Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
"Lieväkin koronavirustauti saattaa oireilla..." tyypillinen kesto mainitaan jo: "...noin 837 päivää..."; perusuusiutumisluvusta puhuminen on ehkä turhaa (joissain maissa tauti leviää, joissain se on pysäytetty, ja luku on sen mukainen, mutta itse viruksesta riippumaton); "Vasta-aineet ja T-solut"-sarake kohtaan tartunnan uusiutuminen; RT-PCR karsintaa (pääartikkeli RT-PCR kattaa yleisellä tasolla testin periaatteet)
WHO:n arvio itämisajasta yksittäistutkimuksen tilalle, raskaudesta jo omassa artikkelissaan, WHO:n arvioita taudin kestosta vanhan tilalle, tietoa pitkäaikaisvaikutuksista
Rivi 24: Rivi 24:
'''COVID-19''' (lyhenne englanninkielen sanoista ''coronavirus disease 2019'' eli koronavirustauti 2019)<ref name=":who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200211-sitrep-22-ncov.pdf|nimeke=Novel Coronavirus (2019-nCoV)|ajankohta=2020-02-11|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-02-12}}</ref> on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus [[SARS-CoV-2]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AE Gorbalenya et al|Otsikko=Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-02-11|Doi=10.1101/2020.02.07.937862|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.02.07.937862v1}}</ref> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen [[koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11252573|nimeke=WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=11.3.2020|viitattu=2020-03-11}}</ref>
'''COVID-19''' (lyhenne englanninkielen sanoista ''coronavirus disease 2019'' eli koronavirustauti 2019)<ref name=":who">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200211-sitrep-22-ncov.pdf|nimeke=Novel Coronavirus (2019-nCoV)|ajankohta=2020-02-11|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-02-12}}</ref> on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus [[SARS-CoV-2]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AE Gorbalenya et al|Otsikko=Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-02-11|Doi=10.1101/2020.02.07.937862|www=https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.02.07.937862v1}}</ref> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen [[koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemian]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11252573|nimeke=WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=11.3.2020|viitattu=2020-03-11}}</ref>


COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.<ref name=":2" /> Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":11" />
COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.<ref name=":2" /> Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":19" />


[[Maailman terveysjärjestö]]n mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020|nimeke=WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020|ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05}}</ref> Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.<ref name=":10">{{Lehtiviite|Otsikko=The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) – China, 2020|Julkaisu=Chinese Journal of Epidemiology|Ajankohta=2020|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=145–151|Tunniste=[http://weekly.chinacdc.cn/en/article/id/e53946e2-c6c4-41e9-9a9b-fea8db1a8f51 Englanninkielinen käännös]|Doi=10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003|Issn=0254-6450|www=http://html.rhhz.net/zhlxbx/004.htm}}</ref> Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. [[Yhdysvaltain tautikeskus|Yhdysvaltain tautikeskuksen]] mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia [[tehohoito]]a.<ref name=":14">{{Lehtiviite|Otsikko=Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) – United States, February 12–March 16, 2020|Julkaisu=Morbidity and Mortality Weekly Report|Ajankohta=2020|Numero=69|Doi=10.15585/mmwr.mm6912e2|Issn=0149-2195|www=https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/69/wr/mm6912e2.htm}}</ref> Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Dong et al|Otsikko=Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China|Julkaisu=Pediatrics|Ajankohta=2020|Vuosikerta=145|Numero=3|Pmid=32179660|Doi=10.1542/peds.2020-0702|Issn=1098-4275|www=https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020-0702.long}}</ref>
[[Maailman terveysjärjestö]]n mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020|nimeke=WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020|ajankohta=2020-03-03|viitattu=2020-03-05}}</ref> Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.<ref name=":10">{{Lehtiviite|Otsikko=The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) – China, 2020|Julkaisu=Chinese Journal of Epidemiology|Ajankohta=2020|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=145–151|Tunniste=[http://weekly.chinacdc.cn/en/article/id/e53946e2-c6c4-41e9-9a9b-fea8db1a8f51 Englanninkielinen käännös]|Doi=10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003|Issn=0254-6450|www=http://html.rhhz.net/zhlxbx/004.htm}}</ref> Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. [[Yhdysvaltain tautikeskus|Yhdysvaltain tautikeskuksen]] mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia [[tehohoito]]a.<ref name=":14">{{Lehtiviite|Otsikko=Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) – United States, February 12–March 16, 2020|Julkaisu=Morbidity and Mortality Weekly Report|Ajankohta=2020|Numero=69|Doi=10.15585/mmwr.mm6912e2|Issn=0149-2195|www=https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/69/wr/mm6912e2.htm}}</ref> Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Dong et al|Otsikko=Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China|Julkaisu=Pediatrics|Ajankohta=2020|Vuosikerta=145|Numero=3|Pmid=32179660|Doi=10.1542/peds.2020-0702|Issn=1098-4275|www=https://pediatrics.aappublications.org/content/early/2020/03/16/peds.2020-0702.long}}</ref>


