Ero sivun ”Helsingin raitioliikenne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Linjat: Kulttuuriratikan uusi linja
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
[[Kuva:Variotram Helsinki 2008-11-24.jpg|thumb|250px|Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity myös Variotram-matalalattianivelvaunuilla.]]
[[Kuva:Variotram Helsinki 2008-11-24.jpg|thumb|250px|Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity myös Variotram-matalalattianivelvaunuilla.]]


Helsingissä ajetaan nykyään laskentatavasta riippuen kahtatoista raitiolinjaa (1, 1A, 3B, 3T, 4, 4T, 6, 7A, 7B, 8, 9, 10), joista kahdeksan on varsinaisia päälinjoja (1/A, 3B/T, 4/T, 6, 7A/B, 8, 9, 10) ja joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on hieman [[Helsingin metro]]a suurempi. Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa. Helsingin raitiovaunuliikenne on itsensä kannattavaa.
Helsingissä ajetaan nykyään laskentatavasta riippuen kolmeatoista raitiolinjaa (1, 1A, 3B, 3T, 4, 4T, 5, 6, 7A, 7B, 8, 9, 10), joista kahdeksan on varsinaisia päälinjoja (1/A, 3B/T, 4/T, 5, 6, 7A/B, 8, 9, 10) ja joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on hieman [[Helsingin metro]]a suurempi. Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa. Helsingin raitiovaunuliikenne on itsensä kannattavaa.


Helsingin raitiovaunuissa käy tavallisten HSL-lippujen lisäksi erityinen ja edullisempi raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus on rajattu muihin raitiovaunuihin.
Helsingin raitiovaunuissa käy tavallisten HSL-lippujen lisäksi erityinen ja edullisempi raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus on rajattu muihin raitiovaunuihin.
Rivi 67: Rivi 67:
Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvun alussa. Vuosina 1951-1953 [[Haaga]]an, [[Kulosaari|Kulosaareen]] ja [[Pasila]]an johtaneet raitiolinjat kuitenkin lakkautettiin, kun taas ennestään vain kanta­kaupungin alueella liikennöineitä linjoja 1 ja 4 jatkettiin Käpylään ja Munkki­niemeen, jolloin ne korvasivat aikaisemmat K- ja M-linjat.<ref name=linjat3 /> Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se [[linja-auto]]illa ja maanalaisella [[metro]]lla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 60- ja 70-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Raitio­liikennettä ei 1960-luvulla kuitenkaan laajennettu uusiin kaupungin­osiin. Vuonna 1959 keskustasta [[Marian sairaala]]an johtanut rata­osa poistettiin käytöstä ja linjastoa järjesteltiin eräiltä osin uudelleen, mutta tämän jälkeen raitiolinjojen reitit pysyivät lähes muuttumattomina 1970-luvulle saakka.<ref name=linjat3 />
Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvun alussa. Vuosina 1951-1953 [[Haaga]]an, [[Kulosaari|Kulosaareen]] ja [[Pasila]]an johtaneet raitiolinjat kuitenkin lakkautettiin, kun taas ennestään vain kanta­kaupungin alueella liikennöineitä linjoja 1 ja 4 jatkettiin Käpylään ja Munkki­niemeen, jolloin ne korvasivat aikaisemmat K- ja M-linjat.<ref name=linjat3 /> Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se [[linja-auto]]illa ja maanalaisella [[metro]]lla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 60- ja 70-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Raitio­liikennettä ei 1960-luvulla kuitenkaan laajennettu uusiin kaupungin­osiin. Vuonna 1959 keskustasta [[Marian sairaala]]an johtanut rata­osa poistettiin käytöstä ja linjastoa järjesteltiin eräiltä osin uudelleen, mutta tämän jälkeen raitiolinjojen reitit pysyivät lähes muuttumattomina 1970-luvulle saakka.<ref name=linjat3 />


Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja, ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vuodesta 1976 lähtien raitioliikennettä on jälleen laajennettukin eräillä kantakaupungin reuna-alueilla. Niinpä raitiolinjoja on jatkettu [[Pasila]]an, [[Katajanokka|Katajanokan]] itäosaan, [[Pikku-Huopalahti|Pikku-Huopalahteen]] ja [[Arabianranta]]an. Elokuussa [[2008]] aloitti liikennöinnin kokonaan uusi raitiolinja nro 9 keskustasta [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kautta [[Itä-Pasila]]an. Sitä varten rakennettiin uutta rataa Kallion ja Pasilan väliselle osuudelle noin 2&nbsp;km. [[30. maaliskuuta]] [[2009]] linja 3T siirrettiin uudelle Kampin, Rautatientorin ja Mikonkadun kautta kulkevalle reitille.<ref name=linjat3 /> Linjaa 8 jatkettiin vuoden 2012 alussa Jätkäsaaren Saukonpaateen ja linjaa 9 tullaan puolestaan jatkamaan Jätkäsaaren Länsiterminaaliin 13. elokuuta 2012.
Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja, ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vuodesta 1976 lähtien raitioliikennettä on jälleen laajennettukin eräillä kantakaupungin reuna-alueilla. Niinpä raitiolinjoja on jatkettu [[Pasila]]an, [[Katajanokka|Katajanokan]] itäosaan, [[Pikku-Huopalahti|Pikku-Huopalahteen]] ja [[Arabianranta]]an. Elokuussa [[2008]] aloitti liikennöinnin kokonaan uusi raitiolinja nro 9 keskustasta [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kautta [[Itä-Pasila]]an. Sitä varten rakennettiin uutta rataa Kallion ja Pasilan väliselle osuudelle noin 2&nbsp;km. [[30. maaliskuuta]] [[2009]] linja 3T siirrettiin uudelle Kampin, Rautatientorin ja Mikonkadun kautta kulkevalle reitille.<ref name=linjat3 /> Linjaa 8 jatkettiin vuoden 2012 alussa Jätkäsaaren Saukonpaateen ja linjaa 9 tullaan puolestaan jatkamaan Jätkäsaaren Länsiterminaaliin 13. elokuuta 2012. Kulttuuriratikka saa oman linjan 20. kesäkuuta 2012, uuden linjan numero on 5.<ref>[http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/2012/Sivut/Page_20120618105727.aspx Kulttuuri saa oman ratikkalinjan]</ref>


:''Katso myös [[M G Steniuksen sähkörata]]''
:''Katso myös [[M G Steniuksen sähkörata]]''

Versio 18. kesäkuuta 2012 kello 19.25

Linjan 3T raitiovaunua esittävä postimerkki vuodelta 1979.

Helsingin raitiovaunut ovat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen julkista liikennettä. Helsingin raitiovaunut ovat erityisesti keskustassa olennainen osa kaupunkikuvaa ja päivittäistä liikkumista. Liikennettä harjoittaa HKL-Raitioliikenne, joka on osa Helsingin kaupungin liikennelaitosta. HKL:n ja YTV liikenteen suunnittelu-, tilaaja- ja lipuntarkastustoiminnot yhdistettiin vuoden 2010 alussa. Pääkaupunkiseudun neljän kunnan sekä Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaava viranomainen on eduskunnan hyväksymän joukkoliikennelain mukaan 1. tammikuuta 2010 alkaen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Raitioliikennettä harjoittava ja tuottava yksikkö jäi kuitenkin edelleen HKL:ään, samoin mm. metroliikenneyksikkö.

Nykytila

Vuodesta 1999 Helsingissä on liikennöity myös Variotram-matalalattianivelvaunuilla.

Helsingissä ajetaan nykyään laskentatavasta riippuen kolmeatoista raitiolinjaa (1, 1A, 3B, 3T, 4, 4T, 5, 6, 7A, 7B, 8, 9, 10), joista kahdeksan on varsinaisia päälinjoja (1/A, 3B/T, 4/T, 5, 6, 7A/B, 8, 9, 10) ja joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on hieman Helsingin metroa suurempi. Vuonna 2004 raitiovaunuilla tehtiin yhteensä 56,6 miljoonaa matkaa. Helsingin raitiovaunuliikenne on itsensä kannattavaa.

