Henokin kirja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henokin kirja
መጽሐፈ ሄኖክ
Etiopialainen Eenokin Kirja.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija anonyymi kirjoittaja, Henok (pseudepigrafinen)
Kieli mahdollisesti aramea tai heprea, säilynyt ge'ezin kielellä
Genre apokryfinen kirjoitus
Julkaistu ei tiedossa, mahdollisesti 300eaa.-100eaa.
Suomennos
Suomentaja Johannes Seppälä
Kustantaja Ortokirja ry
Julkaistu 1982
Sivumäärä 84 s.
ISBN 951-95565-5-9
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Papyrus Chester Beatty XII: Kreikankielinen Henokin kirjan teksti 300-luvulta.

Henokin kirja (tai joskus Eenokin kirja, ge’eziksi መጽሐፈ ሄኖክ mets’iḥāfe hēnoki) on nimitys, joka on annettu kolmelle Henokin, Nooan esi-isän, nimiin laitetulle Vanhan testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluvalle kirjoitukselle. Nimellä viitataan yleensä Ensimmäiseen Henokin kirjaan eli Etiopialaiseen Henokin kirjaan, joka on säilynyt ainoastaan ge’ezin kielellä. Toinen Henokin kirja, joka on peräisin noin ensimmäiseltä vuosisadalta, on säilynyt vain kirkkoslaavilla. Kolmas Henokin kirja on peräisin 400–500-luvuilta. Kirjoissa Henok oppii tuntemaan maailmankaikkeuden rakenteen ja muita jumalallisia salaisuuksia.[1] Suurin osa tutkijoista katsoo kaikkien Henokin kirjojen olevan pseudepigrafisia.

Ensimmäinen Henokin kirja ei kuulu kristinuskon valtavirran Raamatun kaanoniin. Jotkut kristilliset kirkot, kuten Etiopian ortodoksinen kirkko, lukevat kirjan kaanoniinsa. Nykyisin tunnetut Henokin kirjan tekstit on ajoitettu makkabealaisajalle noin 160-luvulle eaa. Uuden testamentin Juudaksen kirje siteeraa Henokin kirjaa kanonisena teoksena.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henokin kirja on kirjoitettu alun perin jollakin seemiläisellä kielellä, mahdollisesti hepreaksi tai arameaksi. Se on säilynyt kokonaisena ge'ezin kielellä ja lisäksi siitä on säilynyt osia arameaksi, kreikaksi ja latinaksi. Qumranista on löydetty luolasta 4 yksitoista arameankielistä fragmenttia ja luolasta 1 kolme hepreankielistä fragmenttia Henokin kirjasta.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Henokin kirja ei ole yhtenäinen teos, vaan se on kokoelma, johon on kerätty sekä toisen temppelin juutalaisuuden aikaisia kirjoituksia sekä varhaiskristillisiä kirjoituksia.[3]

Kirja koostuu viidestä melko erillisestä osasta:

  1. Johdanto ja Eenokin matkat maan päällä ja Seolissa (1 Henok 1-36)
  2. Vertaukset (1 Henok 37-71)
  3. Kirja taivaallisista valaisimista (1 Henok 72-82)
  4. Kaksi uninäkyä maailman historiasta (1 Henok 83-90)
  5. Kehoitusten kirja ja Koko kirjan loppu (1 Henok 91-108)


Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eenokin matkat maan päällä ja Seolissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja taivaallisista valaisimista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja taivaallisista valaisimista on tähtitieteellinen kirjoitus, jossa arkkienkeli Uriel opettaa Henokille auringon ja Kuun liikkeistä ja vaiheista. Kirjassa selitetään myös juutalaista kalenteria, ilmansuuntia ja tuulia. Kirja loppuu apokalyptiseen kuvaukseen luonnon ja taivaallisen järjestyksen tuhoutumisesta ihmisten syntien takia.[4]

Kaksi uninäkyä maailman historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehoitusten kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko kirjan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etiopian ortodoksinen kirkko uskoo, että 1. Henokin kirja on Henokin itsensä kirjoittama teos. Kirkko myös uskoo, että se on alun perin kirjoitettu muinaisetiopiaksi. Kirkko uskoo, että kirjan aloittava lause on ihmiskunnan vanhin kirjoitettu teksti:

"በዕለተ፡ ምንዳቤ፡ ለአሰስሎ፡ ኵሉ፡ እኩያን፡ ወረሲዓን። ቃለ፡ በረከት፡ ዘሄኖክ፡ ዘከመ፡ ባረከ፡ ኅሩያነ፡ ወጻድቃነ፡ እለ፡ ሀለዉ፡ ይኩኑ"
"Qāla barakat za-Hēnōk za-kama bāraka ḫərūyāna wa-ṣādəqāna 'əlla hallawu yəkūnū ba-ʿəlata məndābē la-'asassəlō kʷəllū 'əkūyān wa-rasīʿān"
"Eenokin siunauksen sana, niin kuin hän siunasi vanhurskaat, jotka elävät hädän päivänä, kun kaikki viholliset hävitetään ja vanhurskaat pelastuvat"

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Etiopialainen Eenokin kirja. Suom. etiopiankielisen tekstin kreikankielisestä käännöksestä: Τό βιβλίου τοῦ Ὲνώχ. Käytetty tekstijulkaisu: Σ.Χ. Ὰγουρίδου. Τά ἀπόκρυφα τῆς Παλαιᾶς Διαθήκης, Τόμ. Α'. Ateena 1974. Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry, 1982. ISBN 951-95565-5-9.
  1. Outi Lehtipuu: Vanha testamentti
  2. Juud. 1:14-15
  3. ”Johdanto”, Etiopialainen Eenokin kirja, s. 5-10. Suom. etiopiankielisen tekstin kreikankielisestä käännöksestä: Τό βιβλίου τοῦ Ὲνώχ. Käytetty tekstijulkaisu: Σ.Χ. Ὰγουρίδου. Τά ἀπόκρυφα τῆς Παλαιᾶς Διαθήκης, Τόμ. Α'. Ateena 1974. Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry, 1982. ISBN 951-95565-5-9.
  4. ”Kirja taivaallisista valaisimista”, Etiopialainen Eenokin kirja, s. 49-58. Suom. etiopiankielisen tekstin kreikankielisestä käännöksestä: Τό βιβλίου τοῦ Ὲνώχ. Käytetty tekstijulkaisu: Σ.Χ. Ὰγουρίδου. Τά ἀπόκρυφα τῆς Παλαιᾶς Διαθήκης, Τόμ. Α'. Ateena 1974. Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry, 1982. ISBN 951-95565-5-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]