[[Mediaani]]aika tartunnasta oireiden ilmenemiseen on 3 päivää, mutta taudin itämisaika voi olla lyhyempi tai pidempi.<ref name=":11" /> Siksi Suomessa suositeltu [[karanteeni]]aika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.<ref name=":6" /> COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.<ref name=":12" /> Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Bai et al|Otsikko=Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Doi=10.1001/jama.2020.2565|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2762028}}</ref>
COVID-19 alkaa oireilemaan keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.<ref name=":2" /> Siksi Suomessa suositeltu [[karanteeni]]aika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.<ref name=":6" /> COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.<ref name=":12" /> Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.<ref name=":8">{{Lehtiviite|Tekijä=Y Bai et al|Otsikko=Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Doi=10.1001/jama.2020.2565|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2762028}}</ref>


COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html?share=d8976be7bc34ebf9e7b21603c69bd436|nimeke=Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html|nimeke=Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11192835|nimeke=Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html|nimeke=Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html?share=d8976be7bc34ebf9e7b21603c69bd436|nimeke=Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html|nimeke=Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11192835|nimeke=Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html|nimeke=Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
Rivi 48: Rivi 48:
==== Raskaus ====
==== Raskaus ====
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}
{{Pääartikkeli|[[Koronavirustauti raskauden aikana]]}}

Raskauden aikana ilmenneitä COVID-19-tapauksia on tutkittu vain vähän. Kuten [[MERS]]:n tai [[SARS]]:n aiheuttavien virusten kohdalla, COVID-19:n aiheuttava virus ei näytä tarttuvan odottavalta äidiltä sikiöön tai vastasyntyneeseen lapseen, joka on syntynyt normaalisti tai [[Keisarileikkaus|keisarinleikkauksella]]. Äidin sairaus kuitenkin voi kasvattaa vastasyntyneen riskiä syntyä [[Keskonen|keskosena]] ja heikentää syntymän jälkeistä terveydentilaa. Eri maiden terveydenhuollon ammattijärjestöistä tai muista järjestöistä osa suosittelee rutiininomaisesti erottamaan COVID-19-tautia potevan äidin ja vastasyntyneen vauvan fyysisesti toisistaan, jottei vauvakin saa tartuntaa. Osa järjestöistä ei suosittele tätä toimenpidettä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=E Mullins et al|Otsikko=Coronavirus in pregnancy and delivery: rapid review|Julkaisu=Ultrasound in Obstetrics & Gynecology|Ajankohta=2020|Pmid=32180292|Doi=10.1002/uog.22014|Issn=1469-0705|www=https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/uog.22014}}</ref> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole esittänyt suositusta vastasyntyneen ja sairaan äidin erottamista vastaan tai sen puolesta.<ref name=":33" />


=== Itämisaika ===
=== Itämisaika ===
[[Mediaani]]aika tartunnasta oireiden ilmenemiseen on 3 vuorokautta. Ääritapauksissa oireet ilmenevät 0–24 vuorokauden kuluttua tartunnasta.<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=W Guan et al|Otsikko=Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.02.06.20020974|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.06.20020974v1}}</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta. Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö [[karanteeni]]in seuranta-ajaksi.<ref name=":6" />
[[Maailmanman terveysjärjestö]]n mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 päivää.<ref name=":2" /> Ääritapauksissa oireet ilmenevät 0–24 vuorokauden kuluttua tartunnasta.<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=W Guan et al|Otsikko=Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020|Doi=10.1101/2020.02.06.20020974|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.02.06.20020974v1}}</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta. Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö [[karanteeni]]in seuranta-ajaksi.<ref name=":6" />


== Tartunnan uusiutuminen ==
== Tartunnan uusiutuminen ==
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastunut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/|nimeke=What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara|julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14}}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1}}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8|nimeke=Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14}}</ref>
Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista [[SARS-CoV-2]]-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gizmodo.co.uk/2020/07/whats-the-evidence-for-covid-19-reinfection/|nimeke=What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection?|tekijä=Ed Cara|julkaisu=Gizmodo UK|ajankohta=2020-07-14|viitattu=2020-07-14}}</ref> Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien [[vasta-aine]]iden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings|Otsikko=Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection|Julkaisu=medRxiv|Ajankohta=2020-07-11|Doi=10.1101/2020.07.09.20148429|www=https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.09.20148429v1}}</ref> [[T-solu]]välitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-immunesystem-idUSKBN24B1D8|nimeke=Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies|tekijä=Deena Beasley|julkaisu=Reuters|ajankohta=2020-07-10|viitattu=2020-07-14}}</ref>


