Sagrada Família
| Sagrada Família | |
|---|---|
| Sijainti | Barcelona, Katalonia, Espanja |
| Rakentamisvuosi | 1882– |
| Suunnittelija | Antoni Gaudí |
| Istumapaikkoja | 9 000 |
| Tyylisuunta | art nouveau |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Sagrada Família (kat. Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família, esp. Basílica y Templo Expiatorio de la Sagrada Familia) on Antoni Gaudín suunnittelema katolinen basilika Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa. Kirkon nimi merkitsee ”pyhää perhettä”. Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuoden ajan.[1]
Kirkon rakentaminen on yhä kesken. Paavi Benedictus XVI vihki keskeneräisen Sagrada Famílian käyttöön 7. marraskuuta 2010.[2]
Kirkko on kuuluisa orgaanisista muodoistaan, jotka yhdistyvät uusgoottilaisen kirkon hahmoon. Sagrada Família on maailman korkein kirkko. Sen keskustorni saatiin valmiiksi perjantaina 20. helmikuuta 2026. Se on 172,5 metriä korkea. [3]
Rakennusvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882 arkkitehti Francisco de Paula del Villar y Lozanon johdolla, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuotta, jona aikana kirkko muuttui työprosessina yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Gaudí muutti lopulta kirkkoon asumaan ja eli siellä erakkona viimeiset elinvuotensa.[1]
Gaudí haudattiin kirkon kryptaan 1926. Arkkitehdin jälkeen jättämien monimutkaisten kirkonpiirustusten mukaan päätettiin rakentamista pitkän tauon jälkeen jatkaa, vaikka monet pitivät tuolloin hanketta täysin mahdottomana. Kun työ Espanjan sisällissodan jälkeen 1957 aloitettiin, kirkkoa sodan aikana vaurioittaneet pommitusten jäljet pystyttiin korjaamaan helpommin kuin monet muut Barcelonan taloja kohdanneet iskut. Francisco Francokaan ei ollut rohjennut tuhota kirkkorakennusta maan tasalle.[4]
Keskeneräisyydestä huolimatta Sagrada Família on Barcelonan tunnusmerkki ja yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, jota miljoonat ihmiset käyvät vuosittain katsomassa.[1] Se on myös art nouveau -tyylisuunnan ja modernistisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia koko maailmassa, sekä Gaudín suurin suunnittelutyö. Rakentaminen jatkuu yhä. Sagrada Famílian odotetaan valmistuvan 2026, kun Gaudín kuolemasta on kulunut sata vuotta ja rakentamisen aloittamisesta 144 vuotta. Modernien työtapojen ja tietokonepohjaisen suunnittelun ansiosta työ on nopeutunut, vaikka sen alun perin ajateltiin vievän vuosisatoja entisaikojen katedraalien tapaan. Gaudín kuollessa vasta yksi torni oli valmiina. 1970-luvun lopulla valmiina oli kahdeksan tornia. Vuonna 2010 valmiina olivat pohjoinen ja eteläinen portaali, krypta ja keskilaiva. Kaikkiaan torneja tulee olemaan 18.[5]
Rakennus on erittäin symbolistinen ja täynnä pieniä värikkäitä yksityiskohtia, joihin Gaudí otti vaikutteita muun muassa luonnosta. Tunnusomaisinta rakennukselle ovat sen korkeat tornit. Keskeisin ja korkein torni on 172,5-metrinen. Rakennuksen suunnitelmassa torneja on kahdeksantoista, yksi jokaiselle apostolille, neljä evankelistoille, yksi Marialle ja yksi Kristukselle.[5]
Rakennuksessa on kolme sisäänkäyntiä, jotka on koristeltu muun muassa ristiinnaulittua Jeesusta sekä muita raamatullisia henkilöitä esittävin veistoksin. Etelänpuoleinen sisäänkäynti on nimeltään Glòria (kunnia), läntinen Passió (Kristuksen kärsimys) ja idänpuoleinen Naixement (syntymä).
Heinäkuussa 2019 ilmoitettiin, että Sagrada Família on saanut töiden loppuun saattamiseksi tarvittavan rakennusluvan.[6]
Vuoden 2024 maaliskuussa ilmoitettiin kirkon valmistuvan vuonna 2026.[7] Kirkon viimeistelyn on arvioitu jatkuvan 2030-luvulle.
Lokakuussa 2025 Sagrada Famíliasta tuli maailman korkein kirkko, kun sen keskustornin korkeus nousi 162,91 metriin eli reilun metrin korkeammaksi kuin Ulmin tuomiokirkko. Valmistuttuaan 20. helmikuuta 2026 keskustorni on nyt 172,5 metriä korkea.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Guías Visuales El País-Aguilar: "España", Santillana Ediciones Generales, S. L., Madrid 2003.
- Kotkamaa, Anni & Hilkka: Puolivalmis Sagrada Família vetää miljoonayleisön. Matkalehti 9/2010, s. 16–17.
- Toman, Rolf (toim.): Cataluña – Arquitectura, arte, paisaje. Könemann Verlagsgesellschaft mbH, Köln 2001.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Kotkamaa, s. 16.
- ↑ Pope blesses Sagrada Familia amid gay protest ABC News. 8.10.2010. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
- ↑ https://www.theguardian.com/world/2026/feb/20/barcelona-sagrada-familias-church-central-tower-put-in-place
- ↑ Kotkamaa, s. 16–17.
- 1 2 Kotkamaa, s. 17.
- ↑ https://espanja.com/uusimmat/137-vuotisen-odottelun-paatos-la-sagrada-familia-sai-rakennusluvan/
- ↑ Ylitie, Heta: Uutta tietoa Sagrada Familian valmistumisesta Ilta-Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.
- ↑ Salaterä, Jalmari: Sagrada Familia on nyt maailman korkein kirkko Yle Uutiset. 31.10.2025. Viitattu 31.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sagrada Família Wikimedia Commonsissa
- Sagrada Famílian viralliset Internet-sivut englanniksi.
- STT, DPA: Sagrada Familia on maailman omaperäisin kirkko. Kaleva 13.4.2006.
- Gaudín mestariteos. National Geographic 20.12.2010.
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta