Jehovan todistajat

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. kesäkuuta 2006 kello 21.27 käyttäjän Hsuvanto (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiedosto:Launchy-view-1115922678900.jpg
Jehovan todistajat julistavat sanaa ja jakavat julkaisujaan ovelta ovelle

Jehovan todistajat on perinteisestä kristinuskosta erkaantunut uskonto, johon kuuluu avoin sanoman julistaminen ja liikkeen raamatuntulkintaan pohjautuvien periaatteiden noudattaminen käytännön elämässä. Jehovan todistajat painottavat järjestöön kuulumisen merkitystä. He eivät myöskään hyväksy kolminaisuutta, helvettiä eivätkä kristillisiä juhlapäiviä. He uskovat, että tulevaisuudessa Jumala hävittää jumalattomat ihmiset ja hallitukset suuressa Harmagedonin sodassa ja uskolliset saavat ikuisen elämän paratiisimaassa maan päällä.

Jehovan todistajat tunnetaan yleisesti siitä, että he julistavat sanaa ovelta ovelle ja julkisilla paikoilla. Julistajat kertovat liikkeestään ja tarjoavat maksutonta raamatuntutkiskelua. Jehovan todistajat julkaisevat kahta lehteä. Vartiotorni on painokseltaan maailman suurin uskonnollinen lehti. Sitä painetaan kutakin numeroa kymmeniä miljoonia kappaleita yhteensä noin 150 kielellä. Herätkää! on edellisen sisarlehti, joka painottuu enemmän arkisiin asioihin. Vartiotornia julkaistaan kahdesti kuussa, Herätkää!-lehteä kerran kuussa.

Jehovan todistajat ovat saaneet osakseen kritiikkiä, joka kohdistuu heidän käsityksiinsä verensiirroista, puolueettomuudesta, asepalveluksesta sekä heidän tapaansa kohdella entisiä jäseniä. Liikkeen korkein päättävä elin, Vartiotorni-seuran hallintoelin New Yorkissa, äänestää liikkeen opeista raamatuntulkintansa pohjalta. Sen mukaan ihmisen tulee muun muassa olla nöyrä, ahkera, uskoa Jumalaan ja välttää väkivaltaa.

Jehovan todistajat on Suomen kolmanneksi suurin rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta, ja sillä on noin 19 000 jäsentä. Jäsenmäärä on viime vuosina Suomessa ollut laskussa (vuonna 2005 vähennystä edellisestä vuodesta 1 %). Maailmanlaajuisesti lisäystä on vuosittain noin 150 000. Julistajien määrä oli vuonna 2005 yli 6,6 miljoonaa (kasvua edellisestä vuodesta 1,3%), ja heitä oli 235 maassa ja territoriossa. Jehovan todistajien seurakuntarakennuksia kutsutaan valtakunnansaleiksi.

Kristinuskon tulkinta, teologia

Opillisesti Jehovan todistajat eroavat kristinuskosta siinä, että he eivät hyväksy kolminaisuusoppia. Heidän mukaansa Jeesus on ensimmäinen Jumalan luoma olento. He pitävät Jeesusta Jumalan poikana, joka maan päällä ollessaan oli suurin profeetoista. Jehovan todistajat korostavat Jumalan nimen käyttöä. He itse käyttävät muotoa Jehova. Tämä pohjautuu tulkintaan Vanhan testamentin jumalan Jahven hepreankielisestä nimestä JHWH (יהוה). Koska hepreaa kirjoitettaessa ei yleisesti käytetty vokaaleja, nimen oikea lausuntatapa oli tullut epävarmaksi. Lisäksi juutalaiset lakkasivat käyttämästä Jumalan persoonanimeä tulkittuaan käskyä olla käyttämättä Jumalan nimeä arvottomasti. Sen sijaan juutalaiset lausuvat Vanhassa testamentissa lukevan JHWH:n tilalla Adonai (Herra) tai jonkin sen vastineista. Vokaalit merkittiin JHWH-yhdistelmään muistutukseksi oikeasta lukutavasta. Adonain (אֲדֹנָי) ensimmäinen vokaalimerkki 'khatef-patakh' ( ֲ ) muuttui, koska se ei voinut heprean rakenteen vuoksi esiintyä jod-kirjaimen ( י ) yhteydessä, ja siihen merkittiin sen vastine švaa ( ְ ). Siten seurasi kirjoitustapa[1] יְהׂוָה joka suoraan luettuna on [jəhowa(h)]. Myöhemmät tulkitsijat eivät kuitenkaan tunteneet asian taustaa. Oikeaksi lukutavaksi on myöhemmin päätelty usein Jahve(h). Syy Jehova-muodon käyttämiseen onkin lähinnä se, että nimitystä on käytetty vuosisatoja, ei se että he pitäisivät sitä alkuperäisenä muotona. Esimerkiksi suomalaisessa kirkkoraamatussa vuodelta 1642 JHWH esiintyy muodossa Iehovah.

Perinteisesti uskontotieteessä Jehovan todistajia ei lueta kuuluvaksi kristillisiin liikkeisiin. Jehovan todistajat poikkeavat tärkeimmissä opinkohdissa (Jumalan kolminaisuus, tärkeimpien kristologian dogmien kieltäminen) katolisesta eli yleiskirkollisesta kristinuskon tulkintaperinteestä. Jehovan todistajat eivät kuulu Kirkkojen maailmanneuvostoon (KMN). Tämän tulkinnan mukaan Jehovan todistajat siis edustavat kristillisperäistä uususkonnollisuutta. Jehovan todistajat kuuluvat myös samankaltaiseen restorationistiseen suuntaukseen kuin esimerkiksi mormonit, ja he uskovat edustavansa "puhdasoppista kristillisyyttä".

Kaavio kristillisten kirkkojen jakautumisesta
Kaavio kristillisten kirkkojen jakautumisesta

Raamatun profetioiden tulkintansa perusteella Jehovan todistajat odottavat nykyisen maailmanjärjestyksen korvaavan uuden järjestelmän tuloa maan päälle lähitulevaisuudessa. Jehovan todistajat uskovat, että on olemassa vain yksi oikea uskonto ja uskonnollinen järjestö, Jehovan todistajat, ja yksilön täytyy kuulua siihen, jotta voisi pelastua lähellä olevasta Harmagedonin sodasta.[2] Harmagedonissa Jehova tuhoaa muiden uskontojen kannattajat, ja paratiisiksi muutettavan maapallon asuttavat Jehovan palvelijat.

Ensimmäinen Vartiotorni-seuran presidentti C. T. Russell tulkitsi Harmagedonin, Jumalan suuren päivän sodan, alkavan vuonna 1914. Nykyisen tulkinnan mukaan lopun aika on alkanut vuonna 1914. Todistajat odottivat Harmagedonin alkamista myös vuosina 1925 ja 1975, mutta vuoden mentyä ohitse Vartiotorni-seura leimasi etenkin jälkimmäisen pettymyksen yksittäisten Jehovan todistajien liialliseksi innokkuudeksi. Vasta Vartiotornissa 15. kesäkuuta 1980 [3] myönnettiin Vartiotorni-seuralla olleen osuuden vuoteen 1975 kohdistuvien odotusten luojana.(kts. sitaatteja koskien vuotta 1975) Jehovan todistajat pitivät vielä 1980-luvulla hyvin epätodennäköisenä nykyisen maailmanjärjestyksen kestämistä vuosituhannen vaihteeseen.[4]

Syntyvaiheet ja historia

1870-1916 Charles Taze Russell

Tiedosto:Ctrussell2.jpg
Charles T. Russell
Pääartikkeli: Charles Taze Russell

1870-luvun alkupuolella Alleghenyssä Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa nykyisen Pittsburghin alueella alkoi toimia suhteellisen vaatimaton Russellin vetämä raamatuntutkisteluryhmä. Vuonna 1881 perustettiin Siionin Vartiotornin traktaattiseura, joka rekisteröitiin 1884, ja Russellista tuli sen puheenjohtaja eli presidentti. Seuran nimi muutettiin myöhemmin Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseuraksi.