Helsingin raitiovaunuissa käy tavallisten HSL-lippujen lisäksi erityinen ja edullisempi raitiovaunulippu, jonka vaihto-oikeus on rajattu muihin raitiovaunuihin.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksella työskentelee noin 340 raitiovaununkuljettajaa.[1]

Linjaliikenteen lisäksi myös tilausliikenteen merkitys on viime vuosina kasvanut, kun muutama raitiovaunu on kunnostettu pelkästään tilausliikenteen käyttöön. Tilausliikennevaunuja kunnostetaan parhaillaan lisää toiminnan laajentamiseksi. Tilausliikennettä markkinoi paitsi HKL itse myös yksityinen Oy Stadin Ratikat Ab.[2][3]

Vanhojen korkealattiaisten raitiovaunujen rinnalle on pyritty tuomaan uusia matalalattiaisia Variotram-vaunuja, joista ensimmäinen saapui Helsinkiin vuonna 1998, mutta oikuttelevan tekniikan vuoksi kaikkia matalalattiavaunuja ei ole missään vaiheessa kyetty ottamaan täysipainoiseen käyttöön.

Linjat

Raitioliikenneverkon karkea linjakartta.

Linjojen yhteispituus on 84,5 kilometriä (2008)[4]. Linjat 3B ja 3T on yhdistetty niin, että vaunun saapuessa Eläintarhaan tai Kaivopuistoon sen linjatunnus vaihtuu 3B:stä 3T:ksi ja päinvastoin. Kolmosen vaunut kulkevat siis kahdeksikon muotoista reittiä. Linjat 7A ja 7B kulkevat omaa rengasmaista reittiään vastakkaisiin suuntiin.

Varikot

HKL-Raitioliikenne käyttää kolmea varikkoa.

  • Koskelan varikko, jolla säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Koskelassa sijaitsee myös koulutustilat.
  • Töölön varikko on raitiovaunuvarikoista pienin. Siellä säilytetään ja huolletaan 1/3 raitiovaunuista.
  • Vallilan varikolla sijaitsee raitiovaunukorjaamo ja HKL-Raitioliikenteen pääkonttori.

Tekniikka ja infrastruktuuri

Töölön varikko

Helsingin raitiotieverkko on rakennettu yksinomaan Helsingin kaduille eli se on perinteinen katuraitiotie, ei pikaraitiotie. Raiteet noudattavat 1000 millimetrin eli yhden metrin raideleveyttä. Linjaliikenteen verkosto on suurimmalta osaltaan kaksiraiteinen siten, että molemmat kulkusuunnat liikennöivät omalla raiteellaan. Poikkeuksena tästä on raitiolinja 3T:n reitti Mikonkadulla. Koska nykyisin käytettävät raitiovaunut eivät kykene vaihtamaan kulkusuuntaansa, rataverkossa on kääntymistä varten rakennettuja tiukkoja kääntösilmukoita. Katutilan salliessa raitiovaunuille on tehty oma kaistansa, joka on eristetty muusta liikenteestä sulkuviivalla tai korokkeella. Kantakaupungin ahtailla kaduilla raitiovaunut kulkevat ajoneuvokaistoille upotetuilla kiskoilla, mutta valtaosan matkaa raitiovaunuilla on omat kaistansa.

Raitiovaunut saavat kulkuvoimansa sähköstä, jonka ne ottavat raiteiden päällä kulkevista ilmajohdoista. Erityiset sähkönsyöttöasemat välittävät verkkoon tasavirtaa 600 voltin jännitteellä.

