Pisan torni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pisan kalteva torni.

Pisan torni (ital. Torre di Pisa) tai Pisan kalteva torni on italialaisen Pisan kaupungin tuomiokirkon kellotorni Piazza dei Miracolin alueella. Torni on tullut kuuluisaksi siitä, että se on kallellaan.

Mitat ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisan torni painaa noin 14 500 tonnia. Torni on matalammalta puoleltaan 55,86 metriä ja korkeammalta puoleltaan 56,67 metriä korkea. Tornin juuressa sen läpimitta on 15,48 metriä, ja sen seinät ovat 2,44 metriä paksut. Torni edustaa keskiaikaista romaanista tyyliä.[1] Tornin kaltevuudeksi mitattiin vuonna 2007 3,97 astetta.[2]

Kahdeksankerroksisen tornin huipulle johtaa kahdet kierreportaat, joista toisessa on 294 askelmaa ja toisessa 296. Torni on tehty marmorista.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisan tornia alettiin rakentaa vuonna 1173 Pisan katedraalikompleksin viimeisenä osana. Tornin ensimmäisen rakennusvaiheen insinööri oli Bonanno Pisano tai Gherardo di Gherardo.[1] Torni oli kuitenkin perustettu epävakaalle pohjalle, minkä vaikutus havaittiin kun tornia oli rakennettu kolme kerrosta. Rakennustyöt keskeytettiin lähes vuosisadan ajaksi. Tauon aikana tornin perustukset asettuivat, mikä ehkä esti sen romahduksen jo varhaisessa vaiheessa.[3]

Tornin rakentamista jatkoi insinööri Giovanni di Simone vuonna 1272. Hän kompensoi tornin vinoutta tekemällä kerroksista korkeammat tornin lyhyemmällä puolella. Torni kuitenkin jatkoi vajoamistaan, eikä ratkaisua kyetty löytämään.[3] Vuosina 1272–1278 rakennettiin neljä kerrosta, minkä jälkeen oli taas pitkä tauko. Kellotapuli valmistui vuonna 1370.[4]

Tunnetun tarinan mukaan tiedemies Galileo Galilei pudotti tornin huipulta kaksi erikokoista kuulaa osoittaakseen, että esineiden putoamisnopeus ei riipu niiden massasta kuten Aristoteles oli väittänyt. Tarinan todenperäisyyttä on epäilty, sillä Galilei ei itse koskaan maininnut koetta.[5]

Valmistumisen jälkeisten neljän vuosisadan aikana torniin sijoitettiin seitsemän kirkonkelloa, joista suurin painaa yli 3600 kilogrammaa. Raskaimmat kellot hiljennettiin 1900-luvun alussa, jotta niiden liike ei pahentaisi tornin kallistumista.[3]

Tornin ympäri kaivettiin kävelytie vuonna 1838, ja torni alkoi kallistua entisestään.[4] Tornin perustuksia vahvistettiin 1900-luvulla sementillä ja muunlaisilla vahvistuksilla. 1900-luvun lopussa rakennus vajosi 1,2 millimetriä vuodessa ja oli vaarassa kaatua. Torni suljettiin vuonna 1990 ja sen kellot hiljennettiin. Tornia alettiin suoristaa: maata siirrettiin pois sen alta, minkä ansiosta tornin kallistusta saatiin vähennettyä 44 senttimetriä 4,1 metriin. Suoristushanke päättyi toukokuussa 2001, ja torni avattiin sen jälkeen taas vierailijoille. Tornin suoristuminen jatkui itsestään, ja vuonna 2008 havaittiin tornin suoristuneen yhteensä 48 senttimetriä. Insinöörien mukaan torni pysyy vakaana vähintään 200 vuoden ajan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Leaning Tower of Pisa Facts Leaning Tower of Pisa. Viitattu 8.3.2017.
  2. German steeple beats Leaning Tower of Pisa into Guinness book The Raw Story. 8.11.2007. Viitattu 8.3.2017.
  3. a b c d e Leaning Tower of Pisa Encyclopædia Britannica. 13.9.2016. Viitattu 8.3.2017.
  4. a b Robert Kunzig: Antigravity in Pisa Discover 1.8.2000, haettu 8.3.2017
  5. Science history: setting the record straight The Hindu. 30.6.2005. Viitattu 10.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]