Koronavirusrokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Koronavirusrokote tai koronarokote on kehitteillä oleva rokote, joka saattaisi valmistuessaan torjua koronavirustaudin. Rokote koronavirustautia vastaan on monien arvioiden mukaan saatavilla joskus 6kk –2 vuoden päästä[1][2][3][4] Rokotteita kehittävät tahot yrittävät nopeuttaa huomattavasti yleensä vuosia kestävää rokotteiden kehittelytyötä[5][6][7]. Rokotteen kehittelyssä on monenlaisia ongelmia: suojauksen tehosta ja kestosta ei ole varmuutta. Rokotetta ei tule ainakaan alussa riittämään halukkaille.

Kehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmassa kehitetään yli 135 rokotetta koronavirustautia vastaan[8][9]. Näistä ainakin 18 on edennyt ihmiskokeisiin.[10] Monia rokoteaihioita testataan Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla loppukesällä-syksyllä.[11]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on kehitteillä ainakin kaksi rokotetta. Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa Finovac.[12] Rokote on nenäsumute.[13] Se voisi olla valmis vuoden päästä[14]- Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu koronavirusta muistuttavaan partikkeliin.[15]

Yleisimmät tekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallismmat koronavirusrokoteaihioiden lajit ovat

  • Vektorirokote[16]: Toinen virus, monesti adenovirus, kuljettaa koronaviruksen piikkiproteiiniin geeniä, mikä käynnistää vasta-ainetuotannon. Riski: moneneen kertaan käyttö heikentää tehoa.
  • Dna-rokote: Dna-plasmidi kuljettaa piikkiproteiinin geeniä. Riski: muuntuminen solussa haitalliseksi
  • Rna-rokote: Lähetti-rna toimii rokotteena. Riski Rna ei säily elimistössä pitkään
  • VLP-rokote: Virusta muistuttava partikkeli. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Valmistus työlästä, helppo varastoida.
  • Inaktivoitu tai heikennetty koronavirus. Vaarattomaksi tehty koronavirus.

Ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen ei uskota antavan täyttä suojaa, niin kuin eivät nykyiset influenssarokotteetkaan. Tuleva rokote estää ehkä 20–70 prosenttia sairastumisista, keskimäärin 40-60 %[17]. Laumasuoja vaatisi että 70-90% on immuuni koronalle. Niinpä melko varmasti melko suuri osa sairastuu rokotteesta huolimatta.[18]

Ei tiedetä miten pitkään rokotteen teho säilyisi, Suoja-aikaa kyllä saattaa lisätä rokotteen hidas muuntuminen.[19]

Lisäksi on mahdollista, että rokotteen antama suoja-aika olisi lyhyt. Tutkimusten mukaan koronaviruksen vasta-aineet vähenevät merkittävästi jo 2.3 kuukaudessa[20]. Lisäksi tavallista flunssaa aiheuttavien koronavirusten vasta-aineet kestävät elimistössä vain alle vuoden, mutta ainakin 3 kuukautta.

Tällöin rokote tuliisi ottaa monta kertaa vuodessa, että suoja säilyisi. Lisäksi adenoviruspohjaisia vektorirokotteita ei voi käyttää kuin 1-2 kertaa ihmisen eliniän aikana. Tämä tyyppisten rokotteiden teho heikkenee monan käytön jälkeen syntyvien adenoviruksen vasta-aineiden takia.[21]

Mutta toisaalta koronaviruksen tapauksessa ratkaisevampi on T-soluvastustuskyky. Vasta-aineita ei ehdä ehdi kehittyäkään, kun elimistä torjuu koronaviruksen T-solujen avulla.[22]Tämä immuunivaste toimii paremmin yleensä alle 50-vuotialla, ja siksi useammin saavat lievemmän taudin[23] T-immuniteetti kestää kauan.[24]

Rokotteen tuotanto, kuljetus, varastointi ja jakelu onnistuvat arvion mukaan vasta neljässä vuodessa.[18]

Kaikki halukkaat eivät alussa saa koronarokotetta, mikä luo kilpailua ja jännitteitä.

Testeihin edenneitä rokoteaihioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmat kliinisiin testeihin edenneet COVID-19 rokote-ehdokkaat[25]

Rokoteaihio Kehitysaihe
15.6. 2020[26][27]
Yritys Maa Tyyppi Muuta
Ad5-nCoV II CanSino Biologics Kiina Adenovirus-pohjainen vektorirokote. Tuottaa ihmisillä vasta-aineita ja T-soluja. Lupaava, muttei vielä todistettu toimivaksi[28].
Coronavac I/II Sinovac Kiina Inaktiivinen koronavirus. Kehittää vasta-aineita apinoilla ja 90% ihmisistä.[29] Ei merkittäviä sivuvaikutuksia.[30]
AZD1222
(sama kuin ChAdOx1 nCoV-19)
II/III Oxfordin yliopisto, AstraZeneca,Serum Institute of India Yhdistyneet Kuningaskunnat Adenovirus-pohjainen vektorirokote. Testattu tuottavan vasta-aineita kuudella rhesus-apinalla. Koerokote ei kuitenkaan estänyt virusinfektiota[31]. Rokotetta testataan kesäkuussa Brasiliassa, myöhemmin myös muualla [32].[33] Intialainen lääkeyhtiö aloitti valmistuksen ennen kliinisten kokeiden tuloksia[34]. Samoin AstraZeneca lääkeyhtiö aikoo tuottaa rokotetta, vaikka sitä ei ole vielä hyväksytty.[35]
mRNA-1273 II Moderna Yhdysvallat RNA-rokote Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet[36][37][38]. Laajemmat ihmiskokeet heinäkuussa[39].
BNT162 II BioNTech,Fosun Pharma, Pfizer Saksa RNA-rokote Kehittää vasta-aineita.[40]
INO-4800 I Inovio Pharmaceuticals, CEPI, Korea National Institute of Health, International Vaccine Institute Etelä-Korea, Yhdysvallat Dna-plasmidi, joka toimitetaan elektroporaatiolla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STT: STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  2. MTV UUTISET-STT – AFP: Toimiva koronavirusrokote voi olla jo syksyllä valmis – miksi Suomessa arvioidaan, että rokote olisi myynnissä aikaisintaan ensi vuoden lopulla? mtvuutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  3. Riikka Aaltonen: ”Lähes valmis” koronarokote ei ole valmista nähnytkään – Näin media kadotti suhteellisuudentajunsa ja lähti mukaan perusteettomaan hehkutukseen Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 11.5.2020.
  4. STT: Koronarokotteen jakelusta kiistellään jo, vaikka sitä ei edes ole – EU:n mukaan rokote voi valmistua aikaisintaan vuoden päästä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  5. KORONAROKOTE – KEHITYSTYÖ SUOMESSA JA MUUALLA Rokotetutkimuskeskus. 21.4.2020. Viitattu 11.5.2020.
  6. Saadaanko ensimmäinen koronarokote jo syksyllä? Tutkijoiden kilpajuoksu etenee vauhdilla, mutta pandemian laantuminen voi vaikeuttaa rokotteen testaamista Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2020.
  7. Pandemia | Himoittu koronarokote on nyt entistä lähempänä, mutta millaiset mahdollisuudet sitä olisi saada myös Suomeen? Lähihistoria osoittaa, että kilpailu on kovaa Helsingin Sanomat. 22.5.2020. Viitattu 22.5.2020.
  8. Koronarokotteita testataan jo ihmisillä, mutta liika kiirehtiminen voi kostautua – Suomessa ihmiskokeet voivat alkaa kesällä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 11.5.2020.
  9. Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 15.5.2020. (englanniksi)
  10. Jonathan Corum, Carl Zimmer: Coronavirus Vaccine Tracker The New York Times. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  11. STT: STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  12. Juha-Pekka Tikka: Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  13. Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta – valmis testeihin jo syksyllä www.iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2020.
  14. MTV UUTISET- STT: Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin mtvuutiset.fi. 9.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  15. Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2020.
  16. Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 – työ on hidasta ja riskialtista Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  17. Asiantuntijat: Koronarokotteesta ei kannata odottaa ihmelääkettä – todennäköisesti ei estä edes puolia tartunnoista Ilta Sanomat. 24.5.2020. Viitattu 25.5.2020.
  18. a b Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  19. Antti Kirkkala: Koronarokotteen teho voi säilyä pitkään verkkouutiset.fi. 6.12.2020. Viitattu 13.6.2020.
  20. Quan-Xin Long, Xiao-Jun Tang, Qiu-Lin Shi, Qin Li, Hai-Jun Deng, Jun Yuan: Clinical and immunological assessment of asymptomatic SARS-CoV-2 infections. Nature Medicine, 18.6.2020, s. 1–5. doi:10.1038/s41591-020-0965-6. ISSN 1546-170X. Artikkelin verkkoversio. en
  21. Emmi Tuomisto: Synkkä arvio: Koronan sairastaneille ei voi luvata immuniteettia eikä ”immuniteettipassia” – Myös rokotus olisi otettava jopa monta kertaa vuodessa Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  22. Kasperi Summanen: Koronan vasta-aineet voivat kadota jo 8-12 viikossa verkkouutiset.fi. 23.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
  23. Antti Kirkkala: Suurin osa torjuu koronan ilman vasta-aineita verkkouutiset.fi. 6.8.2020. Viitattu 24.6.2020.
  24. Kasperi Summanen: Kahdeksalla kymmenestä voi olla valmiiksi immuniteettia koronalle verkkouutiset.fi. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020.
  25. COVID-19 vaccine
  26. Coronavirus Vaccine Tracker
  27. Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  28. Toiveita herättävä koetulos: Ensimmäinen ihmisillä testattu koronavirusrokote vaikuttaa turvalliselta Ilta Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
  29. Kasperi Summanen: Lupaava tulos: Koronarokote näyttää toimivan ihmiskokeissa verkkouutiset.fi. 15.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  30. Sinovac says its Covid-19 vaccine generated immune responses STAT. 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
  31. Toimiko lupaavaksi hehkutettu koronarokote sittenkään? Asiantuntijat huolestuivat tutkimustuloksista Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  32. STT: Oxfordin yliopiston koronarokotetta aletaan testata Brasiliassa, jossa epidemia kiihtyy KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  33. Arno Rydman: ”Maailman toivo” – johtava rokote nyt suurtesteihin verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  34. ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon – ”Osoittaa uskoa” Ilta Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  35. Kasperi Summanen: Koronarokotetta luvataan jakeluun jo tänä syksynä verkkouutiset.fi. 6.5.2020. Viitattu 15.6.2020.
  36. Ilkka Ahtokivi: Ensimmäinen lupaava ihmisillä testattu koronavirusrokote verkkouutiset.fi. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  37. Onnistunut testi luo toivoa – koronarokote kehitti immuniteetin koehenkilöille www.iltalehti.fi. Viitattu 18.5.2020.
  38. Moderna Announces Positive Interim Phase 1 Data for its mRNA Vaccine (mRNA-1273) Against Novel Coronavirus Moderna, Inc.. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  39. Antti Kirkkala: Näin toimii lupaava koronarokote – "vaste kuin parantuneilla” Verkkouutiset. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  40. Mark J. Mulligan, Kirsten E. Lyke, Nicholas Kitchin, Judith Absalon, Alejandra Gurtman, Stephen P. Lockhart: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570. Artikkelin verkkoversio. en