== Tartunnan ehkäiseminen ==
== Tartunnan ehkäiseminen ==
Rivi 143: Rivi 141:
|0,8&nbsp;%
|0,8&nbsp;%
|}
|}
Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä [[komplikaatio]] on [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä]], joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa [[sydänlihasvaurio]], [[verenkiertoshokki]] tai [[Munuaisten vajaatoiminta|munuaisvaurio]].<ref name=":55">{{Lehtiviite|Tekijä=D Wang et al|Otsikko=Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Pmid=32031570|Doi=10.1001/jama.2020.1585|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761044}}</ref>
Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä [[komplikaatio]] on [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä]], joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, [[verenkiertoshokki]] tai [[Munuaisten vajaatoiminta|munuaisvaurio]].<ref name=":55">{{Lehtiviite|Tekijä=D Wang et al|Otsikko=Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China|Julkaisu=JAMA|Ajankohta=2020|Pmid=32031570|Doi=10.1001/jama.2020.1585|www=https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761044}}</ref>

72&nbsp;000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" />


⚫
=== Virustartunnan kesto ===
72&nbsp;000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa [[Keuhkojen vajaatoiminta|keuhkojen vajaatoimintaa]] tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" /> Vakavasti sairastuneilla keuhkoihin jää todennäköisesti pysyviä vaurioita. Käytännössä se näkyy niin, että ihminen hengästyy helpommin, eli keuhkojen hengityskapasiteetti pienenee. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11259302|nimeke=Mitä haluat tietää koronasta? Yle kokoaa vastaukset tähän juttuun – ostoksia voi toimittaa ikääntyneelle sukulaiselle|tekijä=Ilpo Pajunen, Hanna Hanhinen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=16.3.2020|viitattu=18.3.2020}}</ref>
Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.<ref name=":2" />


⚫
Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 191 potilasta, joiden ikäjakauma oli 46–67 vuotta ja keski-ikä 56 vuotta. Eloonjääneillä [[mediaani]]kesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Potilaista 54 kuoli. Kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Viruksesta parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract}}</ref>
⚫
=== Sairauden kesto ===
⚫
Eräässä kiinalaisessa tutkimuksessa Wuhanissa tarkasteltiin 191 potilasta, jotka olivat keskimäärin 56-vuotiaita (ikäjakauma 46–67 vuotta). Potilaat olivat päätyneet tai hakeutuneet COVID-19:n takia sairaalaan. Parantuminen kesti 8–37 päivää ja sairauden [[mediaani]]kesto oli 22 päivää. Sairauteen kuoli 54 henkilöä ja kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Taudin alkamishetkeksi laskettiin aika, jolloin potilaat päätyivät sairaalaan ja parantumiseksi se, kun heillä ei ollut havaittavissa eritteissään enää viruksen [[RNA]]:ta. Parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract}}</ref>


=== Jälkioireet ===
Joillain potilailla on esiintynyt pitkäkestoista oireilua, joka jatkuu jopa kuukausia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2020/may/15/weird-hell-professor-advent-calendar-covid-19-symptoms-paul-garner|nimeke='Weird as hell’: the Covid-19 patients who have symptoms for months|tekijä=Luke Harding|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2020-05-15|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronavirus-voi-tulehduttaa-keskushermoston-osalla-oireita-jopa-kuukausia/7831594|nimeke=Koronavirus voi tulehduttaa keskushermoston – osalla oireita jopa kuukausia|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2020-05-27|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/251817|nimeke=Korona aiheuttaa osalle pitkäkestoisia oireita, joihin ei ole selitystä - "Monella on ollut vähätteleviä kokemuksia lääkärissä"|julkaisu=www.karjalainen.fi|viitattu=2020-07-04|ietf-kielikoodi=fi-fi}}</ref>
Ainakin vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneille tauti voi jättää [[keuhkofibroosi]]n muodossa pitkäkestoisia tai pysyviä vaurioita keuhkoihin, jotka vaikeuttavat hengittämistä.<ref name=":19">{{Lehtiviite|Tekijä=K Lechowicz et al|Otsikko=COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection|Julkaisu=Journal of Clinical Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=6|Pmid=32575380|Doi=10.3390/jcm9061917|www=https://www.mdpi.com/2077-0383/9/6/1917}}</ref> COVID-19 voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita sydämeen ainakin niillä, jotka ovat joutuneet taudin takia sairaalaan. Vauriot saattavat altistaa esimerkiksi rytmihäiriöille myöhemmin elämässä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RD Mitrani, N Dabas, JJ Goldberger|Otsikko=COVID-19 Cardiac Injury: Implications for Long-Term Surveillance and Outcomes in Survivors|Julkaisu=Heart Rhythm|Ajankohta=2020|Numero=0|Pmid=32599178|Doi=10.1016/j.hrthm.2020.06.026|Issn=1547-5271|www=https://www.heartrhythmjournal.com/article/S1547-5271(20)30625-1/abstract}}</ref> COVID-19 voi myös aiheuttaa aivovaurioita aiheuttamalla esimerkiksi [[Akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti|akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin]] tai lisäämällä [[Veritulppa|aivoveritulppien]] muodostumisriskiä. Aivovauriot voivat ilmetä esimerkiksi sekavuutena tai kouristuskohtauksina.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RW Paterson et al|Otsikko=The emerging spectrum of COVID-19 neurology: clinical, radiological and laboratory findings|Julkaisu=Brain|Ajankohta=2020|Doi=10.1093/brain/awaa240|www=https://academic.oup.com/brain/article/doi/10.1093/brain/awaa240/5868408}}</ref>


