Monopoli (peli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Monopoly
Monopoly game logo.svg
Monopoly board on white bg.jpg
Pelaajia 2-8
Ikäsuositus 7+
Pelin kesto 60-600 min
Monimutkaisuus matala
Strategisuus keskitasoa
Satunnaisuus korkea (nopat)

Monopoly (aiemmin Monopoli) on lautapeli, jossa myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Peli on nimetty taloustieteellisen monopoli-käsitteen mukaan. Nykymuotoinen Monopoly julkaistiin 1935, mutta samantapaisia pelejä on ollut aikaisemminkin. Monopoly on julkaistu monessa maassa, ja se on yksi suosituimmista lautapeleistä.

Tavoitteet ja säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajan tavoitteena pelissä on mahdollisimman järkevillä investoinneilla aiheuttaa vastustajilleen konkurssi, eli saada näiden rahavarat loppumaan. Peliä pelataan lähes aina kahdella arpakuutiolla, joiden yhteinen silmäluku määrää, kuinka pitkälle pelaajan täytyy liikkua pelilaudalla. Jos noppaheitosta tulee kaksi samaa numeroa, pelaaja saa heittää ja liikkua uudestaan.

Pelimerkkejä liikutetaan myötäpäivään laudan reunoilla, joilla on tontteja, asemia ja laitoksia. Osuessaan tontille, asemalle tai laitokselle pelaaja voi ostaa sen itselleen pankilta. Jos hän ei halua ostaa sitä määrätyllä hinnalla, järjestetään kaikkien pelaajien kesken huutokauppa. Jos ruutu on jo toisen omistuksessa, pelaaja maksaa tälle vuokraa. Pelilaudalla on myös lähtöruutu, johon saapuessaan tai ohittaessaan pelaaja saa määrätyn rahasumman pankilta; Vapaa pysäköinti -ruutu, jota kukaan ei voi omistaa; Mene vankilaan -ruutu, johon saapuessaan pelaajan on mentävä suoraan Vankila-ruutuun; veroruutuja, joissa joutuu maksamaan rahaa pankille; Sattuma- ja Yhteismaa -ruutuja, joihin tullessaan pelaaja nostaa erillisen kortin, jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia. Jos pelaaja saapuu Vankila-ruutuun normaalisti ("käy vankilassa"), hän voi lähteä sieltä vapaasti kuten muistakin ruuduista. Vankilaan voi joutua myös ylinopeudesta (kolmas perättäinen tuplaheitto samalla vuorolla), Mene vankilaan-ruudusta, tai Sattuma- tai Yhteismaa-kortin määräämänä. Tällöin pelaajan on vankilasta poistuakseen käytettävä Vapaudu vankilasta-korttia, maksettava vakuus, tai heitettävä nopilla tuplat.

Myytävät tontit jakautuvat kahdeksaan väri­ryhmään. Jos sama pelaaja on saanut haltuunsa kaikki saman väri­ryhmän tontit, hän saa periä niistä kaksinkertaista vuokraa tai korottaa vuokraa vieläkin enemmän rakentamalla tonteille taloja. Talot on rakennettava tasaisesti värialueen tonteille, ja samalla tontilla voi olla enintään neljä taloa. Kun kaikilla saman väriryhmän tonteilla on jo neljä taloa, niihin saa rakentaa hotellin.

Pelaajat voivat vaihtaa tai myydä ja ostaa tontteja keskenään. Tontteja voi myös kiinnittää noin puolella oletushinnastaan. Kiinnitetyltä tontilta ei voi periä vuokraa, ja kiinnityksen poistaminen maksaa kymmenen prosenttia enemmän kuin kiinnityksestä saatava summa.

Peliä pelataan monilla sääntövarianteilla. Siksi usein käy niin, että peliä aloittavat huomaavat olevansa eri mieltä joistakin säännöistä. Niinpä sääntöjen läpi käyminen voi olla parasta.