Raitioteiden liikennevalot

Raitioteillä on omat liikennevalot, joiden tulkinta perustuu värien sijasta symboleihin. Nuoli ylös (tai ratikoiden kääntymissuuntaan, esim. vasemmalle) vastaa vihreää, viiva keltaista ja s-kirjain punaista. Raitiovaunujen kulkua nopeutetaan joukkoliikenteen valoetuuksilla, jotka ovat osa Helmi-järjestelmää. Helmi on liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteinen joukkoliikenteen telematiikkahanke.[5] Vaikka ne vähentävät valoissa odottamista, etuudet eivät ole täydellisiä, joten raitiovaunutkin joutuvat usein muun liikenteen tavoin pysähtymään risteyksiin. Raitiolinjojen 4 ja 10 pohjoispäätyyn on suunniteltu kehitettäväksi 100 prosentin etuus. Helmi-järjestelmä myös välittää vilkkaiden pysäkkien ilmoitustauluille seuraavien raitiovaunujen saapumisajan. Helmissä on mukana Helsingin kaikki raitiovaunulinjat.

Historia

Raitiolinjat 1920

Säännöllinen raitiotieliikenne Helsingissä aloitettiin vuonna 1891. Raitioteiden rakentamisesta ja liikennöinnistä vastasi yksityinen Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO). Ensimmäiset raitiovaunut olivat hevosvetoisia. Ilmajohdosta otettuun sähkövoimaan kuitenkin siirryttiin varsin pian ja viimeinen hevosvetoinen raitiolinja lopetettiin 1901. Raitiotiet oli alkujaan rakennettu yksiraiteisiksi niin, että vastakkaisiin suuntiin kulkeneet raitiovaunut kohtasivat erityisillä kaksiraiteisilla kohtauspaikoilla. Vuosina 19081909 raitiotiet levennettiin kauttaaltaan kaksiraiteisiksi. Samassa yhteydessä pohdittiin hevosvetoisten raitiovaunujen aikaisen 1000 millimetrin raideleveyden leventämistä, mutta kustannussyistä kapearaiteisista raitioteistä ei luovuttu.

Sisällissodan alkaessa raitioteiden liikenne väliaikaisesti pysähtyi. Punaisten hallitsemassa Helsingissä raitioteitä ryhdyttiin liikennöimään nimellä Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR). Sisällissodan päätyttyä raitioteiden liikennöinti palasi jälleen yksityiselle HRO:lle, jonka pääosakas oli tosin jo vuodesta 1913 lähtien ollut Helsingin kaupunki. Kallion ja Töölön välinen poikittaislinja avattiin 1922.

Linjojen tunnuksina käytettiin aluksi eri värejä. Vuonna 1926 linjat saivat myös numerot.[6] Eräiden esi­kaupunki­linjojen tunnuksina käytettiin kuitenkin kirjaimia 1950-luvun alku­vuosiin saakka; niinpä Käpylään liikennöi linja K, Kulo­saareen (ruots. Brändö) B (myöhemmin KB), Haagaan H ja Munkki­niemeen M.[7] Tunnus­värit poistettiin käytöstä vuonna 1954.[6]

1970- ja 1980-luvun nivelvaunut ovat edelleen yleisin raitiovaunutyyppi Helsingissä.
Raitiolinjat 1946
Raitiolinjat 1976, sen jälkeen kun Itä-Pasilaan johtanut linja 2 aloitti liikenteen

Vuonna 1944 raitioliikenne otettiin lopullisesti kaupungin haltuun, kun Helsingin kaupunki lunasti HRO:n omaisuuden. Helsingin raitioteitä liikennöi vuodesta 1945 lähtien tarkoitusta varten perustettu Helsingin kaupungin liikennelaitos.

