Katolisen kirkon sääntökunnat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sääntökunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katolisen kirkon sääntökunnat ovat katolisen kirkon yhteisöjä, jonka jäsenet sitoutuvat elämään sääntökunnan opetuksen mukaisesti.

Sääntökuntien jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat sääntökunnat ovat yleensä jakautuneet kolmeen osaan. Yleensä ensimmäinen (järjestys ei kuvaa arvohierarkiaa vaan perustamisjärjestystä) niistä on veljesjärjestö, johon liittyvät miehet sitoutuvat elämään köyhyydessä, selibaatissa ja palvelemaan loppuelämänsä Jumalaa ja Katolista kirkkoa. Toinen osa puolestaan on usein sisarjärjestö, jonka jäsenet sitoutuvat samalla tavoin kuin veljeskunnankin. Kolmas osa on sääntökunnan maallikkojärjestö, jonka jäsenet eivät sitoudu köyhyyteen ja naimattomuuteen vaan elävät ns. normaalia elämää, mutta sitoutuvat kaikella tavoin tukemaan sääntökunnan toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Maltan ritarit.

Tästä on kuitenkin poikkeuksena puhtaasti pappisjärjestöiksi tarkoitetut sääntökunnat, joissa ei ole nunnia eikä maallikkoita. Tästä esimerkkinä Jesuiitat. Alun perin suurin osa sääntökunnista on ollut tällaisia (ellei niitä sitten ole perustettu nimenomaan sisarjärjestöiksi kuiten Birgittalaiset, joilla ei ole veljeskuntaa laisinkaan, mutta heillä on maallikoita.

Sääntökuntaelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääntökunnan luonteesta riippuu ovatko ne täysin suljettuja, avoimia vai joltain näiden väliltä. Yleensä sääntökunnissa novisiaatti ja postulanttiaika suoritetaan luostarissa, mutta tämän jälkeen siirrytään usein palvelemaan Jumalaa ja kirkkoa luostarin ulkopuolella olevassa maailmassa. Poikkeuksena luostarissa suoritetusta postulantti ja novisiaatti-ajasta voi olla esimerkiksi se, että postulantti/noviisi opiskelee sääntökunnan kannalta tärkeään ammattiin (jolloin hänen täytyy asua luostarin ulkopuolella). Täysin suljetuissa luostareissa puolestaan eristäydytään ulkona olevasta maailmasta loppuelämäksi. On myös olemassa sääntökuntia (esimerkiksi Jeesuksen pikkusisaret), joissa sääntökuntalaiset käyvät normaalisti työssä ja lahjoittavat lähes koko palkkansa muiden ihmisten hyödyksi. Jeesuksen pikkusisaret eivät myöskään elä luostarissa vaan asuvat omassa yhteisössään.

Laajoja katolisia sääntökuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisia sääntökuntia Suomessa[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeisiä katolisia sääntökuntia ovat esimerkiksi pyhän Birgitan (1302-1373) perustama Birgittalaissisaret eli kaikkein pyhimmän Vapahtajan sääntökunta. Keskeistä sääntökunnassa on Jeesuksen kärsimyksen kunnioitus, alttarin sakramentin palvominen sekä erinäiset liturgiset hetkirukoukset. Sisarjärjestön lisäksi toimii myös maallikkojärjestö.

Espanjalainen pyhän Dominicuksen (k. 1221) perustama Dominikaanit ovat olleet Suomessa pysyvästi vuodesta 1949. Saarna- ja opetustyö on keskeisessä asemassa sääntökunnassa. Sääntökunnasta on veljesjärjestö ja maallikkojärjestö.

Jeesuksen pikkusisaret ovat toimineet Suomessa vuodesta 1953. Sääntökunta perustuu haluun elää samankaltaista elämää, jota vaatimattomana ja tuntemattomana käsityöläisenä Jeesus eli Nasaretissa. Keskeistä sääntökunnassa on Jumalan valtakunnan ilosanoman julistaminen omalla elämällään. Pikkusisaret tekevät ruumiillista työtä ja jakavat tavallisten ihmisten asuin- ja elinolot.

Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunta on ollut Suomessa vuodesta 1907. Useammat katolisen kirkon papit kuuluvat tähän veljeskuntaan. Keskeistä on veljeskunnan jäsenten itsensä ja työnsä pyhittäminen kirkon palvelukseen.

Kalleimman veren sisaret saapuivat Suomeen vuonna 1939. Sääntökunnan perusti sveitsiläinen Theresa Weber vuonna 1845.

Karmeliittasisaret ovat toimineet Suomessa vuodesta 1988. Espoon Myllyjärvellä sijaitsee karmeliittaluostari.

Rakkauden lähetyssisaret on Äiti Teresan vuonna 1950 perustama ja 1999 Suomeen saapunut sääntökunta, jossa keskeistä on köyhien auttaminen.

Suomessa toimivat Ursuliinisisaret kuuluvat kuolemantuskassa olevan Jeesuksen pyhän sydämen ursuliinisisarten haaraan. Tarkalleen ottaen Suomessa toimivat ursuliinit ovat "harmaita ursuliineja". He ovat olleet Suomessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1976.

Suomessa toimii useita sääntökuntien maallikkoyhteisöjä. He toteuttavat arkielämässään sääntökuntansa ihanteita. Keskeisiä Suomessa toimivia sääntökuntien maallikkoyhteisöjä ovat esimerkiksi:

  • Birgittalaissääntökunnan maallikko-oblaatit
  • Maallikkodominikaanit
  • Fransiskaanimaallikot
  • Jeesuksen pyhän sydämen maallikot
  • Karmeliittamaallikot
  • Kalleimman veren partnerit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sääntökunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 23.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]