Monopolin virallisten sääntöjen mukaan kaikki verot, sakot ja muut erikoismaksut maksetaan pankille, mikä rajoittaa pelaajien käytettävissä olevan rahan määrää ja estää pelin venymistä. Eräs hyvin yleinen ja usein viralliseksi säännöksi luultu lisäsääntö on verorahojen ja sakkojen kerääminen erilleen ja antaminen pelaajalle, joka osuu Vapaa pysäköinti -ruutuun.

Monopolin pelinappuloita Yhdysvalloissa julkaistusta Deluxe Monopolysta.

Virallisten sääntöjen mukaan:

  • Huutokaupat ovat käytössä. Ellei pankin omistamalle kadulle saapuva pelaaja halua ostaa tonttia merkittyyn hintaan, jokainen pelaaja (myös noppia heittänyt pelaaja) saa esittää tarjouksia, kunnes uusia tarjouksia ei tule. Kadun ostaa korkeimman hinnan tarjonnut pelaaja. Lähtöhinta on puolet tontin hinnasta.
  • Jos pelaaja heittää tuplat, eli kaksi samaa silmälukua, hän pelaa vuoronsa päätteeksi uuden vuoron.
  • Kolmannet peräkkäiset tuplat siirtävät pelaajan suoraan vankilaan välittömästi nopanheiton tapahduttua. Kolmansien tuplien takia pelaaja ei voi saada palkkiota lähtöruudun ohittamisesta eikä joudu maksamaan vuokraa eikä voi ostaa tonttia jolle olisi saapunut.
  • Vuokraa ei tarvitse maksaa, jos saaja ei vaadi saataviaan ennen kuin seuraavaksi vuorossa oleva pelaaja heittää noppia. Tämä sääntö saattaa aiheuttaa eripuraa ja tahallinen liian nopea pelaaminen kannattaa selvittää peliporukan kesken ennen peliä.
  • Käytetyt kortit sijoitetaan pakan alle. Sekoittamista ei siis säännöissä edellytetä, vaikka sillä voikin olla peliä parantava vaikutus pakan mentyä ympäri.
  • Vankilasta vapauttava tuplaluku on myös vankilasta ulos siirryttävä matka. Tämän jälkeen vapautunut vanki saa heittää ja siirtää pelinappulaansa vielä uudelleen.
    • Tämä sääntö on Monopolin kotisivuilla selvennetty niin, että toista heittoa ei saa vankilasta vapauttavien tuplien jälkeen. Vuoden 1993 suomalaisessa painoksessa säännöt kuitenkin sanovat toisin.
  • Vapautuakseen vankilasta on maksu tai sopiva kortti käytettävä ennen noppien heittämistä. Jos pelaaja siis heittää noppaa ensimmäisellä tai toisella vuorollaan vankilassa tarkoittaa tämä että sillä vuorolla voi vapautua vain heittämällä tuplat. (Katso myös seuraava.)
  • Jos vanki ei kolmannellakaan yrityksellään onnistu heittämään tuplia, on sakko maksettava heti samalla vuorolla minkä jälkeen vapautunut vanki heittää vielä kerran, normaalin siirtymisen. Vankilaan ei siis voi jäädä neljäksi vuoroksi. Sakon suuruus vaihtelee pelin eri painoksissa.
  • Vaikka pelaaja on vankilassa, hän voi periä vuokria muilta pelaajilta, ja hän voi myös esimerkiksi rakentaa taloja tai hotelleja.
  • "Jos halukkaita ostajia on enemmän kuin pankilla on mahdollisuus myydä, pankki myy talot huutokaupalla korkeimman tarjouksen tehneelle." Monopolin suomalaisten sääntöjen sanamuoto antaa epäsuorasti ymmärtää, että pelaaja voi rakentaa taloja vain omalla vuorollaan. Amerikkalaisenselvennä Monopolin säännöissä sanotaan, että pelaaja saa ostaa ja rakentaa taloja milloin vain.
  • Hotellin voi rakentaa tontille, jolla on jo neljä taloa.[1]
  • Rakennettuja tontteja ei voi myydä. Talot pitää purkaa ennen tontin kauppaamista.
  • Kun pelaajan velat ylittävät omaisuuden arvon, hän tekee konkurssin (tyypillisesti pelaajan joutuessa maksamaan korkean vuokran). Kaikki talot puretaan, tontit kiinnitetään ja saadut rahat sekä konkurssia tekevän käteiset annetaan velkojalle. Pankki saa pelaajan tontit, jotka huutokaupataan välittömästi. Konkurssin tehnyt pelaaja poistuu pelistä.
  • Rahan lainaaminen on kielletty, mutta pelaajan varojen ollessa riittämättömät osan velasta saa maksaa omaisuudella (tonteilla). Velkoja voi määrätä tonttien arvon. Usein on kuitenkin mutkattomampaa laittaa velallinen tässä vaiheessa konkurssiin, sillä muuten peli saattaa pitkittyä tarpeettomasti.

