Koronavirustauti raskauden aikana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Koronavirustaudin vaikutuksia raskauteen ei tiedetä täysin, koska luotettavaa tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla.[1]

Samantyyppisten virusten, kuten SARS ja MERS, perusteella tehdyt arviot viittaavat siihen, että raskaana olevilla naisilla olisi suurempi riski saada vakava infektio [2] [3], mutta maaliskuussa 2020 tehdyt tutkimukset osoittavat, että COVID-19-keuhkokuumeen kliiniset ominaisuudet olivat samanlaisia raskaana olevilla naisilla kuin ei-raskaana olevilla aikuisilla. [4]

Mitkään tulokset eivät viittaa siihen, että COVID-19 olisi yhteydessä kohonneeseen keskenmenon riskiin tai ennenaikaiseen synnytykseen ja SARSia ja MERSiä koskevissa tutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä viruksen ja keskenmenon tai raskauden toisella kolmanneksella käynnistyneen synnytyksen välillä.[5]

Toistaiseksi on epäselvää, aiheuttavatko raskauden aikana ilmenevä diabetes, sydämen vajaatoiminta, tukostaipumus (liiallinen hyytyminen) tai verenpainetauti, samanlaisen kohonneen riskin kuin ne aiheuttavat ei-raskaana oleville.[4]

Saatavilla olevan suppean aineiston perusteella näyttää, että tartuntaa äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tapahtuu hyvin harvoin. Huhtikuussa 2020 ei ollut vielä saatavissa aineistoa alkuraskauden osalta. Mitkään tutkimustulokset huhtikuusta 2020 alkaen eivät viittaa covid-19:n aiheuttamaan lisääntyneeseen keskenmenon tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiin. [4]

Suosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö ja Yhdysvaltain tautikeskus ohjeistavat raskaana olevia naisia noudattamaan samoja ohjeita tartunnan välttämiseksi kuin muukin väestö: peittämään suunsa yskiessään, välttämään kanssakäymistä sairastuneiden kanssa ja pesemään kädet saippualla ja vedellä tai käyttämään käsihuuhdetta. [1] [3]

Yleisiä suosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden Kansakuntien väestörahasto (UNFPA) suosittelee seitsemää toimenpidettä odotusajan hoitokontakteissa: [6]

  1. Henkilökunnalle ja potilaille turvataan käsienpesumahdollisuus ennen sisäänkäyntiä.
  2. Kaikilla hoitolaitoksen käsipesupisteillä tulee olla saippuaa ja puhdas pyyhe tai kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä käsien kuivaamiseen.
  3. Jos kätilöt ovat läheisessä kontaktissa odottajien kanssa, heidän tulee säännöllisesti pestä käsiään vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Tämä tulee tehdä ennen jokaista uutta asiakasta ja vielä uudelleen ennen fyysistä tutkimusta. Kädet tulee pestä uudelleen välittömästi tutkimuksen jälkeen ja vielä kerran asiakkaan lähdettyä. Myös pintojen pyyhkimisen ja yskimisen tai aivastamisen jälkeen tulee pestä kädet joka kerta. Desinfiointiainetta voidaan mös käyttää erityisesti jos puhdasta vettä ei ole saatavilla. [6]
  4. Vältä koskettamasta suuhun, nenään tai silmiin.
  5. Henkilökunta ja asiakkaat tulee ohjeistaa yskimään nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen ja pesemään kädet sen jälkeen.
  6. Kätilöiden tulee noudattaa vähintään kahden metrin turvaetäisyyttä asiakaskäyntien aikana. Kunhan käsienpesusta huolehditaan ennen fyysistä tutkimusta ja sen jälkeen, voidaan tutkimukset ja asiakaskontakti pitää ennallaan odottajiin, joilla ei epäillä tai ei ole vahvistettu COVID-19-tartuntaa.[6]
  7. Suihkuta asiakkaiden ja henkilökunnan koskemat pinnat desinfioivalla aineella. Pyyhi pinnat käsipyyhepaperilla tai puhtaalla liinalla potilaiden ja käsipesujen välissä. [6]

Raskaudenaikainen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Royal College of Obstetricians and Gynaecologistics (RCOG) ja Royal College of Midwives (RCM) suosittavat, että raskaudenaikaista ja -jälkeistä hoitoa pidetään välttämättömänä ja odottajat tarvitsevat vähintään yhtä paljon tukea, neuvoja, hoitoa ja ohjausta raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyen kuin aiemminkin. [7]

Tartuntariksin minimoimiseksi RCOG ja RCM suosittavat, että osa käynneistä hoidetaan etäyhteyksien kautta. [7] Shanghaissa tehdyssä tutkimuksessa raskauden eri raskauskolmanneksilla raskaana olevien naisten keskuudessa havaittiin vahva kysyntä terveystietojen ja -palvelujen saatavuudelle verkossa. [8] Ensimmäistä lastaan odottavat ihmiset olivat halukkaampia saamaan online-neuvontaa ja opastusta kuin aiemmin synnyttäneet.

RCOG ja RCM suosittelevat, että asiakaskäyntiä lykätään 7 päivällä COVID-19-oireiden alkamisesta tai 14 päivällä, jos saman talouden toisella henkilöllä on oireita. [7] Jos henkilökohtainen käynti on välttämätön, pyydetään COVID-19-oireista tai vahvistetusti tartunnan saanutta odottajaa tiedottamaan sairaalaa tai klinikkaa ennen saapumistaan, jotta tilat ehditään järjestellä hoidon mahdollistamiseksi ilman tartuntariskiä. [4]

Synnytyksen aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian virallisen ohjeistuksen mukaan synnyttäjillä saa ja suositellaan olevan mukana yksi oireeton tukihenkilö avautumisvaiheen ja synnytyksen aikana. [7]

Huhtkikuusta 2020 saatujen tietojen mukaan ei ole viitteitä siihen, että virus välittyisi synnytyskanavan kautta, joten synnytystavasta (alateitse vai sektiolla) tulisi keskustella synnyttäjän kanssa ja ottaa hänen toiveensa huomioon, jos muita synnytystapaan vaikuttavia asioita ei ole. [9] [7] Jos synnyttäjälle on varattu aika suunniteltuun sektioon tai synnytyksen käynnistämiseen, tulee arvioida tapauskohtaisesti, voidaanko toimenpidettä lykätä, jotta minimoidaan riski tartuttaa toisia. Raskausmateriaali, kuten istukka, sikiökalvot ja niin edelleen eivät ole osoittautuneet altistavan synnynnäisesti koronaviruksen riskille tai tartunnalle eivätkä ole tartuntariski. [6]

Synnytyksen jälkeinen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isossa-Britanniassa ei suositella, että äitiä ja tervettä vauvaa erotetaan varotoimena synnytyksen jälkeen kevyin perustein vaan heidän pitäisi olla lapsivuodeaikana yhdessä ellei vastasyntyneellä ole osastohoidon tarvetta. [7] YK:n väestörahasto suosittaa, että imetetään normaalisti niin paljon ja pitkään kuin mahdollista terveydenhoitohenkilökunnan ohjeet huomioiden. [6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) Centers for Disease Control and Prevention. 11 February 2020. Viitattu 19 March 2020. en-us
  2. Guillaume Favre, Léo Pomar, Didier Musso, David Baud: 2019-nCoV epidemic: what about pregnancies?. The Lancet, 22.2.2020, nro 10224, s. e40. PubMed:32035511. doi:10.1016/S0140-6736(20)30311-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  3. a b Q&A on COVID-19, pregnancy, childbirth and breastfeeding www.who.int. Viitattu 6 April 2020. en
  4. a b c d Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6. ISSN 1476-5543. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Coronavirus (COVID-19) infection and pregnancy Version 9 Royal College of Obstetricians & Gynaecologists. 13 May 2020. Viitattu 14.5.2020. en-UK
  6. a b c d e f COVID-19 Technical Brief for Maternity Services www.unfpa.org. Viitattu 5 June 2020. en
  7. a b c d e f Coronavirus (COVID-19) infection and pregnancy Version 7 Royal College of Obstetricians & Gynaecologists. 9 April 2020. Viitattu 14.4.2020. en-UK
  8. Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], {{{Vuosi}}}. PubMed:32268713. doi:10.3760/cma.j.cn112141-20200218-00112. ISSN 0529-567X.
  9. Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], {{{Vuosi}}}. PubMed:32141062. doi:10.1111/aogs.13836. ISSN 1600-0412.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]