Petäjävesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petäjävesi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 592
Hallinnollinen keskus Petäjäveden kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,41 km²
224:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 456,42 km²
– sisävesi 38,99 km²
Väkiluku 3 585
202:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 7,85 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,9 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 24,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,1 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Arto Kummala
Hallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Hannu Ässämäki[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
 • KD
7
5
3
2
2
2
www.petajavesi.fi

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 585 ihmistä (31.8.2024),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,85 asukasta/km².

Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[10]

Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[11]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä

Asuinalueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petäjäveden keskustaa

Vuoden 2019 lopussa Petäjävedellä oli 3 841 asukasta, joista 2 315 asui taajamissa, 1 437 haja-asutusalueilla. 89:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 60,3 %.[12] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Petäjäveden kirkonkylä 1 813
2 Kintaus 281

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.[14] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[15]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kunnanjohtajana on ollut toukokuusta 2024 alkaen Arto Kummala[17], sitä ennen 2021–2024 Mikko Latvala.[18] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2016 toiminut Eero Vainio.[19] Vuosina 2000–2016 kunnanjohtajana toimi Teppo Sirniö.[20]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Hannu Ässämäki.[7]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[21]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 700
1985
  
 3 731
1990
  
 3 789
1995
  
 3 760
2000
  
 3 780
2005
  
 3 703
2010
  
 4 022
2015
  
 4 008
2020
  
 3 828
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petäjäveden baptistiseurakunnan toimitila Petäjäveden keskustassa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta[24]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petäjäveden rautatieasema

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit[25] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläkoulu[26]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa[27][28].

Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan[29].

Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla.[30][31] Kiireellisissä tilanteissa Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä tai muut kiirevastaanotot lähikunnissa tarjoavat terveyspalveluja.[32] Keski-Suomen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.[33]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petäjäveden vanha kirkko etelästä

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[34]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.[35]

Tunnettuja petäjävetisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanhallitus Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 16.10.2021.
  9. ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
  10. ↑ Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
  11. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 10.5.2021.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
  15. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  16. ↑ Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
  17. ↑ Arto Kummala valittiin Petäjäveden uudeksi kunnanjohtajaksi äänin 12 – 9
  18. ↑ Ylönen, Jorma: Petäjävesi valitsi Mikko Latvalan yksimielisesti Kuntalehti. 25.1.2021. Viitattu 16.10.2021.
  19. ↑ Rantanen, Annika: Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle Uutiset. 1.8.2016. Viitattu 16.10.2021.
  20. ↑ Pitkänen, Heidi: Kunnanjohtajan erottamisesta nettialoite – Sirniö aikoo keskustella poliisin kanssa Keskisuomalainen. 6.12.2015. Viitattu 17.10.2021.
  21. ↑ Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  26. ↑ Perusopetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  27. ↑ Lukio-opetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  28. ↑ Kansalaisopisto www.keuruu.fi. Viitattu 6.12.2020.
  29. ↑ Kirjasto www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
  30. ↑ Petäjäveden terveysasema Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
  31. ↑ Terveysasemat Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
  32. ↑ Terveysasemien kiirevastaanotot ja Sairaala Novan yhteispäivystys Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
  33. ↑ Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  35. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petäjävesi&oldid=22619163”