Helsingin raitiotieverkkoa oli ajan kuluessa laajennettu ja sen pituus saavutti huippunsa 1950-luvun alussa. Vuosina 1951-1953 Haagaan, Kulosaareen ja Pasilaan johtaneet raitiolinjat kuitenkin lakkautettiin, kun taas ennestään vain kanta­kaupungin alueella liikennöineitä linjoja 1 ja 4 jatkettiin Käpylään ja Munkki­niemeen, jolloin ne korvasivat aikaisemmat K- ja M-linjat.[7] Seuraavina vuosikymmeninä autoistuminen ja metrosuunnitelmat loivat paineita lakkauttaa raitioliikenne ja korvata se linja-autoilla ja maanalaisella metrolla. Muun muassa onnistuneiden kalustohankintojen takia Helsingin raitiotiet kuitenkin selvisivät 60- ja 70-lukujen läpi rakennetun verkoston laajuuden tai palvelutason olennaisesti kärsimättä. Raitio­liikennettä ei 1960-luvulla kuitenkaan laajennettu uusiin kaupungin­osiin. Vuonna 1959 keskustasta Marian sairaalaan johtanut rata­osa poistettiin käytöstä ja linjastoa järjesteltiin eräiltä osin uudelleen, mutta tämän jälkeen raitiolinjojen reitit pysyivät lähes muuttumattomina 1970-luvulle saakka.[7]

Lakkautuspaineiden vähentyessä raitiovaunut saivat autoistuneessa kaupungissa omia kaistoja, ja raitioliikenteen taloudellista kannattavuutta kohennettiin siirtymällä erillisistä rahastajista kuljettajarahastukseen. Vuodesta 1976 lähtien raitioliikennettä on jälleen laajennettukin eräillä kantakaupungin reuna-alueilla. Niinpä raitiolinjoja on jatkettu Pasilaan, Katajanokan itäosaan, Pikku-Huopalahteen ja Arabianrantaan. Elokuussa 2008 aloitti liikennöinnin kokonaan uusi raitiolinja nro 9 keskustasta Kallion kautta Itä-Pasilaan. Sitä varten rakennettiin uutta rataa Kallion ja Pasilan väliselle osuudelle noin 2 km. 30. maaliskuuta 2009 linja 3T siirrettiin uudelle Kampin, Rautatientorin ja Mikonkadun kautta kulkevalle reitille.[7] Linjaa 8 jatkettiin vuoden 2012 alussa Jätkäsaaren Saukonpaateen ja linjaa 9 tullaan puolestaan jatkamaan Jätkäsaaren Länsiterminaaliin 13. elokuuta 2012. Kulttuuriratikka saa oman linjan 20. kesäkuuta 2012, uuden linjan numero on 5.[8]

Katso myös M G Steniuksen sähkörata

Tulevaisuus

Uusien raitiokiskojen asennustyömaa Helsingin keskustassa kesäkuussa 2008.
Helsingin raitioteiden tulevaisuuden suunnitelmia kartalla.

Helsingin raitioliikenteen tulevaisuus on riippuvainen Helsingin kaupungin kaavoitus- ja joukkoliikennepolitiikasta. Toistaiseksi poliittinen ilmapiiri on ollut myönteinen raitioliikenteelle Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin yleiskaavassa (2002) on pikaraitiotievaraukset Viikkiin ja Jokeri-bussilinjan korvaavalle raitiotielle. Ehdotukset nykyisen raitioverkon laajentamisesta pohjoissuunnassa Oulunkylään tai Haagaan taikka meren yli Lauttasaareen tai Kulosaareen eivät kuitenkaan ole toteutuneet, vaan on suosittu lähijunien ja metron tapaisia raskaampia vaihtoehtoja.

Raitiolinjaa 9 on suunniteltu jatkettavaksi Pasilasta Ilmalaan, suurelta osin uutta rataa pitkin. Muita merkittäviä rakennushankkeita ovat asuntoalueiksi lähivuosina muutettavat Jätkäsaaren ja Sörnäisten satama-alueet, jonne aiotaan rakentaa uutta rataa.

Suunnitelmia on tehty myös raitioliikenteen ulottamisesta osittain uutta siltaa myöten ja osittain tunnelissa Laajasaloon Kruunuvuorenrannan alueelle. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja joukkoliikennelautakunta päättivät 17.6.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että Kruunuvuorenrantaan rakennetaan raitiotiet ja varaudutaan myöhemmin mahdollisesti rakennettavaan pikaraitiotiehen.[9]

Kalusto

  • 40 Bombardier Variotram-matalalattiavaunua (valmistettu 1998–2004)
  • 42 Valmet NrII-nivelvaunua (1983–1987) ja
  • 40 Valmet NrI-nivelvaunua (1973–1975).

