teosten lisäksi mukana on myös Heinosen kirjeitä, näyttelykutsuja, käsikirjoituksia ja valokuvia taiteilijasta elinympäristössään.[25] Esillä oleva arkistomateriaali sisältyy Kuvataiteen keskusarkistoon lahjoitettuun Erkki Sakari Heinosen arkistoon ja Raimo Metsänheimon kirjekokoelmaan.[26] Vuoden 2010 aikana Ateneumin muistonäyttelyn kuraattorin Maritta Mellaisin artikkeli Erkki Sakari Heinosen omakuva uran alkuvaiheilta ilmestyi Kuvataiteen keskusarkiston julkaisemassa Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia. -teoksessa.[25][27]

Vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa myös Oulun taidemuseo järjesti omista kokoelmistaan kootun Heinosen muistonäyttelyn Erkki Sakari Heinonen - In Memoriam, jossa oli mukana samassa paikassa vuonna 2003 pidetyn retrospektiivisen näyttelyn yhteyteen tehty videotallenne.[28] Oulun taidemuseon näyttelyssä korostui Heinosen grafiikan tekniikoitten kuten viivasyövytyksen, akvatintan ja etsauksen sovellustaito.[10]

Teokset, näyttelyt ja julkiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Maalausvuosi Koko Tekniikka Sijaintipaikka
Omakuva 1958-1959 119,50 cm × 69 cm Öljy ja tempera kankaalle Ateneum
Omakuva 1976 94 cm × 64 cm Rasvaliitu
Robinson, peilin kuvaelma 1985 90 cm × 63 cm Guassi, väriliitu, lyijykynä Oulun taidemuseo
Menneisyys, Maitokärryjen aika, Nykyisyys, Tulevaisuus 1995 Öljymaalaus Kaupunginvaltuuston istuntosali, Haapajärven kaupungintalo

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[29][30][31][25][28]

Näyttely Vuosi Paikka Kaupunki Näyttelytyyppi
Nuorten näyttely 1963 Helsingin Taidehalli Helsinki Ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1963 Tampereen taidemuseo Tampere Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1964 Ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1966 Ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1968 Ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1970 Ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1971 Ryhmänäyttely
Suomen Taideakatemian kolmivuotisnäyttely 1971 Ateneum Helsinki Ryhmänäyttely
Suomen Taidegraafikoiden 40-vuotisnäyttely 1972 Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1974 Helsinki Ryhmänäyttely
Valtakunnan näyttely 1974 Turku Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1975 Helsinki Ryhmänäyttely
Valtakunnan näyttely 1975 Jyväskylä Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1976 Helsingin Taidehalli Helsinki Ryhmänäyttely
Oulun taiteen näyttely 1976 Odessa, Neuvostoliitto Kansainvälinen ryhmänäyttely
Oulun taiteen näyttely 1977 Boden, Ruotsi Kansainvälinen ryhmänäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton näyttely 1978 Ryhmänäyttely
Valtakunnan näyttely 1979 Tampere Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1979 Ryhmänäyttely
Ars-Karelia 1979 Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1980 Helsingin Taidehalli Helsinki Ryhmänäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1981 Ryhmänäyttely
Valtakunnan näyttely 1981 Pori Ryhmänäyttely
Suomen Taidegraafikoiden 50-vuotisnäyttely 1981 Ryhmänäyttely
Pohjanlahden biennaali 1981 Rauma Kansainvälinen ryhmänäyttely
1982 Galleria Spazio d'Arte Milano, Italia Kansainvälinen ryhmänäyttely
Oulun taiteen näyttely 1983 Odessa, Neuvostoliitto Ryhmänäyttely
1982-83 Suomen suurlähetystö Bonn, Saksan Liittotasavalta Kansainvälinen ryhmänäyttely
Oulun läänin aluenäyttely 1986 Kansainvälinen ryhmänäyttely
1988 Värskä, Viro Yksityisnäyttely
Suomen Taiteilijain näyttely 1989 Helsingin Taidehalli Helsinki Ryhmänäyttely
1990 Tampere Ykrityisnäyttely
1991 Torremolinos, Espanja Yksityisnäyttely
Eläinkuvia Suomen taiteessa 1992 Ikaalisten taidekeskus Ikaalinen Ryhmänäyttely
Suomalaisen taiteen kutsunäyttely 1992 Zakopane, Puola Ryhmänäyttely
1993 Iisalmi Yksityisnäyttely
1993 Uusikaupunki Yksityisnäyttely
Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton kutsunäyttely 1993 Vilho Lampi -museo Liminka Ryhmänäyttely
Venu-nainen kuvassa 1994 Taidekeskus Pyrri Savonlinna Ryhmänäyttely
Mäntän kuvataideviikkojen kutsunäyttely 1995 Mänttä Ryhmänäyttely
Oulun läänin aluenäyttely 1995 Kajaanin taidehalli Kajaani Ryhmänäyttely
1995 Haapajärvi Yksityisnäyttely
New Stone Age Stars 1995 Vallilan kirjasto Helsinki Kansainvälinen ryhmänäyttely
1995 Forssa Yksityisnäyttely
1998 Oulainen Yksityisnäyttely
Trans Industrial Congress 1999 Hampuri Ryhmänäyttely
2000 Ylivieska Yksityisnäyttely
Erkki Sakari Heinonen 2003 Oulun taidemuseo Oulu Yksityisnäyttely
Erkki Sakari Heinonen 2004 Aboa Vetus & Ars Nova Turku Yksityisnäyttely
Hommage à Erkki Sakari Heinonen 2010 Ateneum Helsinki Muistonäyttely
Erkki Sakari Heinonen - In Memoriam 2010 Oulun taidemuseo Oulu Muistonäyttely

Julkiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maalaussarja Menneisyys, Maitokärryjen aika, Nykyisyys, Tulevaisuus, kaupunginvaltuuston istuntosali, Haapajärven kaupungintalo, 1995.[17]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Määttänen, Kari: Taiteilija, jonka piha on laaja, Erkki Sakari Heinosen 1960-70-lukujen tuotanto ja toiminta. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos, 1995.
  • Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  • Paloposki, Hanna-Leena (toim.): Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia.. Sisältää Maritta Mellaisin artikkelin Erkki Sakari Heinosen omakuva uran alkuvaiheilta[27]. Helsinki: Kuvataiteen keskusarkisto 19, Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto, 2010. ISBN 978-951-53-3298-1, ISSN 1238-4100.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Luhtasela, Oiva: Surrealistin luova kausi kesti yli 50 vuotta. Kaleva, 22.5.2010, s. 28.
  2. a b c d e Henkilögalleria: Erkki Sakari Heinonen 2010. KirjastoVirma. Viitattu 20.12.2010.
  3. a b Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Taiteellinen työ, tiivistelmä Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2008.
  4. a b c Iina Antinluoma: Miehistä surrealismia ja tarkkaa ajankuvaa Turun Sanomat. 12.11.2004. Viitattu 27.9.2008.
  5. a b Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Palkinnot, kunniamerkit, arvonimet Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2008.
  6. a b c d Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Henkilötiedot Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2008.
  7. a b c Jyrki Vuori: Terveisiä pohjoisesta, Mitä he näkivätkään Turun Sanomat. 22.10.2004. Viitattu 27.9.2008.
  8. Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 10. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  9. Uimonen, Anu: Graafikko tavoittaa toden ja unen Helsingin Sanomat. 12.1.2011. Viitattu 8.3.2011.
  10. a b c Seppä, Soile: Surrealismi, sisimmän peili Pohjolan Sanomat. 19.12.2010. Viitattu 19.12.2010.
  11. a b Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 11. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  12. Ahlholm, Leena: Kulttuurista lisää vetovoimaa Keskipohjanmaa. 20.1.2003. Viitattu 18.8.2010.
  13. Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 26. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  14. a b Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 29. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  15. Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 48. Tarja Kekäläisen artikkeli Identiteetti - ilmentymä muotokuvataiteessa. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  16. Valtion ympäristöhallinto: Haapajärvi Ympäristö.fi. Viitattu 18.8.2010.
  17. a b Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Kokoelmat, tilaustyöt ja julkinen taide Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 19.12.2010.
  18. Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 32. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  19. Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 35. Elina Vierun artikkeli Totta toinen puoli. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  20. Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Julkaisut Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2008.
  21. Fourtané, Susan: Homage à Erkki Sakari Heinonen Helsinki Times. 11.11.2010. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  22. Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Opetustyö Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2008.
  23. Jäsenluettelo Suomen Taidegraafikot ry. Viitattu 27.9.2008.
  24. a b c Vieru, Elina (toim.): Erkki Sakari Heinonen, s. 7. Taina Myllyharjun Esipuhe. Raahe: Oulun taidemuseon julkaisuja 46/2003, 2003. ISBN 952-5465-03-9. (suomeksi) (englanniksi)
  25. a b c Ateneum Presents The Art of Erkki Sakari Heinonen 26.10.2010. Ateneum. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  26. Ateneumin kokoelmanäyttelyssä kaksi uutta kokonaisuutta Matkalehti. 27.10.2010. Viitattu 20.12.2010.
  27. a b Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia. Kuvataiteen keskusarkisto. Viitattu 17.12.2010.
  28. a b Lehdistö: Erkki Sakari Heinonen - In Memoriam 09.12.2010 - 02.01.2011 Oulun taidemuseo. Viitattu 17.12.2010.
  29. Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Ryhmänäyttelyt, festivaalit, ryhmätyöt Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 23.12.2010.
  30. Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Yksityisnäyttelyt, oma työ ja esitykset Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 23.12.2010.
  31. Heinonen Erkki Tuomas Sakari, Kansainväliset näyttelyt ja esitykset Suomen Kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli. Viitattu 23.12.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]