Ero sivun ”Pyhän Nikolaoksen kirkko (Vaasa)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
'''Pyhän Nikolaoksen kirkko''' on [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasan ortodoksisen seurakunnan]] kirkko, joka sijaitsee niin sanotulla Kasarmintorilla. |
'''Pyhän Nikolaoksen kirkko''' on [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasan ortodoksisen seurakunnan]] kirkko, joka sijaitsee niin sanotulla Kasarmintorilla. Kirkon suunnitteli lääninarkkitehti [[Carl Axel Setterberg]] ja se valmistui vuonna 1862. Kirkon vihki käyttöön [[metropoliitta]] Isidor vuonna 1866.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaasaort.com/seurakunnan-historiasta.html | Nimeke = Seurakunnan historiasta | Julkaisija = Vaasan ortodoksinen seurakunta | Viitattu = 18.11.2018 }}</ref> |
||
Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhytsakarainen keskeisesti korostettu ristikirkko. Sen alttaripäädyssä on matalampi [[apsis]] ja sitä vastapäätä sisäänkäyntipäässä matalampi ja kapeampi huipputornillinen esihuone. Julkisivuja jäsentävät litteät pilasterit sekä lukuisat pyörökaariset ikkunat. Kirkkosali on rapattu vaalealla laastilla ja ristivarsissa on korkeat tynnyriholvit, jotka nousevat suoraan lattiatasosta. Keskuskupoli lepää osin [[pendentiivi|pendentiivien]] varassa. Tilasuunnittelu noudattaa bysanttilaista keskeiskirkkoperinnettä.<ref name= kirkkotaide>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapio & Luostarinen | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2| Vuosi = 1980 | Luku = | Sivu = 443 | Selite = | Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-9064-28-1|Viitattu = 5.5.2020}}</ref> |
|||
Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin vuonna 1959. Kirkon vihki uudelleen käyttöön metropoliitta Leo vuonna 1962. Tämän jälkeen sitä on peruskorjattu ainakin vuosina 1979–1980.<ref name= kirkkotaide/> |
|||
Kirkon ikonostaasi on tehty [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] 1800–luvulla. Kirkossa ovat Pyhän Serafim Sarovilaisen ja Pyhän Nikolaoksen ikonit sekä alkujaan [[Bomarsund]]in ortodoksisessa varuskuntakirkossa ollut Kristuksen hautausikoni. <ref name= kirkkotaide/> |
|||
Kirkon pinta-ala on 170 m<sup>2</sup>. Kelloja kirkossa on viisi kappaletta. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 26: | Rivi 34: | ||
{{Vaasa}} |
{{Vaasa}} |
||
{{Tynkä/Arkkitehtuuri}} |
|||
[[Luokka:Suomen kivikirkot]] |
[[Luokka:Suomen kivikirkot]] |
||
[[Luokka:Vaasan kirkkorakennukset]] |
[[Luokka:Vaasan kirkkorakennukset]] |
||
Versio 5. toukokuuta 2020 kello 23.56
| Pyhän Nikolaoksen kirkko | |
|---|---|
 Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkko |
|
| Sijainti | Vaasa |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Vaasan ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1866 |
| Suunnittelija | Carl Axel Setterberg |
| Materiaali | tiili |
 |
|
Pyhän Nikolaoksen kirkko on Vaasan ortodoksisen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee niin sanotulla Kasarmintorilla. Kirkon suunnitteli lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg ja se valmistui vuonna 1862. Kirkon vihki käyttöön metropoliitta Isidor vuonna 1866.[1]
Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhytsakarainen keskeisesti korostettu ristikirkko. Sen alttaripäädyssä on matalampi apsis ja sitä vastapäätä sisäänkäyntipäässä matalampi ja kapeampi huipputornillinen esihuone. Julkisivuja jäsentävät litteät pilasterit sekä lukuisat pyörökaariset ikkunat. Kirkkosali on rapattu vaalealla laastilla ja ristivarsissa on korkeat tynnyriholvit, jotka nousevat suoraan lattiatasosta. Keskuskupoli lepää osin pendentiivien varassa. Tilasuunnittelu noudattaa bysanttilaista keskeiskirkkoperinnettä.[2]
Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin vuonna 1959. Kirkon vihki uudelleen käyttöön metropoliitta Leo vuonna 1962. Tämän jälkeen sitä on peruskorjattu ainakin vuosina 1979–1980.[2]
Kirkon ikonostaasi on tehty Pietarissa 1800–luvulla. Kirkossa ovat Pyhän Serafim Sarovilaisen ja Pyhän Nikolaoksen ikonit sekä alkujaan Bomarsundin ortodoksisessa varuskuntakirkossa ollut Kristuksen hautausikoni. [2]
Kirkon pinta-ala on 170 m2. Kelloja kirkossa on viisi kappaletta.
Lähteet
- ↑ Seurakunnan historiasta Vaasan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 18.11.2018.
- ↑ a b c Haapio & Luostarinen: Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 443. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