== Patofysiologia ==
== Patofysiologia ==

Versio 14. heinäkuuta 2020 kello 22.06

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Tämä artikkeli käsittelee COVID-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–2020.
COVID-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

COVID-19 (lyhenne englanninkielen sanoista coronavirus disease 2019 eli koronavirustauti 2019)[1] on sairaus, jonka aiheuttaa koronavirus SARS-CoV-2.[2] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen koronaviruspandemian.[3]

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, yskökset ja hengitysvaikeudet.[4] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[5]

Maailman terveysjärjestön mukaan kuolleisuus COVID-19-tautiin on keskimäärin 3,4 prosenttia.[6] Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Esimerkiksi Kiinassa ilmenneessä 72 000:ssa tautitapauksessa yli 80-vuotiailla kuolleisuus tautiin oli noin 15 prosenttia ja 10–39-vuotiailla 0,2 prosenttia.[7] Tauti voi olla vaarallinen myös nuoremmille. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[8] Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin, mutta alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi saada vakavia oireita.[9]

COVID-19 alkaa oireilemaan keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[4] Siksi Suomessa suositeltu karanteeniaika on 14 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.[10] COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[11] Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.[12]

COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[13] Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[14] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[15] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[16]

Tarttuminen

Tartuntatavat ja -riskit

SARS-CoV-2 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana ja kosketustartuntana sairastuneen yskiessä tai aivastaessa. Esineiden pintojen osuus kosketustartuntojen kohdalla on merkittävää lähinnä sairaaloissa, joissa on paljon COVID-19-tautia potevia.[17] Virus voi siirtyä tällaiselta pinnalta esimerkiksi käsiin ja koskettaessa käsillä sitten silmiin, nenään tai suuhun, virus voi siirtyä niiden kautta kehoon aiheuttaen taudin.[18]

Ei tiedetä, että tarttuuko virus käytännössä ulosteen kautta, mutta tätä pidetään epätodennäköisenä.[19] Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[20]

Virus säilyy Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella 2–3 vuorokautta muovilla ja ruostumattomalla teräksellä tartuttamiskykyisenä. Kartongilla tarttumiskyky säilyi vuorokauden ajan, ja kuparilla neljä tuntia. Viruksen tarttumiskykyisenä pinnoilla säilymisestä ei voida vetää johtopäätöstä sen tarttumiskykyyn niistä, sillä viruksen määrä romahtaa pinnoilla nopeasti, eikä tartuttavaa virusannosta tunneta. Saman tutkimuksen mukaan virus voi levitä usean tunnin ajan aerosoleina ilmassa. Arkielämään se ei vaikuta, ja tarttumisriski syntyy lähinnä terveydenhuollon toimenpiteissä, kuten intuboinnissa.[21]

Oireeton viruksen kantaja voi tartuttaa taudin muihin.[12] On epäselvää, miten suuri merkitys oireettomilla tartuttajilla on taudin leviämisessä.[17]

Veriryhmä

Erään kiinalaisen tutkimuksen mukaan veriryhmä voi vaikuttaa sairauden tartuttamisalttiuteen siten, että A-veriryhmään kuuluville tauti saattaa tulla muita helpommin ja O-ryhmään muita heikommin. Lisäksi kuolleisuus tautiin oli A-ryhmäläisillä suurinta ja O-ryhmäläisillä matalinta. Taudilta kannattaa suojautua veriryhmästä riippumatta, mutta veriryhmällä voi olla merkitystä esimerkiksi sairaanhoidossa hoitoennusteen laatimisessa. Tutkimuksen otanta oli kuitenkin tutkijoiden mukaan pieni (2 173 henkilöä) ja muun muassa yhteyttä veriryhmän ja muiden sairauksien välillä ei tarkasteltu. Muut sairaudet, kuten diabetes, lisäävät virustartunnan vakavuutta, mutta veriryhmä voisi toisaalta lisätä alttiutta näille muille sairauksille, eikä tätä yhteyttä voida sulkea pois ilman tutkimusta.[22]