Raamatuntutkijat odottivat Charles Taze Russellin tulkintojen pohjalta maailmanloppua vuosina 1914 ja 1915, mutta odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet. Nykyään Jehovan todistajat eivät mielellään puhu menneistä opetuksistaan, ja esimerkiksi Russellin aikaisien opetusten lukemista pidetään vähintäänkin kyseenalaisena.

Suomessa työ alkoi vuonna 1910.

Katso myös Jehovan todistajien toimintaa Suomessa

1916-1942 Joseph Franklin Rutherford

Joseph Franklin Rutherford tunnettiin myös nimellä "Tuomari Rutherford". Vuonna 1884 Rutherford sai käsiinsä muutamia Russellin kirjoja ja vakuuttui hänen sanomastaan. Hänet kastettiin Raamatuntutkijaksi vuonna 1906, ja hänestä tuli myöhemmin Vartiotorniseuran laillinen neuvonantaja. Monet pitävät häntä Jehovan todistajien perustajana, koska hänen aikanaan Raamatuntutkijat jakaantuivat. Rutherford saattoi Jehovan todistajat lähelle nykymuotoaan.

Rutherford valittiin presidentiksi 6. tammikuuta 1917. Seurassa tapahtui monia muutoksia, ja Vartiotornin sisarlehti Kultainen Aika alkoi ilmestyä. (Nykyinen Herätkää!-lehti, jonka levikki on noin 22 842 000 kappaletta 85 kielellä). Ovelta ovelle -todistamiseen kiinnitettiin suurempaa huomiota. Kesällä 1917 liikkeen johto jakaantui monien seurakuntien tavoin, ja osa jäsenistä kääntyi Rutherfordin linjaa vastaan.

Jehovan todistajat odottivat, että Vanhan Testamentin patriarkat saisivat ylösnousemuksen maan päälle vuonna 1925. He jopa rakensivat heille talon, joka sai nimekseen "Beth-Sarim". Kun odotus ei toteutunutkaan, opetus haudattiin vähin äänin ja talo myytiin myöhemmin.

1927 Rutherford teki jyrkän pesäeron Russellin käsitykseen siitä, että hän olisi ollut viimeinen Jumalan sanansaattaja ja kumosi useita muita Russellin opetuksia.

Vuonna 1931 osa raamatuntutkijoista erottautui russelilaisista ja omaksui nimekseen Jehovan todistajat (Jesaja 43:10–12). Nimenmuutos oli Rutherfordin viimeinen siirto pois russelilaisuudesta. Tämän jälkeen Jehovan todistajat ovat olleet itsenäinen käännytystyötä painottava liike. Jotkut raamatuntutkijoiksi itseään kutsuvat Russellin oppien kannattajat kokoontuvat yhä Yhdysvalloissa, mutta heidän toimintansa on pienimuotoista.

"Tuomari" Rutherford loi vahvan perustan sille suurelle kasvulle, joka seuraavina vuosina tapahtui. Hän kuoli 8. tammikuuta 1942.[5]

1942-1975 Nathan Homer Knorr

Vuonna 1942 Knorr teki linjauksen, joka on yhä nykyäänkin käytössä. Kaikki Vartiotorniseuran julkaisut julkaistaan ilman tekijöiden nimiä, ja samalla seuran kirjeenvaihto muuttui persoonattomaksi ja kirjeenvaihto allekirjoitettiin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran leimalla. Vuonna 1943 perustettiinkin Vartiotornin raamattukoulu Gilead, joka valmentaa lähetystyöntekijöitä (sijaitsee Pattersonissa New Yorkissa).

Knorrin aikana Jehovan todistajien määrä kasvoi 115 000:sta noin kahteen miljoonaan. Knorrin organisointikyvystä jotain kertoo se, että vuosina 1946-1971 Jehovan todistajien määrä kasvoi lähes 800%. [6]

1960- ja 1970-luvun alussa monet Jehovan todistajat uskoivat maailmanlopun tulevan vuonna 1975, ja uskoa lisäsi entisestään jatkuva kannustus panostamaan saarnaamistyöhön maallisen uran sijaan. Jehovan todistajat julkaisivat lehdissään artikkeleja, joissa käsiteltiin sitä, mitä vuosi 1975 toisi tullessaan (esimerkiksi Vartiotorni-lehti 8.12.1968). Kun odotus ei toteutunutkaan, vuosina 1975-1980 noin 20% jäsenistä jätti järjestön tai heistä tuli toimettomia.

Vuodesta 1976 nykypäivään

Vuonna 1971 Vartiotorniseura päätti hallintoelimen perustamisesta, jonka tarkoituksena oli tasapainottaa valtaa useammalle henkilölle. Ennen tätä seuran presidentillä oli hieman samanlainen valta kuin paavilla nykyään.

Järjestö joutui sisäisiin kriiseihin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, koska odotukset vuoden 1975 suhteen eivät toteutuneet. Järjestön päämajassa muodostui itsenäisiä raamatuntutkimisryhmiä, jotka tutkivat kirjoituksia ilman Seuran julkaisuja. He alkoivat myös epäillä Vartiotorniseuran opetuksia, mikä johti siihen, että seuran johto aloitti suuren puhdistuksen vuonna 1980. Kaikki ne, jotka eivät pitäneet Vartiotorniseuran opetuksia totuutena erotettiin, heidän joukossaan oli Raymond Franz. Useat Jehovan todistajat eivät hyväksyneet Vartiotorniseuran johtoryhmän tapaa käsitellä toisinajattelijoita ja erosivat järjestöstä. Tämä johti jäsenien määrän vähentymiseen, mutta vuosien kuluessa tilanne vakiintui jälleen.

Vuonna 1976 Brooklynissa sijaitsevassa maailmankeskuksessa toimivaa hallintoelintä laajennettiin; hallinnolliset tehtävät jaettiin ja määrättiin hallintoelimen jäsenistä muodostuneille komiteoille.Nykyään seuralla ei ole näkyvää yhtä vahvaa johtajaa. Knorrin kuoleman jälkeen seuran presidentteinä ovat toimineet Frederick William Franz ja Milton George Henschel, joka oli seuran viimeinen vahva presidentti.

Nykyään Vartiotorniseuran presidenttinä toimii Don A. Adams. Jehovan todistajien järjestön toiminta mukautuu jatkuvasti, ja vuodesta 1976 eteenpäin hallintoelimen tehtävät ovat muuttuneet. Hallintoelin ei enää vastaa taloudellisista asioista yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Viimeisin suuri muutos järjestössä on vuonna 1995 kumottu sukupolvi-opetus, jonka mukaan maailmanloppu tulisi ennen kuin viimeiset ennen vuotta 1914 syntyneet kuolisivat. Nykyään Jehovan todistajat uskovat, että maailmanloppu on lähellä, mutta he eivät aseta sille aikarajaa. Tämä saattaa päätökseen Jehovan todistajien maailmanlopun vuoden odottamisen kauden. Jehovan todistajien historian alkuvuosilta lähtien he ovat odottaneet merkkivuosia, ja vuosista luopuminen on askel kohti perinteisempää kristinuskoa. Vuoden 1995 jälkeen Jehovan todistajien määrän kasvu teollisuusmaissa on hidastunut merkittävästi.

