Ero sivun ”Nousiainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
asukkaiden kutsumanimi, jota mm TS käyttää
Rivi 77: Rivi 77:
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =18.1.2018 | Kieli = }}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =18.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
}}

===Taajamat===
Vuoden 2016 lopussa Nousiaisissa oli 4 815 asukasta, joista 3 243 asui [[Taajama|taajamissa]], 1 529 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nousiaisten taajama-aste on 68,0 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.2.2018 | Kieli = }}</ref> Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.2.2018 | Kieli = }}</ref>
* '''[[Nummi (Nousiainen)|Nummi]]''' (3 236 asukasta)
* [[Lemun kirkonkylä]] (7 asukasta)
Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.


== Uskonnolliset yhteisöt ==
== Uskonnolliset yhteisöt ==

Versio 12. elokuuta 2018 kello 17.06

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Nousiainen
Nousis

vaakuna

sijainti

Nousiaisten kirkko
Nousiaisten kirkko
Sijainti 60°35′55″N, 022°05′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 538
Hallinnollinen keskus Nummi
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 199,49 km²
281:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 198,93 km²
– sisävesi 0,56 km²
Väkiluku 4 695
176:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 23,60 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,8 %
– ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
8
8
5
3
3
www.nousiainen.fi

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Nousiaisten asukkaasta käytettään sanaa noustelainen[8].

Maantiede

Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie kahdeksan varrella, 20 km Turusta.[9]

Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]

Kyliä

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola

Historia

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

Hallinto

Nousiaisten kunnanjohtaja on vuodesta 2011 alkaen ollut Juhani Kylämäkilä.[11] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on kokoomuksen ja kahdeksan keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talouselämä

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1009 työpaikkaa. Niistä 11% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72% palveluissa ja 15% jalostuksessa.[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[13]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nousiaisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 430
1985
  
 3 649
1990
  
 3 996
1995
  
 4 104
2000
  
 4 189
2005
  
 4 518
2010
  
 4 865
2015
  
 4 859
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Nousiaisissa oli 4 815 asukasta, joista 3 243 asui taajamissa, 1 529 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nousiaisten taajama-aste on 68,0 %.[15] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.

Uskonnolliset yhteisöt

Nousiaisissa toimii evankelisluterilainen Nousiaisten seurakunta[17]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[18].

Nähtävyydet

Liikenne

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä. [20]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Högmander, Jutta: Noustelaiset tungeksivat juhlistamaan 850-vuotiasta kotipitäjäänsä Turun Sanomat. 16.8.2005. Viitattu 22.5.2018.
  9. ↑ Kuntainfo Nousiainen. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  11. ↑ Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Viitattu 25.1.2018.
  12. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  13. ↑ Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  17. ↑ Nousiaisten seurakunta Nousiaisten seurakunta. Viitattu 25.1.2012.
  18. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  19. ↑ Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  20. ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nousiainen&oldid=17495553”