Näiden lisäksi raitioliikenteessä on vähemmässä määrin käytössä myös

  • HM V-raitiovaunuja (1959),
  • Neljä GT6 "Mannea" (1970), jotka tuotiin Saksan Mannheimista helpottamaan vaunupulaa,
  • Kuusi kahdeksanakselista Mannheimista tuotua vaunua (1962–1964), joissa on matalalattiainen väliosa,
  • GT8 "Ludde", joka on tilausajokäytössä,
  • Bs1-raitiovaunu (1917/2007), joka on entisöity alkuperäisasuun ja on tilausajokäytössä, ja
  • RM1-raitiovaunu (1955), joka on entisöity alkuperäisasuun ja on tilausajokäytössä.
  • Myös muuta vanhempaa kalustoa tilausajokäytössä
  • Helsingin kantakaupungin kiertoajeluilla käytetty Spårakoff on raitiovaunuravintolaksi muutettu HM V-raitiovaunu.

Koko 42 vaunun NrII-sarjaan on päätetty kunnostuksen yhteydessä rakentaa matalalattiainen väliosa [10]. Väliosalla varustettuja malleja nimitetään MLNRV-raitiovaunuiksi.

HKL päätti 26. 10. 2010 muuttaa kaluston kehittämissuunnitelmaa siten, että myös kymmeneen NrI-sarjan vaunuun asennetaan matala väliosa peruskorjauksen yhteydessä.[11] Kaikkien matalalattiaväliosien lisäysten valmistuttua vuonna 2012 liikenteessä pitäisi olla yhteensä 52 MLNRV-vaunua.

HKL päätti 2. 12. 2010 tilata 40 uutta nivelraitiovaunua suomalaiselta Transtech Oy:ltä [12]. Hankintaan sisältyy lisäksi 90 vaunun optio. Uusi vaunu on kaksinivelinen ja sen matkustajakapasiteetiksi ilmoitetaan yhteensä 162 henkilöä, joista 73:lle on kiinteä istumapaikka. Vaunun koeajojen on tarkoitus alkaa vuonna 2013 ja toimitusten 2015. Transtech Oy on alun perin muodostettu valtionyhtiö Valmetista, joka valmisti Helsingin NrI ja NrII-vaunut.

Lähteet

  1. Henkilöstö hel.fi.
  2. http://www.stadinratikat.fi/index.html
  3. http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/hkl/fi/HKL-Raitioliikenne/Kalusto/HKL150_tilausajo Tilausajot - HKL 150
  4. HKL: HKL-Raitioliikenne HKL. Viitattu 9. elokuuta 2008.
  5. Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio Helsingin Liikenteenohjauskeskus. Viitattu 29. kesäkuuta 2007.
  6. a b E. Virta, J. Rauhala: Helsingin raitioteiden linjavärit Suomen Raitiotieseura. Viitattu 10.9.2011.
  7. a b c d Helsingin raitiolinjat 3 Suomen Raitiotieseura. Viitattu 10.9.2011.
  8. Kulttuuri saa oman ratikkalinjan
  9. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 17.6.2008, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-06-17_Kslk_20_El/31518DD9-337F-47BA-8C03-8E1621BBB3D0/Laajasalon_raidevaihtoehtojen_jarjestelmatarkastel.html
  10. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr2va/hklnr2va.htm MLNRV-vaunu Raitio.org -sivustolla
  11. HKL: HKL:n hallituksen kokouksen pöytäkirja dsjulkaisu.tjhosting.com. 26.10.2010. Viitattu 2. joulukuuta 2010.
  12. HKL: Helsingin uudet raitiovaunut toimittaa Transtech 2.12.2010. HKL. Viitattu 2. joulukuuta 2010.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin raitioliikenne.