Tilastoja

Jehovan todistajien määrän kehitys

Vuonna 2005 aktiivisia saarnaamistyötä tekeviä Jehovan todistajia oli 6 613 829. Kasvua vuodesta 2004 oli 1,3%.[7] Jehovan todistajat käyttivät saarnaamistyöhönsä yli 1,27 miljardia tuntia. Jeesuksen kuoleman muistonviettojuhlassa läsnä oli 16 383 333 henkeä. Kautta maailman Jehovan todistajien seurakuntia on hieman alle 100 000, ja heidän toimintaansa on 235 maassa ja territoriossa. Suomessa vuonna 2005 aktiivisia Jehovan todistajia oli keskimäärin 18 911 ja julistajahuippu oli 19 044. Suomessa Jehovan todistajat käyttivät saarnaamistyöhönsä 2 730 577 tuntia, ja muistonvietossa läsnä oli 26 951 henkilöä. [8]

Jehovan todistajien hallinto

Jehovan todistajien toiminta on erittäin järjestelmällistä, ja järjestön hallinto on jaettu useisiin pieniin portaisiin. Sen ylin johto on Brooklynissä, New Yorkissa sijaitseva hallintoelin. Lisäksi koko maapallo on jaettu vyöhykkeisiin, joissa jokaisessa on oma vyöhykevalvoja. Maittain toimintaa johtaa haaratoimisto. Suomessa Jehovan todistajien haaratoimisto sijaitsee Tikkurilassa. Haaratoimistoa johtaa ns. haaratoimistokomitea. Sen lisäksi jokainen maa on jaettu piireihin, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin läänit. Piirit puolestaan on jaettu kierroksiksi. Jokaisella piirillä on kierrosvalvoja, joka vuoroviikoin vierailee jokaisessa piirinsä seurakunnassa. Jokaisessa kierroksessa on useita seurakuntia, jotka hallitsevat oman kylänsä tai kaupunkinsa toimintaa. Seurakuntaa johtaa vanhimmisto, jonka valitsemisen hoitavat ylemmät portaat. Vanhimmistoon pääseminen vaatii 1. Timoteuksen kirjeen 3:1-7:ssä löytyvien vaatimusten täyttämisen.

Toiminnan rahoitus

Jehovan todistajien järjestö käyttää rahaa muun muassa haaratoimistojen ja konventtisalien rakentamiseen sekä seurakuntien rakentamien valtakunnansalien rahoittamiseen. Koska Vartiotorni-seura julkaisee uskonnollista kirjallisuutta, rahaa tarvitaan myös painokoneiden ja -tarvikkeiden hankintaan sekä ylläpitoon. Haaratoimistoissa tapahtuvan painamisen suorittavat haaratoimiston tiloissa asuvat vapaaehtoistyöntekijät, joille järjestetään ylläpito ja nimellinen rahallinen korvaus henkilökohtaisia tarpeita varten. Myös jotkin muut järjestölle kokoaikaista työtä tekevät saavat korvausta, esimerkiksi lähetystyöntekijät. Kenellekään ei kuitenkaan makseta varsinaista palkkaa.

Kaikki toiminta rahoitetaan jäseniltä saatavilla lahjoituksilla, joita voi antaa muun muassa käteisenä lahjalaatikkoon tai tilisiirtoina. Jehovan todistajien järjestön voi myös nimetä henkivakuutuksen edunsaajaksi tai sille voi testamentata muuta arvo-omaisuutta kuten kiinteistöjä, arvoesineitä ja arvopapereita. [9] Jehovan todistajien järjestö Vartiotorni-seura myöntää korollista lainaa yksittäisille seurakunnille, jotka haluavat rakentaa käyttöönsä valtakunnansalin tai peruskorjata sen. [10]

Jehovan todistajilla oli 1990-luvulle saakka käytössä erityinen kirjallisuuden hinnasto, jonka perusteella veloitettaessa jokainen seurakunnan julistaja saattoi hankkia valtakunnansalilta kirjallisuutta omaan käyttöönsä ja myytäväksi ovelta ovelle -työssä. Vuoden 1990 tammikuussa Yhdysvaltojen korkein oikeus päätti uskonnollista kirjallisuutta myyvän televisio-evankelistan (Jimmy Swaggart) tapauksessa, että uskonnollisen kirjallisuuden myynnistä täytyi maksaa veroa. Vartiotorni-seura toimitti tapauksen oikeuskäsittelyn yhteydessä ns. amicus curiae -vetoomuksen, jossa se vetosi uskonnollisen kirjallisuuden myynnin verovapauden säilyttämisen puolesta. [1]. Vuoden 1990 maaliskuusta alkaen Jehovan todistajien kirjallisuudella ei ollut Yhdysvalloissa enää hinnastoa, vaan kirjallisuuden tuottaminen rahoitettiin vapaaehtoisin lahjoituksin. Käytäntö levisi vuosikymmenen kuluessa useimpiin maihin, joissa Jehovan todistajat toimivat.

Vartiotorni-seura ei julkaise lukuja omaisuudestaan tai toiminnan rahallisesta mittakaavasta. Vuonna 2003 Newsday.com -julkaisu sijoitti New Yorkiin rekisteröidyn Vartiotorni-seuran "New York City Top Private Companies 2003" -listan 34. sijalle sen vuosittaisten tulojen ollessa 951 miljoonaa dollaria. [2]

Kriitikot ovat toisinaan herättäneet kysymyksiä taloudellisen omaisuuden roolista Vartiotorni-seuran toiminnassa. Entinen hallintoelimen jäsen Raymond Franz kertoo kirjassaan Crisis of Conscience Meksikon Jehovan todistajista. Meksikon lainsäädännön muututtua kieltämään kaikilta uskonnollisilta järjestöiltä omaisuuden kuten kiinteistöjen omistamisen, Vartiotorni-seura kehotti New Yorkin päätoimistosta käsin Meksikon Jehovan todistajia luopumaan julkisissa kokouksissa ja konventeissaan rukouksista, lauluista sekä kenttäpalveluksessa Raamatun käytöstä voidakseen säilyttää valtakunnansalinsa hallinnassaan. He rekisteröityvät uskonnollisen yhdyskunnan sijaan kulttuuriyhdistykseksi, ja heidän kokoontumisiaan kutsuttiin "kulttuuritapaamisiksi", seurakuntia "yhtiöiksi". Sellaisista nimityksistä kuin "kaste" luovuttiin, jotta valtakunnansalit eivät olisi siirtyneet valtion hallintaan vaikkakaan kokoontumista tiloissa ei olisi rajoitettu. [11] Tämä järjestely säilytettiin lain muuttumiseen, 1990-luvun vaihteeseen saakka.

Rakennus- ja humanitaarinen työ

Jehovan todistajien konventtisali Varkaudessa

Jehovan todistajat tunnetaan rakennustyöstään. Kansainväliset ja alueelliset rakennusryhmät tekevät valtakunnansaleja ns. pikasali -menetelmällä. Pikasalilla tarkoitetaan sitä, että suuri ryhmä ihmisiä rakentaa valtakunnansalin yhden tai kahden viikonlopun aikana valmiiden perustusten päälle. Suuremmat rakennusprojektit, kuten konventtisalit, haaratoimistot, asuinrakennukset, varastot ja maatilarakennukset rakennetaan myös lähes kokonaan vapaaehtoistyön avulla.

Jehovan todistajat osallistuvat myös avustustyöhön hätäavun kautta. Yksi esimerkki tästä on avustustoiminnat hutu- ja tutsi-todistajille Ruandan verilöylyn aikaan. Humanitaarinen työ on suunnattu ensisijaisesti toisten Jehovan todistajien auttamiseksi. Joissakin paikoissa Jehovan todistajien rakennuksia on voitu käyttää tilapäissuojina. He ovat myös jakaneet lääkkeitä ja vaatteita muutamille kouluille ja orpokodeille Gomassa.