Raskaus

Pääartikkeli: Koronavirustauti raskauden aikana

Itämisaika

Maailmanman terveysjärjestön mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 päivää.[4] Ääritapauksissa oireet ilmenevät 0–24 vuorokauden kuluttua tartunnasta.[23] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta. Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkärin on mahdollista asettaa henkilö karanteeniin seuranta-ajaksi.[10]

Tartunnan uusiutuminen

Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista SARS-CoV-2-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.[24] Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien vasta-aineiden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.[25] T-soluvälitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.[26]

Tartunnan ehkäiseminen

Hygienia

Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[27]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[28] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska saippua liuottaa viruksen rasvakuoren.[29][30]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[31]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[31] Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[17]

Suojavälineet

THL suosittelee hengityssuojaimen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19-tautia potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[17]

Terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta. Suodattimella varustamattomat suojaimet, kuten kirurgin maskit, eivät suojaa käyttäjää tartunnalta. Suojaimen kanssa tulee myös käyttää vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[32]

Muuta

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[33]

Lentokentillä tehtävät maahantulo- ja maastalähtötarkastukset eivät ole olleet tehokkaita tartuntatautien tunnistamisessa toistaiseksi kertyneen tutkimusnäytön perusteella.[17]

Lapsia ei tule viedä sairaana päiväkotiin eikä lähettää sairaana kouluun.[29]

Tartunnan toteaminen

Pääartikkeli: COVID-19-näytteenotto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja SARS-CoV-2 vai joku muu virus tai bakteeri.[17]

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittaa keräämään viruksen toteamiseen käytetyn näytteen vähintään ylä- tai alahengitysteiden eritteistä, kuten syljestä tai ysköksistä. Sylkinäyte voidaan kerätä esimerkiksi vanutuppoon pyyhkimällä suun sisäpintaa tupolla. Näytteelle tehdään sitten RT-PCR.[34] Muun muassa viruksen mutaatiot RT-PCR-tunnistukseen käytettyjen alueiden kohdalta, näytteen huono laatu tai liian varhaisessa vaiheessa otettu näyte voivat antaa väärän tuloksen, jonka mukaan virusta oikeasti kantavalla henkilöllä ei ole virusta.[34] RT-PCR vie yleensä muutaman tunnin, mutta kaikkein uusimmissa RT-PCR-testeissä tuloksen saaminen voi viedä vain muutamia minuutteja.[35]

Virus voidaan myös tunnistaa pikatestein, joissa hengitysteistä kerätyistä näytteistä tunnistetaan viruksen ominaisia proteiineja. Nämä kiinnittyvät antigeeneinä näyteliuskan vasta-aineisiin. Jos sitoutuminen tapahtuu, se tuottaa liuskassa jonkin silmin havaittavissa olevan merkin tyypillisesti alle 30 minuutissa. Testit ovat vähemmän herkkiä kuin RT-PCR:ään pohjautuvat menetelmät, eikä WHO suosittele niiden käyttöä. Pikatestit voivat myös todentaa viruksen henkilöllä, jolla sitä ei oikeasti ole.[36]

Oireet

Virusinfektion oireet.

COVID-19:n oireet vaihtelevat oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[4] Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 %:lla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[37] Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.[38]

Oireiden yleisyys[4]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihas- tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

Eräs taudin vakavissa tapauksissa ilmenevä komplikaatio on äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, joka on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[39]

72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja 5 prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai verenmyrkytys.[7]

Virustartunnan kesto

Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.[4]

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 191 potilasta, joiden ikäjakauma oli 46–67 vuotta ja keski-ikä 56 vuotta. Eloonjääneillä mediaanikesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Potilaista 54 kuoli. Kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Viruksesta parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[11]

Jälkioireet

Ainakin vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneille tauti voi jättää keuhkofibroosin muodossa pitkäkestoisia tai pysyviä vaurioita keuhkoihin, jotka vaikeuttavat hengittämistä.[5] COVID-19 voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita sydämeen ainakin niillä, jotka ovat joutuneet taudin takia sairaalaan. Vauriot saattavat altistaa esimerkiksi rytmihäiriöille myöhemmin elämässä.[40] COVID-19 voi myös aiheuttaa aivovaurioita aiheuttamalla esimerkiksi akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin tai lisäämällä aivoveritulppien muodostumisriskiä. Aivovauriot voivat ilmetä esimerkiksi sekavuutena tai kouristuskohtauksina.[41]

Patofysiologia

Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:[42]

  1. Virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.
  2. Ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin keuhkokuume pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy.
  3. Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee hengityskonetta.

Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.[42]

Riskiryhmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen tappava iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille, sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla immuunijärjestelmä on heikko. Esimerkkejä edeltävistä ovat vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, elinvaurioin oireileva diabetes, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten jokin solusalpaajahoidossa oleva syöpätauti, ja vastustuskykyä heikentävät hoidot, kuten kortisonihoito. Päivittäinen tupakointi, sähkötupakointi ja sairaalloinen ylipaino, jossa painoindeksi on yli 40, saattavat myös lisätä COVID-19:n oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa. Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.[43]

Ennuste ja kuolleisuus

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.[6] Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[44]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[7]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 %, 40–49-vuotiailla 0,4 %, 50–59-vuotiailla 1,3 %, 60–69-vuotiailla 3,6 %, 70–79-vuotiailla 8,0 % ja yli 80-vuotiailla 14,8 %. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5 % jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3 % diabeetikoilla, 6,3 % jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0 % korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6 % syöpää potevilla.[7]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0–9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3 %, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 %, 70–79-vuotiailla 2,5–8,4 % ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3 %. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[45]

Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[8]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0–19 1,6–2,5 0 0
20–44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45–54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55–64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65–74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75–84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[8]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 % (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 %. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 %.[46]

Lapset

Joka kymmenes vauva voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin 5 % oli oireettomia, 51 % lieväoireisia ja 39 % oireiltaan keskisasteisia. Loput noin 5 % sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 % tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista 7 %, 6–15-vuotiaista 4 % ja yli 15-vuotiaista 3 %. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 %.[9]

Hoito

COVID-19:ta vastaan ei ole sen parantavaa erityistä lääkehoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Vain sen oireita voidaan pyrkiä lieventämään.[19] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[17] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[10]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[47]

  • Jos epäilet koronavirusta, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa koronavirustestiin.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään (katso kohta riskiryhmät), soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.
  • Jos sinulla on varmistettu koronavirustauti, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on oireita vielä 14. päivänä tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Vältä lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
  • Kotihoidossa seuraa COVID-19 -taudin THL:n kotihoidon ohjeita.[48]

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua koronavirukseen sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[49]

Rokote- ja lääketutkimukset

Rokotetutkimukset

SARS-CoV-2-rokotetta kehitetään useissa kymmenissä tutkimusprojekteissa, mutta toimivan ja turvallisen rokotteen kehittäminen voi kestää useita vuosia.[50][51]

Jo SARS- ja MERS -rokotteita ehdittiin kehittää koevaiheeseen, mutta epidemioiden laantumisen vuoksi ei niitä saatu käytettäviksi. Tutkimustyötä voi käyttää hyödyksi COVID-19-rokotteen kehittämiseen. SARSin ja COVID-19:n perimän vastaavuus on 79 prosenttia, mikä ei ole riittävää saman rokotteen käyttämiseen.[52]

Kesäkuussa 2020 WHO luetteloi 136 ehdokasta rokotteiksi, joista 10 oli edennyt koevaiheeseen ja yksi kokeiden kolmanteen eli viimeiseen vaiheeseen.[53] Moderna-yhtiön mRNA-pohjaisen rokotteen ensimmäinen koevaihe aloitettiin maaliskuun 16. 2020 – alle 10 viikkoa viruksen perimän julkistamisen jälkeen.[50]

Myös useat suomalaiset tutkimusryhmät kehittävät koronavirusrokotetta. Eräässä niistä ovat mukana Kalle Saksela, Kari Alitalo ja Seppo Ylä-Herttuala.[54] Toiseen ryhmään kuuluvat Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskuksen tutkimuslaboratorion johtaja Vesna Blazevic sekä apulaisprofessori Vesa Hytönen.[54] Kolmannessa ryhmässä on Valo Therapeuticsin ja IVTLabin tutkijoita.[55] Suomalaisista ryhmistä ensimmäisen rokote on tutkimusryhmän mukaan valmis kokeisiin kesällä 2020.[54]

Lääketutkimukset

Monia eri proteaasin estäjiä, kuten oseltamiviiriä, ja nukleotidijohdannaisia, kuten ribaviriiniä, on kokeiltu, kokeillaan ja on ehdotettu kokeiltavan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan. Nämä lääkeaineet hidastavat virusten monistumista. Toistaiseksi nämä hoidot ovat kokeellisia. Lääkkeistä monet ovat esimerkiksi HIV-lääkkeitä tai kehitetty aiemmin yksinomaan SARS:ia tai MERS:iä aiheuttavia viruksia vastaan. Lisäksi on kehitetty muun muassa SARS:ia tai MERS:iä aiheuttavien koronavirusten helikaasien estäjiä ja spike-proteiiniin sitoutuvia aineita. Jälkimmäiset estävät viruksia siirtymästä soluihin. Näitäkin kokeillaan hoitona SARS-CoV-2:ta vastaan.[56]

