Orimattila

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Orimattilan kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orimattila
Orimattila.vaakuna.svg Orimattila.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′15″N, 025°44′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 560
Hallinnollinen keskus Orimattilan keskustaajama
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Artjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 814,01 km²
140:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 785,17 km²
– sisävesi 28,84 km²
Väkiluku 16 005
70:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 20,38 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,7 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 23,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
197:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Osmo Pieski
Kaupunginvaltuusto 33 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • Muut
 • Vihr.
 • KD

8
8
6
6
2
2
1
www.orimattila.fi

Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan kirkko

Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.

Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?

Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.

Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Orimattilan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 184
1985
  
15 246
1990
  
15 805
1995
  
15 909
2000
  
15 629
2005
  
16 154
2010
  
16 309
2015
  
16 326
2020
  
16 005
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Orimattilan keskustaajama 9 102
2 Pennala 950
3 Artjärven kirkonkylä 431
4 Virenoja 301

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkelän vanhaa kylänraittia.

Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]

Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin voidaan lukea Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.

Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].

Numero Rekisterikylä Kylän osia
560-401 Heinämaa
560-402 Karkkula
560-404 Kuivanto Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20]
560-406 Luhtikylä Luhtikylä, Henna
560-407 Mallusjoki
560-409 Niinikoski Kaitala, Raikkola
560-410 Pakaa
560-411 Pennala
560-413 Sammalisto
560-416 Tönnö Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala
560-418 Orimattilan kirkonkylä Käkelä, Pyörähtälä
560-419 Viljaniemi
560-420 Virenoja
560-425 Artjärvi Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala
560-426 Hietana (aiemmin osa Artjärveä)
560-427 Kinttula (aiemmin osa Artjärveä)
560-428 Ratula (aiemmin osa Artjärveä)
560-429 Villikkala (aiemmin osa Artjärveä)

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta Orimattilassa tarjoavat Jokivarren koulu, Järvikunnan koulu, Kuivannon koulu, Luhtikylän koulu, Myllylän koulu, Orimattilan yhteiskoulu, Pennalan koulu, Tönnön koulu, Virenojan koulu ja Vuorenmäen koulu.[21] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta saa Erkko-lukiossa.[22]

Koulujen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868-1975), Järvikunnan koulu (1868-1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871-2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876-1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?

Koulu kyläalue vuosi paikka lakkautettu
Koskusten kansakoulu [23] Kuivanto 1867 [24] Rahjala [25] 1960-luku [26]
Järvikylän kansakoulu [27] Vähä-Mallusjoki 1868
kirkonkylän kansakoulu kirkonkylä 1868
Viljaniemen kansakoulu [28] [29] Viljaniemi 1869 (Luhtikylässä) 1990-luvulla [30] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun)
Heinämaan kansakoulu [31] Heinämaa 1868
Pakaan kansakoulu Pakaa 1874 2006 [32]
Niinikosken kansakoulu [33] [34] [35] Niinikoski 1883 2006 [36]
Luhtikylän kansakoulu [37] [38] Luhtikylä 1890
Kuivannon kansakoulu [39] [40] Kuivanto 1891
Pennalan kansakoulu Pennala 1896
Kaitalan kansakoulu [41] Niinikoski 1900
Karkkulan kansakoulu [42] Karkkula 1901
Renkomäen kansakoulu Renkomäki 1901
Tönnön kansakoulu [43] Tönnö 1906
Virenojan kansakoulu [44] Virenoja 1911
Henna-Keiturin kansakoulu [45] Keituri 1921 1971
Riihiojan kansakoulu [46] Riihioja 1924 1960-luku [47]
Huhdanojan kansakoulu [48] Virenoja 1930 1965 [49]
Terriniemen kansakoulu [50] [51] Terriniemi 1959

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Virkkeen tehdas Kankaanmäellä.

Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[52] ja 1945–2012 Virke Oy.[53][54] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[55]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu group ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group[56]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Kehräämö, kotieläinpuisto, Orimattilan kotiseutumuseo, Orimattilan pullomuseo, taidemuseo, teatteri, Orimattilan kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[57]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[58]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia orimattilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kuuluisia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivämiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Orimattila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Orimattilassa Suomen vanhin asuinpaikka. Helsingin Sanomat, 7.11.2002. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2009.
  8. YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Viitattu 5.10.2010. suomi
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  14. Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993) [1]
  15. Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
  17. Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315-329.
  18. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 18.12.2015.
  19. Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu 2014 | Maanmittauslaitos www.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.12.2016.
  20. http://www.kuivanto.fi/kuivanto/Kyl%C3%A4suunnitelma2012.pdf
  21. Peruskoulut Orimattilan kaupunki, orimattila.fi. Viitattu 29.5.2020.
  22. Tietoa meistä Erkko-lukio, erkkolukio.fi. Viitattu 29.5.2020.
  23. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122291
  24. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.458988
  25. http://www.orimattila.fi/sivu.php?id=59&sivuid=107
  26. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  27. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122294
  28. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122353
  29. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122296
  30. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  31. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122355
  32. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  33. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  34. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122314
  35. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122293
  36. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  37. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122357
  38. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122356
  39. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122313
  40. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122298
  41. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122352
  42. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122360
  43. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122359
  44. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122358
  45. http://www.phnet.fi/kylat/luhtikyla/kokoontumis/kattilamaja.html
  46. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94590/xkansak_1924-1925_1926_dig.pdf?sequence=1
  47. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  48. http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2005/07/22/kadonneiden-koirien-talossa
  49. http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=caa2e7da-2bb6-4a4e-969e-b059ddcd8d6b
  50. http://digi.kirjastot.fi/collections/show/27
  51. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122297
  52. Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 166–167. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649.
  53. Virke hiljenee joulun jälkeen viitattu 13.12.2011
  54. "Elettiin sit ennenkii." Orimattilan Kaupunki
  55. Orima-Tuote Oy
  56. Alueen Orimattila yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  57. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  58. Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Viitattu 9.8.2009.
  59. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]