Uskomukset ja toimintatavat

Uskomusten perusta

Jehovan todistajien uskomusten perusta on Raamattu. Heidän mukaansa vain Raamattua voidaan käyttää uskomusten perustelemiseen. Raamatun tulkitsemisen hoitaa Jehovan todistajien hallintoelin, joka on liikkeen päättävä ja johtava elin. Jehovan todistajat uskovat, että hallintoelintä ohjaa Pyhä henki, ja kaikkien Jehovan todistajien täytyy hyväksyä hallintoelimen raamatuntulkinnat ja järjestön toimintatavat. Jehovan todistajia on kritisoitu siitä, että heidän oppinsa muuttuvat aika ajoin. Tämä on myös aiheuttanut Jehovan todistajista eronneiden pienempien uskonnollisten ryhmien muodostumisen.

Katso myös: Luettelo Jehovan todistajien oppimuutoksista

Raamattu ja sen tulkinta

Jehovan todistajat uskovat, että koko protestanttinen Raamatun kaanoni on Jumalan sana ja totuus. He uskovat, että Raamatun ohjeet ovat hyödyllisiä kaikille ja sisältävät kaikki elämään tarvittavat ohjeet. Kirjaimellinen Raamatun tulkinta on ensisijaista, mutta huomioon otetaan myös Raamatun kuvaannollinen kieli, symboliset merkitykset ja sen hahmojen esimerkit. 1. Mooseksen kirja uskotaan kirjaimellisesti. Kreationisteina Jehovan todistajat kuuluvat lähinnä vanhan Maan koulukuntaan. He uskovat, että Jumala loi näkyvän maailmankaikkeuden miljardien vuosien kuluessa ja ensimmäiset ihmiset noin 6000 vuotta sitten. Jehovan todistajat eivät yleensä usko jääkausiin.[12] Heidän mielestään ainoa tapahtunut tuho on Raamatussakin mainittu vedenpaisumus. Vedenpaisumuksen uskotaan olleen maailmanlaajuinen, kuten Raamattu väittää. Kaikkien ihmisten uskotaan polveutuvan Nooasta ja hänen perheestään, samoin kaikkien eläinten arkissa olleista eläimistä.

Matt 24:45. Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? KR-38

Jehovan todistajat uskovat, että Raamattua voi nykyisin tulkita oikein vain Matteuksen 24:45 :ssä viitattu uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija. He uskovat, että jakeen "palvelija" maan päällä on nykypäivänä noin 8 500 Jehovan todistajasta koostuva joukko, jota edustaa ja jonka valtaa käyttää Jehovan todistajien hallintoelin. Raamatuntulkintansa perusteella Jehovan todistajat uskovat, että Jeesuksen toinen tuleminen tapahtui näkymättömänä vuonna 1914 ja että Jeesus aloitti seurakuntansa tarkastamisen vuonna 1918. Vuonna 1919 Jeesus valitsi Vartiotorniseuran yhteydessä toimineen silloisen Raamatuntutkijoiden ryhmän "uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi palvelijaksi".[13] Jehovan todistajat uskovat, että jakeen palvelijan "ruuan antaminen palvelusväelle" tapahtuu nykyisin hallintoelimen tuottaman uskonnollisen kirjallisuuden ja Jehovan todistajien kokouksissa toimitettavan materiaalin välityksellä.

Uuden Maailman Käännös

Jehovan todistajat käyttävät yleensä Raamatusta omaa käännöstään, jota kutsutaan Uuden maailman käännökseksi. Se poikkeaa joiltain osin huomattavastikin kaikista muista Raamatun käännöksistä. Yhtenä monista apuvälineistä on käytetty muun muassa Johannes Greberin käännöstä. Tarkoituksena oli tehdä nimenomaan mahdollisimman sanatarkka käännös, jossa yhtä heprean tai kreikan kielen sanaa vastaisi aina yksi englannin kielen sana. Tämä tekee tekstistä samalla hieman puisevaa. Englanninkielinen versio on edelleen käännetty sanatarkasti eri kielille, kuten suomeksi.

Käännöskomitean mukaan käännöksestä on pyritty tekemään mahdollisimman tarkka ja alkuperäistä tekstiä vastaava. Hepreankielisenä pohjatekstinä on käytetty Biblia Hebraica ja Biblia Hebraica Stuttgartensia, kreikkalaisena pohjatekstinä Westcottin ja Hortin tekstiä. Englanninkielinen versio on edelleen käännetty eri kielille vertaamalla samalla tekstiä heprealaiseen, aramealaiseen ja kreikkalaiseen pohjatekstiin. Näin erikieliset UM-käännökset ovat pysyneet toisiaan vastavina. Yhtenä suurimmista eroista käännöksessä useimpiin muihin Raamatun käännöksiin verrattuna on se, että siinä nimi Jehova on palautettu Vanhaan Testamenttiin ts. heprealaisiin kirjoituksiin niille paikoille, joissa alkuperäisessä tekstissä oli tetragrammi JHWH, mutta jonka tilalla on käytetty useimmiten sanaa "Herra" tai "Jumala". Käännöksessä on sijoitettu sana Jehova myös Uuteen testamenttiin ts. kreikkalaisiin kirjoituksiin 237 kertaa huolimatta siitä, ettei toimenpiteelle löydy tukea vanhimmista käytettävissä olevista kreikkalaisista käsikirjoituksista. Käännöksessä perustellaan Jehova-nimen käyttöä Uudessa testamentissa seuraavasti: "Olemme etsineet käytettävissä olevista Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisistä käännöksistä yhtäpitävyyksiä, jotka vahvistavat oman käännöksemme. Heprealaisista kirjaimista koostuvaa tetragrammia (יהוה) käytettiin sekä hepreankielisessä tekstissä että kreikankielisessä Septuagintassa. Siksi Jeesus ja hänen opetuslapsensa näkivät Jumalan nimen, lukivatpa he Raamattua hepreaksi tai kreikaksi." [14]

Jehovan todistajien mukaan Uusi testamentti on pääosin tarkoitettu niille 144 000 ihmiselle, jotka kuuluvat "pieneen laumaan" ja joilla on "taivaallinen toivo".

Jeesus, Jumala ja muut henkiolennot

Jumala on kaiken luoja, kaikkein ylimmäinen olento. Pyhä Henki tarkoittaa Jumalan vaikuttavaa voimaa. Jehovan todistajat eivät usko kolminaisuuteen. Jehovan todistajien mukaan Jumalan persoonanimen "Jehova" käyttö on tarpeellista palvonnassa. Jeesus oli Jumalan ensimmäinen luomus, jota käytettiin apuna muiden luomistöiden aikana. Jehovan todistajien mukaan Jeesus on vain Jumalan poika, ei siis Jumala. Jeesuksen taivaallisena hahmona pidetään arkkienkeli Mikaelia. Heidän mukaansa Jeesus kuoli paalussa, ei ristillä. He uskovat, että tulevaisuudessa Jeesus hallitsee koko maailmaa 144 000 voidellun taivaaseen menevän kanssa.

Jehovan todistajat uskovat, että Saatana hallitsee koko nykyistä maailmaa demoneineen. Demonit ovat enkeleitä, jotka ovat kääntyneet Saatanan puolelle. Jehovan todistajat uskovat, että enkelit voivat joskus johdattaa ihmisiä oikeaan suuntaan, mutta he eivät korosta niiden vaikutuksia kuten karismaattiset liikkeet.

Kuolema ja kuolemanjälkeinen elämä

Jehovan todistajat opettavat, että vain 144 000 voideltua saavat paikan taivaassa kuoleman jälkeen. He odottavat maailmanloppua, jossa Jumala tuhoaa kaikki pahat ihmiset ja palauttaa maan samanlaiseen tilaan kuin se oli ennen Aadamin syntiä. Ne, jotka eivät kuulu voideltuihin, saavat tämän jälkeen ikuisen elämän paratiisimaassa. Jehovan todistajien mukaan kuolema on kuin uni. He uskovat ettei ihmisessä ole sielua joka jää eloon kuoleman jälkeen, vaan ihmisen koko ruumis on sielu.