Kiinassa ja Italiassa on kokeiltu tosilitsumabia (tuotenimi Actemra), joka on tarkoitettu nivelreuman hoitoon ja joka estää interleukiini IL-6:n toimintaa. Potilaiden tilassa on havaittu selkeää paranemista 24–48 tunnin kuluttua hoidon aloittamisesta. Kiinassa on toivottu, että lääke voisi pysäyttää sytokiinien vapautumisoireyhtymän (cytokine release syndrome) eli "sytokiinimyrskyt". Kiinassa on käynnissä 5. toukokuuta saakka jatkuva tosilitsumabi-tutkimus, johon on tarkoitus osallistua 188 SARS-CoV-2-koronaviruspotilasta.[57]

Alustavien kiinalaisten ja ranskalaisten tutkimustulosten perusteella malarian hoitoon käytetyt hydroksiklorokiini ja klorokiini saattavat sopia COVID-19:n hoitoon. Sveitsiläinen Novartis-lääkeyhtiö ilmoitti 20. maaliskuuta lahjoittavansa 130 miljoonaa annosta hydroksiklorokiinia, jos lääke hyväksytään hoitomuodoksi. Ranskalaisessa 25 potilaan tutkimuksessa, jota ei ole toistaiseksi arvioitu tieteellisin metodein eikä julkaistu, kolme neljäsosaa potilaista on kerrottu parantuneen. Kiinassa on, tai on ollut, käynnissä 25 tutkimushanketta aiheesta. Niistä ainakin yhdessä 100 potilaan tutkimuksessa on saatu viitteitä lääkkeen mahdollisesta tehosta. Osa tutkijoista on varoittanut, että tutkimusta tehosta koronavirusta vastaan tarvitaan vielä paljon lisää.[58]

Suomalaisen Faron Pharmaceuticalsin ARDS-oireyhtymän lääke Traumakine tehostaa keuhkojen toimintaa, ja saattaisi pelastaa SARS-CoV-2-tartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneita. Fimean mukaan lääkettä ei voi ottaa käyttöön ennen uutta, laajaa henkilöillä tehtyä faasi III:n tutkimusta.[59]

Kokeellisissa hoidoissa on viruslääkkeiden lisäksi käytetty antibiootteja potilaiden tilaa heikentävien toissijaisten bakteeritartuntojen hoitoon tai ennaltaehkäisyyn.[39] Kortikosteroideja, kuten metyyliprednisolonia, on kokeiltu vakavasti sairailla virustartunnan keuhkokuumeen aiheuttamilta keuhkovaurioilta suojaavina lääkkeinä. Kortikosteroidien käyttö on kiistanalaista, sillä ne voivat liian suurin annoksin tai pitkään käytettynä aiheuttaa omia haittavaikutuksiaan ja lisätä potilaiden kuolleisuutta.[60]

