Mikael (arkkienkeli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fra Angelico, Saint Michael, 1424–1425.

Mikael (hepreaksi מיכאל "Kuka on kuin Jumala?", latinaksi Michael, kreik. Μιχαήλ, Mikhaḗl, vuoden 1938 raamatun­suomennoksessa Miikael) on enkeli, jota sekä juutalaiset että kristityt pitävät ylimpänä arkkienkelinä.[1] Hepreankielinen nimi tarkoittaa ”Kuka on Jumalan kaltainen?”. Mikaelin tehtävänä on perinteen mukaan välittää ihmisten pyynnöt Jumalalle ja johdattaa sielut taivaaseen.

Mikaelista kertovat kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamatun Vanhassa testamentissa ja Juutalaisten Tanakissa Mikael mainitaan Danielin kirjassa. Sen mukaan Mikael tuli avustamaan Danielia hänen ollessaan Persian kuninkaan luona, Persian valtakunnan enkeliruhtinaan vastustettua häntä 21 päivää[2]. Kirjassa myös ennustetaan, että Mikael tulee suuren ahdistuksen aikana seisomaan israelilaisten suojana, jotka tällöin pelastetaan[3]. Mikaelista käytetään Danielin kirjassa titteliä ”yksi suurimmista enkeliruhtinaista”[2] tai ”suuri enkeliruhtinas”[3].

Testamenttien välisen ajan apokryfisessä kirjallisuudessa pyhä enkeli Mikael mainitaan muun muassa Henokin kirjassa[4].

Uudessa testamentissa, Juudaksen kirjeessä ylienkeliksi kutsutun Mikealin kerrotaan kiistelleen Mooseksen ruumiista Paholaisen kanssa[5] Johanneksen ilmestyksessä puolestaan kerrotaan taivaassa syttyneestä sodasta, jonka lopputuloksena Mikael ja hänen enkelinsä syöksevät Paholaisen ja Paholaisen enkelit pois taivaasta[6].

Koraanissa Mikael mainitaan yhdessä Gabrielin kanssa Lehmän suurassa[7].

Uskontokuntien tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jehovan todistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jehovan todistajat, vetoaa Raamatun kirjoituksiin opettaessaan Mikaelin olevan Jeesus. Ilmestyskirjan mukaan Mikael ja hänen enkelinsä kävisivät sotaa Saatanaa vastaan ja heittäisivät hänet ja hänen pahat enkelinsä taivaasta samassa yhteydessä, kun Kristukselle annetaan kuninkaallinen valta[8]. Jeesuksen kuvaillaan myöhemmin johtavan taivaan armeijoita sodassa maailman kansakuntia vastaan [9]. Näistä ja muista Raamatussa esiintyvistä yhtäläisyyksistä johtuen Jehovan todistajat perustelevat Mikaelin olevan Jeesus taivaallisena henkiolentona. [10]

Myöhempien aikojen pyhien liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempien aikojen pyhien liike katsoo Mikaelin olevan ihmissuvun kantaisä, Aadam.

Mikaelin kunnioitus ja juhlinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkienkeli Mikaelille omistettua juhlapäivää, mikkelinpäivää, vietetään laajalti kristikunnassa 29. syyskuuta. Fryygiassa sitä on vietetty jo 400-luvulta alkaen[11]. Italiassa tunnetaan myös pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja samalta aikakaudelta.

Suomen evankelis­luterilaisessa kirkossa mikkelinpäivää vietetään nykyisin (vuodesta 1774 lähtien)[12] 29. syyskuuta vain, jos se sattuu sunnuntaiksi, muussa tapauksessa seuraavana sunnuntaina.[11] Sen alkuperäinen päivämäärä 29.9. on kuitenkin edelleen Mikaelin ja sen mukaelmien kuten Mikon nimipäivä.

Suomen kaupunki Mikkeli on saanut nimensä Mikaelista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikael (arkkienkeli).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Behind the Name. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
  2. a b Dan. 10.13
  3. a b Dan. 12:1
  4. Henokin kirja (suom. Tuomas Levänen)
  5. Juud. 1:9
  6. Ilm 19:7-9
  7. Koraani 2:98
  8. Ilm 12:7-12
  9. Ilm 19:11-61
  10. Jw.org: Kuka on ylienkeli Mikael?
  11. a b Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanasto – Mikkelinpäivä
  12. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 166. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.9.2013).