Jehovan todistajat eivät usko helvettiin, vaan pitävät sitä epäraamatullisena opetuksena. Heidän mukaansa kuolema sai alkunsa siitä, kun Aadam ja Eeva tekivät syntiä Jumalaa vastaan syömällä paratiisin kielletystä puusta. Kristuksen uhriveri oli lunnaat, jotka mahdollistavat perisynnistä vapautumisen ja ikuisen elämän saamisen.

Palvonta

Jehovan todistajat uskovat, että uskollisia Jumalan palvelijoita on ollut kautta ihmiskunnan historian. [15] Nykyinen Jehovan todistajien toiminta alkoi 1870-luvun alkupuolella eräästä Raamattua tutkivasta ryhmästä Alleghenyssä Pennsylvaniassa. Heidät tunnettiin tuolloin raamatuntutkijoina. Jehovan todistajat uskovat olevansa ainoita tosikristittyjä, ja että Jumala ohjaa Jehovan todistajien järjestöä. [16]

Kokoukset

Jehovan todistajat kokoontuvat Valtakunnansaleissa, jotka ovat heidän kirkkoa vastaavia palvontapaikkojaan. Valtakunnansalit ovat tyypillisesti yksinkertaisia ja vaatimattomasti koristeltuja. Jehovan todistajat eivät käytä kuvia palvonnassaan, joten saleilla ei myöskään ole ikoneita tai maalauksia. Seurakunnissa miehet hoitavat opetuksen. Jehovan todistajilla on viisi tuntia kokouksia viikossa. Jokainen kokous käsittelee hieman eri asioita. Erityisesti yleisölle suunnattu kokous on sunnuntaina pidettävä tunnin mittainen yleisöesitelmä sekä sen jälkeen tapahtuva Vartiotorni-lehden tutkistelu. Jehovan todistajat kutsuvat toisiaan yleensä veljiksi ja sisariksi, esimerkiksi Veli Virtanen.

Uskonnolliset symbolit

Luonnos Jehovan todistajien aikaisemmasta tunnuksesta

Jehovan todistajat suhtautuvat kielteisesti uskonnollisten symbolien kuten ristin käyttöön palvonnassa. He suhtautuvat siihen samoin kuten kuvien tai ikonien palvontaan. Jehovan todistajat uskovat, että kuvat tai symbolit ovat palvonnan kohteita ja palvonta tulisi suorittaa vain Jumalalle. Nykyään he eivät käytä ristiä tunnuksenaan seuraavista syistä:

  • He uskovat, että Jeesuksen teloitusvälineen ei pitäisi olla arvostuksen kohde, koska suurin osa ihmisistä ei rakastaisi tai palvoisi veistä, revolveria tai muuta asetta jolla joku heidän rakkaansa on murhattu.
  • He uskovat, että Jeesus teloitettiin suorassa paalussa, ei ristillä.
  • He uskovat, että risti tuli varhaiseen kristinuskoon pakanakäännynnäisten mukana. Perusteina tähän he käyttävät sitä, että monet muinaiset pakanakansat kuten egyptiläiset ja babylonialaiset käyttivät jonkinlaisia ristejä palvonnassaan.

Liikkeen alkuvaiheessa Jehovan todistajat käyttivät tunnuksenaan kallellaan olevaa ristiä, jossa oli kruunu keskellä ja seppele ympärillä. Tämä tunnus löytyy myös liikkeen perustajan Charles Taze Russellin haudalta. Nykyään Jehovan todistajat eivät käytä ristiä tunnuksenaan, vaan ristin ja kruunun on korvannut torni.

Saarnaamistyö

Jokaisen Jehovan todistajan odotetaan saarnaavan mahdollisuuksiensa mukaan haluamassaan muodossa. Kunkin kalenterikuukauden lopussa Jehovan todistajat palauttavat seurakuntaansa raportin, joka pitää sisällään määrät ja laadut julistamistyössä käytetyistä tunneista sekä ihmisille jaetuista painotuotteista. Jokaiselta kastetulta todistajalta vaaditaan vähintään yhden tunnin kuukausittainen työmäärä, mikä voi käytännössä olla vaikkapa ei-uskovan sukulaisen kanssa keskustelua hengellisistä asioista. Poikkeuksena yhden tunnin edellytyksestä seurakunnan vanhimmista muodostettu palveluskomitea voi sallia erityistapauksessa Jehovan todistajan raportoivan saarnaamistyötä vain 15 minuuttia kuukaudessa. Tällaisen kevennetyn järjestelyn pariin voi päästä, mikäli mahdollisuudet saarnaamistyöhön ovat hyvin rajalliset esimerkiksi korkean iän tai terveysongelmien vuoksi.[17] Mikäli Jehovan todistaja ei raportoi kuukaudessa vähintään yhtä tuntia tai kevennetyssä tapauksessa 15 minuuttia, hänestä tulee epäsäännöllinen julistaja. Mikäli raportoimattomuus edelleen jatkuu puolen vuoden ajan, julistajasta tulee toimeton.[18]

Juhlat

Jehovan todistajien konventtisali Varkaudessa

Jehovan todistajat eivät vietä joulua, pääsiäistä, nimipäiviä, äitienpäivää tai isänpäivää, syntymäpäiviä eivätkä muitakaan kirkollisia juhlapäiviä. Heidän ainoa uskonnollinen juhlansa on Jeesuksen kuoleman muistonvietto, jota Jeesus on Raamatussa kehottanut kaikkia kristittyjä viettämään. Vertauskuviin, leipään ja viiniin, osallistuvat heidän Raamatun tulkintansa mukaiset 144 000, joilla on taivaallinen toivo. Suurin osa Jehovan todistajista ei siis osallistu ehtoolliseen, vaan he vain seuraavat tilaisuutta. Muistonviettoa vietetään juutalaisen kalenterin mukaan 14. päivänä nisankuuta (vuonna 2006 tämä päivä oli 12. huhtikuuta). Juhla alkaa auringonlaskun jälkeen. Tällä hetkellä vertauskuviin osallistujia on Jehovan todistajissa noin 8 500. Määrä on pysynyt 8 000-9 000 tietämissä viimeiset kaksikymmentä vuotta. Jehovan todistajat opettavat, että 144 000:n taivaaseen menevien joukko tuli pääosin täyteen vuoteen 1935 mennessä. Vertauskuviin osallistujat "tuntevat olevansa taivaaseen joukkoon kuuluvia" ja heitä ei varsinaisesti tunnisteta millään tavalla. Jehovan todistajat opettavat, että jokainen, joka tietää omaavansa taivaallisen toivon, on siitä täysin varma eikä sitä tarvitse kyseenalaistaa. Jos joku epäilee taivaallista toivoaan, sitä ei todennäköisesti hänellä ole. Voideltujen joukossa on muutamia suomalaisia, mutta heistä ei tehdä maakohtaista tilastoa. Vuonna 2005 vertauskuviin osallistui 8 524 henkilöä ympäri maailman.[19]

Kokousten lisäksi Jehovan todistajilla on suurempia tapahtumia eli konventteja kolme kertaa vuodessa: kaksi pienempää konventtia, johon kokoontuvat kaikki kierrosalueen seurakunnat ja isompi konventti kesällä, johon kokoontuu piirialueen Jehovan todistajat. Kesän piirikonventit Suomessa järjestetään Helsingissä, Tampereella sekä Oulussa. Jehovan todistajien konventtisalit ovat ulkoasultaan samanlaisia kuin pienemmät valtakunnansalit.