Säännöt luettu suomalaisesta Monopolyn vuoden 1993 painoksesta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Pelin patentoi yhdysvaltalainen, sillä hetkellä työtön myyntimies Charles B. Darrow. Pelin kadunnimet oli poimittu Atlantic Citystä, jonne Darrowit olivat aiemmin tehneet matkan. Myöhemmin useat muut ovat kertoneet pelanneensa kotitekoisia versioita pelistä jo ennen Darrowin patentointia. Pelin alkuperäisenä keksijänä pidetäänkin nykyään Elizabeth Magieta, joka patentoi suuresti Monopolia muistuttavan The Landlord's Game -nimisen pelin jo vuonna 1904.

Monopoly saapui suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1935 peliyhtiö Parker Brothersin aloittaessa sen markkinoinnin. Sittemmin yhtiö on tullut osaksi yhdysvaltalaista Hasbro-peliyhtiötä.

Anti-Monopoli-oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 San Franciscon yliopiston taloustieteiden professori Ralph Anspach patentoi Anti-Monopolin, Monopolia muistuttavan pelin. Parker Brothers haastoi hänet tästä oikeuteen. Kyseinen, kymmenen vuotta kestänyt lakijuttu meni aina korkeimpaan oikeuteen asti. Vetoomustuomioistuin huomasi, että Darrow oli kopioinut säännöt tarkasti (mukaan lukien jopa Marven Gardens -nimen kirjoitusvirheen) Charles Toddin tuottamasta pelistä. Juttu päättyi lopulta Anspachin voittoon.

Suomalaisen version ruudut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes joka maassa pelilautaan on poimittu paikallisia kadunnimiä. Suomessa katujen nimet ovat Helsingistä:

  1. Korkeavuorenkatu 1
  2. Yhteismaa
  3. Kasarmikatu 1
  4. Tulovero
  5. Pasilan asema 2
  6. Rantatie 3
  7. Sattuma
  8. Kauppatori 3
  9. Esplanadi 3
  10. Vankilassa käynti
  11. Hämeentie 4
  12. Sähkölaitos 5
  13. Siltasaari 4
  14. Kaisaniemenkatu 4
  15. Sörnäisten asema 2
  16. Liisankatu 6
  17. Yhteismaa
  18. Snellmaninkatu 6
  19. Unioninkatu 6
  20. Vapaa Pysäköinti
  21. Lönnrotinkatu 7
  22. Sattuma
  23. Annankatu 7
  24. Simonkatu 7
  25. Rautatieasema 2
  26. Mikonkatu 8
  27. Aleksanterinkatu 8
  28. Vesilaitos 5
  29. Keskuskatu 8
  30. Mene vankilaan
  31. Tehtaankatu 9
  32. Eira 9
  33. Yhteismaa
  34. Bulevardi 9
  35. Tavara-Asema 2
  36. Sattuma
  37. Mannerheimintie 10
  38. Lisävero
  39. Erottaja 10

Yläviitteen mukaiset samat numerot kuuluvat pelilaudalla samaan sarjaan, joissa katujen osalta pääsee rakentamaan kun koko sarja on koossa, asemien osalta vuokra kasvaa reilusti ja laitosten osalta vuokra kaksinkertaistuu.