Ranskalaistutkijat suunnittelevat nikotiinilaastarien testaamista koronapotilailla ja etulinjan työntekijöillä, sillä Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa ainoastaan 4,4 prosenttia sairaalahoitoa vaatineista potilaista oli säännöllisiä tupakoitsijoita. Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei kenenkään pidä alkaa tupakoida koronaviruksen takia.[61]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020.
  2. ↑ AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus – The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  4. ↑ a b c d e f Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020.
  5. ↑ a b K Lechowicz et al: COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection. Journal of Clinical Medicine, 2020, 9. vsk, nro 6. PubMed:32575380. doi:10.3390/jcm9061917. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 - 3 March 2020 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020.
  7. ↑ a b c d The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) – China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) – United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ a b Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660. doi:10.1542/peds.2020-0702. ISSN 1098-4275. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  11. ↑ a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ a b Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  14. ↑ Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – Tämä tapauksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  15. ↑ Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  16. ↑ Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen – suora lähetys juuri nyt Ilta Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  17. ↑ a b c d e f g Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.
  18. ↑ Advice for public who.int. Viitattu 22.3.2020.
  19. ↑ a b Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020.
  20. ↑ Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan - Luovutusrajoituksia päivitetty 18.3. alkaen www.veripalvelu.fi. 17.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  21. ↑ Elisa Kallunki: Suomalaisasiantuntija koronan tarttumisesta ilmateitse: tutkimustulos ei liity arkielämän tilanteisiin Yle Uutiset. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  22. ↑ J Zhao et al: Relationship between the ABO blood group and the COVID-19 susceptibility. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.03.11.20031096. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Ed Cara: What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection? Gizmodo UK. 14.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  25. ↑ Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings: Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection. medRxiv, 11.7.2020. doi:10.1101/2020.07.09.20148429. Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ Deena Beasley: Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies Reuters. 10.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  27. ↑ Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  28. ↑ Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  29. ↑ a b Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta – tauti leviää kaikkien eritteiden kautta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  30. ↑ Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi – syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  31. ↑ a b Käsienpesu ja yskiminen – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.3.2020.
  32. ↑ Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020.
  33. ↑ Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa – THL:ltä ohjeet epidemia-alueelta Suomeen saapuville Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  34. ↑ a b Laboratory testing for coronavirus disease 2019 (COVID-19) in suspected human cases 2020. World Health Organization. Viitattu 13.4.2020.
  35. ↑ SK Vashist: In vitro diagnostic assays for COVID-19: recent advances and emerging trends. Diagnostics, 2020, 10. vsk, nro 4, s. 202. doi:10.3390/diagnostics10040202. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ Advice on the use of point-of-care immunodiagnostic tests for COVID-19 who.int. 8.4.2020. Viitattu 13.4.2020.
  37. ↑ G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546. doi:10.1136/bmj.m1202. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Jälleen yksi uusi koronaviruksen oire? Sairastuneet kertovat erikoisesta tuntemuksesta www.mtvuutiset.fi. Viitattu 16.4.2020.
  39. ↑ a b D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio.
  40. ↑ RD Mitrani, N Dabas, JJ Goldberger: COVID-19 Cardiac Injury: Implications for Long-Term Surveillance and Outcomes in Survivors. Heart Rhythm, 2020, nro 0. PubMed:32599178. doi:10.1016/j.hrthm.2020.06.026. ISSN 1547-5271. Artikkelin verkkoversio.
  41. ↑ RW Paterson et al: The emerging spectrum of COVID-19 neurology: clinical, radiological and laboratory findings. Brain, 2020. doi:10.1093/brain/awaa240. Artikkelin verkkoversio.
  42. ↑ a b Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  43. ↑ Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.4.2020.
  44. ↑ Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu: "Emme voi tietää vielä, kuinka moni tapauksista on vakavia" – kiinalaisnainen eristettynä mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  45. ↑ R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio.
  46. ↑ Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  47. ↑ Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.3.2020.
  48. ↑ Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.5.2020.
  49. ↑ Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin – Professori: "Nyt on paras aika lopettaa tupakointi" Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  50. ↑ a b N Lurie et al: Developing Covid-19 vaccines at pandemic speed. New England Journal of Medicine, 2020. doi:10.1056/NEJMp2005630. ISSN 0028-4793. Artikkelin verkkoversio.
  51. ↑ DRAFT landscape of COVID-19 candidate vaccines – 20 March 2020 who.int. 20.3.2020. Viitattu 6.4.2020.
  52. ↑ Nohynek, Hanna: Koronavirusrokotekehitys on kilpajuoksua ajan kanssa. Lääketieteelinen aikakauskirja Duodecim 12/20 (pääkirjoitus), 17.6.2020, s. 1373–1375. Lääkäriseura Duodecim.
  53. ↑ Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  54. ↑ a b c Mikko Puttonen: Kaksi suomalaisryhmää kehittää koronarokotetta, ja toinen voisi olla valmiina jo ennen juhannusta Helsingin Sanomat. 23.4.2020. Viitattu 16.5.2020.
  55. ↑ Suomessa on sittenkin ainakin kolme koronarokotehanketta – WHO:n listalla on niistä vain se, josta ei julkisuudessa puhuta lainkaan www.satakunnankansa.fi. Viitattu 16.6.2020.
  56. ↑ G Li, E Clercq: Therapeutic options for the 2019 novel coronavirus (2019-nCoV). Nature Reviews Drug Discovery, 2020. doi:10.1038/d41573-020-00016-0. Artikkelin verkkoversio.
  57. ↑ Kolehmainen, Aleksi: Reumalääkettä kokeiltiin koronaviruspotilaiden hoitoon Italiassa Mediuutiset. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  58. ↑ Malarialääkkeestä toivotaan apua taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan Yle Uutiset. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  59. ↑ Jauhiainen, Ilkka: Suomalainen lääkekeksintö voisi auttaa koronan vakaviin oireisiin – Fimea: Tehoa ei vielä ole todistettu Kauppalehti. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  60. ↑ L Shang et al: On the use of corticosteroids for 2019-nCoV pneumonia. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30361-5. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  61. ↑ French researchers to test nicotine patches on coronavirus patients theguardian.com. 22.4.2020. Viitattu 23.4.2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=COVID-19&oldid=19039636”