Kuri seurakunnissa

Jehovan todistajien seurakunnissa kurinpidon hoitaa vanhimmisto. Jehovan todistajien seurakunnan vanhimmistoilla on käytettävissään Vartiotorni-seuran julkaisema kirja Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan, jossa on säädetty menettelytapoja seurakunnan kurinpitoa varten. Tavallisten seurakunnan julistajien ei ole mahdollista saada kirjaa tarkasteltavaksi eikä siihen viitata muussa Vartiotorni-seuran julkiseksi tarkoitetussa materiaalissa. Kirjan ohjeistuksia täydennetään aika ajoin. Kurinpitotoimia ovat muun muassa merkitseminen, julkinen ojennus ja erottaminen. Erottamista edeltää oikeuskomitea, jossa henkilön synnin vakavuutta arvioidaan ja päätetään mahdollisesta kurinpitotoimista. Erottamisen jälkeen vanhimmiston jäsenet pyrkivät käymään kunkin erotetun luona kerran vuodessa ohjatakseen hänet takaisin seurakunnan piiriin. Kukaan jäsenistä ei saa keskustella erotetun kanssa.

Esimerkkejä synneistä jotka luokitellaan vakaviksi

Esimerkiksi seuraavat synnit luokitellaan sellaisiksi räikeiksi synneiksi, jotka katumattomina tekoina johtavat erottamiseen oikeuskomiteassa:

  • Esiaviollinen seksi, aviorikos
  • Homoseksuaalinen seksi
  • Luopumus, joka tarkoittaa jonkin Jehovan todistajien perusopetuksien kiistämistä tai osallistumista aktiivisesti muun uskontokunnan toimintaan
  • Verensiirtojen ottaminen / veren syöminen
  • Uhkapelien pelaaminen
  • Tupakan polttaminen
  • Alkoholin väärinkäyttö (humalahakuinen juominen)
  • Äänestäminen poliittisissa vaaleissa tai ehdokkaaksi asettuminen
  • Asepalveluksen suorittaminen
  • Joulun, pääsiäisen tai muun ns. kristikunnan juhlapäivän viettäminen
  • Lipun tervehtiminen, kansallislaulun laulaminen

Suhtautuminen seurakunnasta erotettuihin ja eronneisiin

Jehovan todistajat suhtautuvat erittäin jyrkästi seurakunnastaan erotettuihin henkilöihin ja useimmissa tapauksissa heille puhumisesta kieltäydytään kokonaan. Jos erotettu tulee valtakunnansalille päästäkseen takaisin seurakunnan piiriin, hänet ohjataan vanhimmiston jäsenien puheille. Seurakunnan jäsenten ei tule keskustella erotetun kanssa myöskään valtakunnansalilla sinä aikana, kun erotettu osoittaa katumustaan käymällä kokouksissa. Tämä aika saattaa kestää muutamista kuukausista vuosiin riippuen täysin tapauksen luonteesta. Toistuva seurakunnasta erotettujen henkilöiden kanssa keskusteleminen johtaa seurakunnan jäsenen luottamustehtävien menetykseen ja lopulta seurakunnasta erottamiseen.

Humanitaariset suhteet kuten perheenjäsenyys kuitenkin kehotetaan pitämään: "Jos kristityssä huonekunnassa on erotettu sukulainen, hän on silti mukana huonekunnan normaaleissa jokapäiväisissä töissä ja toimissa." [20]"- - [Perheenjäsenen erottaminen tai eroaminen] merkitsee muutoksia siihen hengelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka on saattanut vallita kodissa." [21] Mikäli erotettu sukulainen ei asu samassa taloudessa, kuten olisi esimerkiksi kotoa pois muuttaneen aikuisen lapsen suhteessa vanhempiinsa tai aikuisten sisarusten suhteessa toisiinsa, yhteydenpito voidaan lopettaa lähes kokonaan: "Saattaa olla mahdollista, että tuon sukulaisen kanssa ei tarvitse olla juuri lainkaan tekemisissä. Ja jos jotkin perheasiat vaatisivatkin yhteydenottoa, niin se rajoitettaisiin epäilemättä mahdollisimman vähiin - -" [22] Itse seurakunnasta eronnutta kohdellaan samalla tavalla kuin erotettua, riippumatta eroamisen syystä tai henkilön maailmankatsomuksesta.

Tavat

Suhde yhteiskuntaan

Jehovan todistajat haluavat pysyä puolueettomina suhteessa yhteiskuntaan ja poliittisiin järjestelmiin. Siksi he eivät pidä sopivana puolueisiin kuulumista. Jehovan todistajat pidättyvät äänestämisestä sekä ehdokkaaksi asettautumisesta poliittisissa vaaleissa. Jehovan todistajat kieltäytyvät myös asepalveluksesta. Asevelvollisuuden suorittamismuotona myös siviilipalvelus oli pitkään Jehovan todistajien mukaan kristitylle sopimatonta, kunnes menettelystä tehtiin jäsenten yksityinen asia vuonna 1996. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Vartiotorni-seura on edellyttänyt Jehovan todistajien seurakuntien jäseniltä pysyttelemistä erossa poliittisista kiistakysymyksistä. Se on toisinaan johtanut Jehovan todistajuutta tunnustavien vaikeuksiin totalitäärisissä maissa. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana Saksassa useat Jehovan todistajat menehtyivät keskitysleireillä kieltäydyttyään palvelemasta asevoimissa. Jehovan todistajien Vartiotorni-seuran väitettä puolueettomuudesta on toisinaan myös arvosteltu.

Liikettä on syytetty useissa maissa jäsenten kohtuuttomasta kontrolloinnista. Liikkeen erottamiskäytäntö on saanut osakseen suurta kritiikkiä. Liikkeestä eroaminen on periaatteessa helppoa, mutta jäsenet eivät saa olla minkäänlaisessa yhteydessä erotettuun tai eronneeseen. Sen mukaan edes sukulaisten kanssa ei saisi olla yhteydessä, ellei ole pakko. [23]. Jehovan todistajien seurakuntien sisäisen oikeudenkäytön piirteiden kuten sen, että he suhtautuvat kielteisesti maallisiin oikeudenkäynteihin seurakunnan jäsenten kesken, on katsottu johtaneen muun muassa lasten hyväksikäyttäjien toiminnan edesauttamiseen. Tästä liikettä on arvostellut muun muassa entinen hallintoelimen avustaja Barbara Anderson [3]

Ranskassa vuonna 1996 parlamentaarinen selvitystyöryhmä luokitteli Jehovan todistajat yhdeksi 173:sta vaaralliseksi epäillyistä lahkosta, joita tarkkailemaan perustettiin erityinen toimielin.[4] Sittemmin Jehovan todistajien toiminnan verovapaus Ranskassa on poistettu ja valtio on vaatinut Ranskan Jehovan todistajilta suurta jälkiveroa takautuvasti. Venäjällä maaliskuussa 2004 oikeus päätti kieltää Jehovan todistajien toiminnan Moskovan alueella. Oikeuden mielestä liikkeen käytännöt rikkovat perheitä, rohkaisevat itsemurhaan ja uhkaavat sen jäsenten terveyttä kieltämällä verensiirrot. [5]

Moraali

Jehovan todistajien moraalikäsitykset perustuvat liikkeen raamatuntulkintaan. Jehovan todistajat uskovat, että Raamatun mukaan ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä, joten aborttia pidetään murhana. Homoseksuaalisuuden, esiaviollisen ja avioliiton ulkopuolisen seksin harjoittamista pidetään vakavana syntinä eli seurakunnasta erottamisen perusteena. Palvonnan aikana pukeutuminen pidetään siistinä: Suomessa kokouksissa miehet pitävät pukua ja naiset mekkoja tai muita soveliaita vaatteita. Viihde, joka sisältää materialismia, väkivaltaa, seksiä tai spiritismiä, tuomitaan. Miesten pitäminä korvakorut, pitkät hiukset tai parta voivat estää vastuullisen aseman tai muiden tehtävien saamisen seurakunnan toiminnassa. Jehovan todistajat pitävät erityisen tärkeänä hyvää käytöstä ja lähimmäisenrakkautta sekä seurakunnassa että sen ulkopuolella.