Monopolin suomalaisen version vakiolauta
Vapaa pysäköinti Lönnrotinkatu
(220 €)
(4 200 mk)
Sattuma Annankatu
(220 €)
(4 200 mk)
Simonkatu
(240 €)
(4 500 mk)
Rautatieasema
(200 €)
(4 000 mk)
Mikonkatu
(260 €)
(5 000 mk)
Aleksanterinkatu
(260 €)
(5 000 mk)
Vesilaitos
(150 €) 
(3 000 mk)
Keskuskatu
(280 €)
(5 300 mk)
Mene vankilaan
                 
Unioninkatu
(200 €)
(3 800 mk)
   Monopoli    Tehtaankatu
(300 €)
(6 000 mk)
Snellmaninkatu
(180 €)
(3 500 mk)
      Eira
(300 €)
(6 000 mk)
Yhteismaa Yhteismaa
Liisankatu
(180 €)
(3 500 mk)
      Bulevardi
(320 €)
(6 000 mk)
Sörnäisten asema
(200 €)
(4 000 mk)
Tavara-asema
(200 €)
(4 000 mk)
Kaisaniemenkatu
(160 €)
(3 000 mk)
   Sattuma
Siltasaari
(140 €)
(2 500 mk)
      Mannerheimintie
(350 €)
(6 500 mk)
Sähkölaitos
(150 €)
(3 000 mk)
Maksa lisävero
(100  €)
(2 000 mk)
Hämeentie
(140 €)
(2 500 mk)
      Erottaja
(400 €)
(8 000 mk)
Vankila       Sattuma    Pasilan asema
(200 €)
(4 000 mk)
Maksa tulovero
(200 €)
(4 000 mk)
   Yhteismaa    ← Lähtö
Esplanadi
(120 €)
(2 200 mk)
Kauppatori
(100 €)
(2 000 mk)
Rantatie
(100 €)
(2 000 mk)
Kasarmikatu
(60 €)
(1 000 mk)
Korkeavuorenkatu
(60 €)
(1 000 mk)

Tietokonepelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopoly on toteutettu tietokonepelinä monena eri versiona. Uusia kaupallisia versioita ovat muun muassa Monopoly Tycoon (2001), Monopoly Casino ja Monopoly Junior (1999). Linux-käyttöjärjestelmän KDE-työpöytäohjelman pelinä Atlantik [1]. Sitä voi pelata Internetin kautta toisten pelaajien kesken pelipalvelimien välityksellä.

Erikoisversioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopolysta on toisinaan julkaistu erikoisversioita.

Monopoly - Maailman ihmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopoly - Maailman ihmeet on Monopolin erikoisversio, jossa pelilaudan kohteina on tunnettuja kohteita ympäri maailman.

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelinappulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopoly – Tässä ja nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopoly – Tässä ja nyt on vuonna 2005 (Suomessa 2006) julkaistu erikoisversio. Pelilaudan ruudut poikkeavat klassisesta versiosta ja pelisetelit on korvattu luottokorteilla ja lukulaitteella. Tämä on Monopolyn 70-vuotisjuhlaversio.

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kallio (ruskea)
  2. Hakaniemi (ruskea)
  3. Tennispalatsi (vaaleansininen)
  4. Tavastia (vaaleansininen)
  5. Lasipalatsi (vaaleansininen)
  6. Linnanmäki (vaalenpunainen)
  7. Korkeasaari (vaaleanpunainen)
  8. Suomenlinna (vaaleanpunainen)
  9. Olympiastadion (oranssi)
  10. Finlandia-talo (oranssi)
  11. Kiasma (oranssi)
  12. Aleksanterinkatu (punainen)
  13. Keskuskatu (punainen)
  14. Kaivokatu (punainen)
  15. Senaatintori (keltainen)
  16. Kauppatori (keltainen)
  17. Esplanadinpuisto (keltainen)
  18. Stockmann (vihreä)
  19. Mannerheimintie (vihreä)
  20. Wanha-Kauppahalli (vihreä)
  21. Bulevardi (sininen)
  22. Eira (sininen)


Asemaruudut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki-Vantaa lentoasema
  2. Rautatieasema
  3. Kamppi
  4. Eteläsatama

Laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pasilan TV-torni
  2. Sanomatalo

Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 toukokuussa julkaistiin uusi Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi. Siinä perinteiset kadut on vaihdettu suomalaisiin paikkakuntiin, joita pelaajat saivat äänestää syksyllä 2007. Monien yllätykseksi Helsinki, Vantaa ja Turku eivät yltäneet laudalle lainkaan. Myös lehdistö huolestui asiasta, ja siitä uutisoitiin muun muassa Kauppalehdessä.[2]

Pelin paikkakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestyksessä parhaiten pärjänneet paikkakunnat sijoittuvat laudalle siten, että eniten ääniä saanut sijoittuu Erottajan tilalle, toiseksi tullut Mannerheimintien tilalle ja niin edelleen.

Laudalle sijoittuivat:[3]

  1. Turenki
  2. Kuhmo
  3. Lahti
  4. Seinäjoki
  5. Kuusamo
  6. Pori
  7. Jämsä
  8. Kuopio
  9. Espoo
  10. Kouvola
  11. Kangasala
  12. Tornio
  13. Forssa
  14. Lohja
  15. Loimaa
  16. Lappeenranta
  17. Hämeenlinna
  18. Järvenpää
  19. Kajaani
  20. Savonlinna
  21. Tampere
  22. Hamina

Monopoly Turku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 pelistä julkaistiin versio, jossa kierrellään turkulaisia katuja ja paikkoja.

Monopoly – Palmusaaren pohatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 julkaistiin interaktiivinen Monopoly Palmusaaren pohatta DVD-peli, jossa pelaaja voi ostaa lomakohteita. Pelin hahmoina on pormestari, suunnittelija, poliisipäällikkö, surffaaja tai taiteilija.[4]

Monopoly Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä versiossa kadut on korvattu Euroopan unionin silloisten 15 jäsenmaan pääkaupungeilla, minkä lisäksi mukaan otettiin joitakin jäsenhakijamaiden pääkaupunkeja. Perinteiset Vesijohtolaitos ja Tavara-asema on korvattu EY:n tuomioistuimella ja Euroopan parlamentilla. Pelinappuloihin kuuluvat Manneken Pis, Eiffel-torni, Sagrada Família, Westminsterin palatsi, Brandenburger Tor, Pisan kalteva torni sekä Tuulimylly. Pelissä käytetään aidonnäköisiä euroseteleitä ja -kolikoita. Lentokenttinä toimivat Schiphol, Heathrow, Rhein-Main Frankfurt sekä Charles de Gaullen lentokenttä.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monopolysta on julkaistu myös monia esimerkiksi televisiosarjoihin liittyviä erikoisversioita. Useimpia näitä ei kuitenkaan ole julkaistu Suomessa.[5] Monopolysta on olemassa myös Lontoon metro -versio sekä lapsille suunnattu Monopoly Junior-versio jossa pelin teemana on huvipuisto ja sääntöjä on yksinkertaistettu. Myös lautapeli Finanssi muistuttaa kovasti Monopolia. Monista yhtäläisyyksistä huolimatta se on kuitenkin laskettavissa omaksi pelikseen. Monopolysta on kehitetty myös Nintendon teemaan perustuva Nintendo Monopoly -lautapeli.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjaimellisesti tulkittuna tämä tarkoittaa, että vaikka pelaaja haluaisi rakentaa hotellin suoraan tyhjälle tontille, talojen asettamista tontille ei voi ohittaa, ja hotellia ei siis voisi rakentaa ellei saatavilla ole vähintään neljää taloa tonttia kohden. Tämä tulkinta johtaa siihen, että pelaajat voivat estää toisiaan rakentamasta hotelleja pimittämällä taloja omilla tonteillaan.
  2. Leena Filpus: Helsinki tippumassa Monopoli-pelistä 10. lokakuuta 2007. Kauppalehti. Viitattu 9. tammikuuta 2008.
  3. Ja voittajat ovat... monopoly.fi. Viitattu 19.1.2008.
  4. Monopoly DVD Palmusaaren pohatta Hasbro. Viitattu 19.1.2008.
  5. http://www.tbird.org/Games/Monopoly.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]