Perhe-elämä

Naimisiin meneminen

Jehovan todistajien tulee mennä naimisiin vain toisen Jehovan todistajan kanssa. He soveltavat Raamatussa 1. Korinttilaiskirjeen 7:39 annettua neuvoa avioitua "vain Herrassa" siten, ettei kenenkään Jehovan todistajan tulisi mennä naimisiin ulkopuolisten kanssa. Ulkopuolisen kanssa naimisiin menemisestä ei eroteta, mutta joitakin seuraamuksia on. Näitä ovat esimerkiksi kaikkien seurakunnassa suoritettavien tehtävien menettäminen ja jopa jäsenen merkitseminen. Jos ulkopuolisen kanssa naimisiin menneen vanhemmat hyväksyvät avioliiton tai antavat sille "hiljaisen hyväksynnän", se voi johtaa palvelusetujen kuten esimerkiksi vanhimmistopaikan menettämiseen.

Jehovan todistajien perhe-elämä perustuu Raamatun suoraan antamaan malliin. Mies on perheen pää ja tekee lopulliset päätökset. Vaimojen tehtävänä on tukea ja neuvoa miehiään sekä kunnioittaa tehtyjä päätöksiä. Miehiä käsketään rakastamaan sekä kunnioittamaan vaimoaan ja hoitamaan perhettään kuten Kristus seurakuntia. Perheessä aviomiehen tulee kantaa vastuu päätöksistä ja niiden seurauksista Jumalan edessä. Hänen tulee ottaa huomioon vaimonsa toiveet ja perheen etu. Vanhemmilla on vastuu opettaa lapsiaan. Tämä tapahtuu osittain perhetutkistelu-menetelmän avulla, jossa tutkitaan jotakin Vartiotorni-seuran julkaisemaa tarkoitukseen sopivaa materiaalia. Lapsia ei kasteta syntyessä, vaan kaste tapahtuu lapsen omasta päätöksestä.

Avioero

Avioliittoa pidetään pyhänä, ja sitä ei tulisi purkaa muulloin kuin aviorikoksen yhteydessä. Turhaksi katsotusta avioliiton purkamisesta voi seurata seurakunnasta erottaminen. Mikäli avioliitto puretaan ilman, että aviorikosta on tapahtunut, osapuolet eivät voi tahoillaan avioitua uudelleen, kunnes on osoitettu toisen heistä harrastaneen seksuaalista kanssakäymistä jonkun kolmannen osapuolen kanssa. Tämä johtuu siitä, että Jehovan todistajat katsovat perusteetta puretun avioliiton kuitenkin edelleen olevan voimassa Jumalan ja seurakunnan edessä, kunnes aviorikos on tapahtunut. Mikäli kuitenkin avioidutaan uudelleen ilman todennettua aviorikosta edellisessä liitossa, "luvatta" avioituva yleensä erotetaan seurakunnasta. [24]

Seksi

Jehovan todistajat eivät kiellä ehkäisyä, joskin raskauden keskeytystä kuten aborttia ei hyväksytä, eli yritystä keskeyttää hedelmöityneen munasolun kehitys.[25] Sterilisaatioon ehkäisykeinona suhtaudutaan erittäin kielteisesti, ja se saattaa ilman pätevää terveydellistä perustetta tehtynä asettaa kyseenalaiseksi henkilön kyvyt toimia seurakunnan vastuutehtävissä. [26]

Alkoholi ja muut päihteet

Jehovan todistajat saavat käyttää alkoholia, jos he niin haluavat. Humalahakuinen juominen lasketaan synniksi ja alkoholismi voi olla erottamisen peruste. Tupakointia pidetään ruumiin saastuttamisena, ja tupakointi onkin jäseniltä ehdottomasti kielletty. Tupakointi kiellettiin jäseniltä 1970-luvulla, jolloin todistajilla oli puoli vuotta aikaa lopettaa. Huumeet on myös kielletty. Jehovan todistajat saavat käyttää kaikkia lääkärin määräämiä lääkkeitä ohjeiden mukaan.

Suhtautuminen ulkopuolisiin, kritiikkiin ja mediaan

Jehovan todistajat uskovat, että vain heidän järjestönsä yhteydessä voi pelastua tulevasta nykyisen maailmanjärjestyksen lopusta. Jehovan todistajat suhtautuvat kielteisesti siihen, että liikkeen jäsenet ystävystyisivät läheisesti ulkopuolisten kanssa.[27] He eivät kannusta jäseniään osallistumaan esimerkiksi koulun kerhoihin tai urheiluseurojen toimintaan.[28] Julkaisuissa kuitenkin kehotetaan jatkuvasti olemaan avoin ja huomaavainen kaikille ihmisille uskonnosta, rodusta, sukupuolesta tai iästä riippumatta.

Jehovan todistajat uskovat, että toisinaan televisio ja sanomalehdet levittävät heistä valheellisia tai vääristeltyjä tietoja. Mediassa on esimerkiksi uutisoitu tapauksista, joissa Jehovan todistaja on kieltäytynyt verensiirroista tai kieltänyt sellaisen antamisen lapselleen. Vuonna 2002 Britannian yleisradioyhtiö BBC televisioi dokumentin, jossa Jehovan todistajien järjestöä Vartiotorni-seuraa syytettiin lasten hyväksikäyttötapausten peittelystä ja salaamisesta seurakunnissa. [6] TV-dokumentteja aiheesta televisioitiin myös muun muassa Ruotsissa (Uppdrag Granskning), Yhdysvalloissa (Dateline, NBC), Australiassa (Sunday) ja Suomessa (Silminnäkijä, TV2). Vartiotornissa kirjoitetaan: "Useissa maissa media on väittänyt, että todistajat ovat kieltäytyneet antamasta lapsilleen lääkärinhoitoa ja myös tieten tahtoen katsoneet läpi sormien uskonveljiensä vakavia syntejä. - - Vilpittömät ihmiset, jotka tuntevat meidät, tajuavat kuitenkin nämä syytökset vääriksi." [29]

Jehovan todistajat syyttävät liikkeen aktiivisia ex-jäseniä eli luopioita vääristelyiden, valheiden ja puolitotuuksien levittämisestä. Jehovan todistajat eivät suhtaudu suopeasti siihen, että entiset jäsenet ovat kritisoineet Vartiotorni-seuran toimintatapoja ja opetuksia Internetissä tai mediassa. "Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? - - ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä"[30]. Jehovan todistajat suosittelevat, että kun etsitään Internetistä tietoa Jehovan todistajista, mentäisiin suoraan jollekin Vartiotorni-seuran virallisista sivuista eikä käytettäisi hakukoneita, jotka heidän mukaansa antavat tuloksena pääasiallisesti luopioiden ylläpitämiä sivustoja [31].

Jehovan todistajien Vartiotorni-seura on viime aikoina puolustanut oikeuksiaan aktiivisemmin Internetissä julkaistun aineiston suhteen. Tammikuussa 2006 The Guardian kertoi verkkoversiossaan, että aihealueittain valikoituja lainauksia Vartiotorni-seuran julkaisemasta kirjallisuudesta esittänyt suosittu kanadalainen sivusto Quotes.Watchtower.ca suljettiin. [7] Vartiotorni-seura oli esittänyt sivuston pitäjälle 100 000 Kanadan dollarin haasteen sulkea sivusto vedoten tekijänoikeusrikkomuksiin ja siihen, että tekijän tarkoitus olisi sitaattioikeuden rehellisen käyttämisen sijaan "kiusaannuttaa asianomistaja" lainaamalla valikoidusti Vartiotorni-seuran julkaisemaa kirjallisuutta.

Veri ja elinsiirrot

Jehovan todistajat pitävät verensiirtoja Raamatun vastaisina

Jehovan todistajat kieltäytyvät verta sisältävien elintarvikkeiden käyttämisestä ja verensiirroista. Tämä opetus perustuu heidän käsitykseensä Raamatun käskystä "karttaa verta". Verta ei saa säilyttää myöhempää siirtoa varten. Myöskään veren luovuttaminen ei ole sopivaa. Kieltäytyminen verestä koskee kokoveren lisäksi veren pääkomponentteja (punasoluja, valkosoluja, verihiutaleita sekä veriplasmaa). Pääkomponenteista johdettujen osasten, fraktioiden, vastaanottamista pidetään omantunnon asiana, sillä joitakin osasia saa muun muassa sikiö luonnollisesti raskauden aikana äidiltään, esimerkiksi immunoglobuliineja. Nykylääketieteessä kokoverensiirrot ovat harvinaisempia, ja yhä useammin leikkauksissa ja erilaisissa lääkkeissä käytetään jotain veren johdannaista. Jehovan todistajat voivat hyväksyä oman veren kierrättämisen suljetussa järjestelmässä, jos se ei katkaise normaalia verenkiertoa ja varastoitu veri lasketaan suoraan takaisin ilman pitempää varastointia. Omantunnon kysymys on myös, hyväksyykö lääkkeen sekoittamisen omaan vereen kehon ulkopuolella. Erittäin monet jäsenet noudattavat järjestön vanhaa ohjetta ja kieltäytyvät kaikista veren kierrättämiseen liittyvistä hoidoista, koska aikaisemmin kaikki veren osat olivat kiellettyjä. Veren fraktiot salliva oppimuutos on tullut 2000-luvun aikana. [32] Jehovan todistajat tunnetaan hyvin siitä, että he kertovat ihmisille verensiirtojen mahdollisista vaaroista. Jehovan todistajien edustajat ovat maininneet, että veriplasman määrän lisääminen on tärkeä tapa hoitaa potilasta hätätilanteessa. [33]

Elinsiirron ottaminen on nykyisin kunkin Jehovan todistajan omantunnon mukaisesti päätettävissä oleva asia [34], vaikka sen yhteydessä elimistöön tulee runsaasti ulkopuolisia valkosoluja. Jehovan todistajat suhtautuivat elinsiirtoihin kielteisesti vuosina 1967–1980, jolloin he pitivät elinsiirtoja kannibalismina.[35] Verestä kieltäytymiseen liittyvät asiat ovat saaneet melko paljon julkisuutta Jehovan todistajien yhteydessä. Vaikka Jehovan todistajat pyrkivät estämään myös heidän alaikäisille lapsilleen tehtävät verensiirrot, oikeusistuimet länsimaissa, mukaan lukien Suomessa[36], ovat joissain tapauksissa puuttuneet asiaan ja huostaanoton kautta taanneet lapselle vereen liittyvää välttämättömäksi katsottua hoitoa.

Kritiikkiä

Uskomusten perusta

Jehovan todistajat väittävät, että hallintoelimen olemassaolosta ensimmäisellä vuosisadalla on selvät todisteet. [37] Raymond Franz sanoo, että Galatalaiskirjeen 1:16-20 todistaa, ettei Paavali ajatellut Jerusalemin apostolien olevan jonkinlaisessa korkeammassa hallintoelimen virassa. [38] Hän myös sanoo, että Jerusalemin kokous oli yksittäinen tapaus[39] ja että kristikunnan keskushallinto muodostui vasta neljännellä vuosisadalla.[40]

Verioppi

Jehovan todistajien verioppia on kritisoitu valtavasti julkisuudessa. Kriitikkojen mielestä Jehovan todistajien kanta verensiirtoihin aiheuttaa satojen, ellei tuhansien, viattomien kuoleman. Varsinkin Jehovan todistajien lapsien kuolemat ovat järkyttäneet ihmisiä ympäri maailman. Lapset eivät välttämättä saa tilaisuutta valita haluavatko he verensiirron vai ei. Joissakin maissa oikeusistuimet ovat määränneet verensiirtoja vaarassa oleville lapsille.

Aiheesta muualla

Virallista tiedotusta Jehovan todistajilta

Epävirallisia sivuja sekä (muun muassa entisten jäsenien) näkökulmia

Kirjoja

Katso myös

Muut luokassa Jehovan todistajat olevat artikkelit

Lähteet

  1. Encyclopedia online
  2. Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä, s. 255
  3. Vartiotorni 15.6.1980 s.17
  4. Vartiotorni 15.1.1981 s.31
  5. Pasi Turunen - Vartiotorni valtakunta uudessa valossa (2. painos) s. 25 Julkaissut: Kuva ja Sana (ISBN 951-585-135-1)
  6. Pasi Turunen - Vartiotorni valtakunta uudessa valossa (2. painos) s. 26 Julkaissut: Kuva ja Sana (ISBN 951-585-135-1)
  7. Vartiotorni 1. Helmikuuta 2006 s. 30
  8. Vartiotorni 1. Helmikuuta 2006 s. 30
  9. Valtakunnan Palveluksemme 11/2005 s.28-29
  10. Valtakunnan Palveluksemme 4/1986 s.5
  11. Crisis of Conscience, Julkaisija: Commentary Press, 2002, s.164-165
  12. Herätkää! 22.9.1975 s. 7
  13. Vartiotorni 1.3.2004 s. 14-15
  14. Pyhä Raamattu - Uuden maailman käännös s. 1642
  15. Palvo ainoaa tosi jumalaa kappale 6, julkaissut Jehovan todistajat 2002
  16. Järjestetyt Tekemään Jehovan Tahto (2005) s. 5-6
  17. Valtakunnan Palveluksemme, 10/2002 s.8
  18. Valtakunnan Palveluksemme, 1/2000 s.3
  19. Vartiotorni 1.2.2006 s. 27-30
  20. Vartiotorni 15.4.1991 s. 22 alaviite
  21. Vartiotorni 15.11.1981 s. 28
  22. Valtakunnan Palveluksemme 8/2002 s. 4
  23. Valtakunnan Palveluksemme, Elokuu 2002
  24. Kiinnittäkää Huomiota Itseenne ja Koko Laumaan s.132-133
  25. Vartiotorni 15.2. 1970 s.92 (vuosikerta)
  26. Vartiotorni 15.6. 1999 s.27
  27. Vartiotorni 1.7, 1993 s.22
  28. Koulu, 1983, s.23-24
  29. Vartiotorni 1.9, 2004 s.16
  30. Vartiotorni 15.2, 2004 s.17
  31. Valtakunnan Palveluksemme 6/2005 s.7
  32. (June 15, 2000). The Watchtower, p. 29-31
  33. "Herätkää!" Helmikuu 22, 1976
  34. Herätkää! 22/9 1982
  35. Watchtower 15/11, 1967
  36. KHO 2385/3/99
  37. Vartiotorni 15.3.1990
  38. Raymond Franz - In Search Of Christian Freedom s. 44 (Julkaissut: Commentary Press)
  39. Raymond Franz - In Search Of Christian Freedom s.47 (Julkaissut: Commentary Press)
  40. Raymond Franz - In Search Of Christian Freedom s. 63-68 (Julkaissut: Commentary Press)

Julkaisut ovat Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran (Watch Tower Bible and Tract Society) julkaisemia ellei toisin mainita.