Leena Meri
| Leena Meri | |
|---|---|
.jpg) Meri lokakuussa 2023. |
|
| Suomen oikeusministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Anna-Maja Henriksson |
| Kansanedustaja | |
|
7.5.2015–
|
|
| Ryhmä/puolue | Perussuomalaisten eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uudenmaan vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1968 Helsinki |
| Ammatti | juristi |
| Tiedot | |
| Puolue | perussuomalaiset |
| Koulutus | oikeustieteen maisteri (2000), varatuomari (2003) |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Leena Kristiina Meri (s. 12. huhtikuuta 1968 Helsinki) on suomalainen varatuomari[1] ja perussuomalainen poliitikko. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2015, valtakunnanoikeuden jäsen[2] ja Hyvinkään kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013.[3] Meri on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2017–2019. Elokuussa 2021 Meri valittiin puolueensa ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[4] Hän on toiminut Orpon hallituksen oikeusministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[5]
Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meri valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1987 ja oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2000. Vuonna 2003 hän sai varatuomarin arvon. Ennen eduskuntaa Meri työskenteli vuodesta 2007 Itä-Uudenmaan maistraatin Hyvinkään yksikön henkikirjoittajana.[6]
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meri valittiin Hyvinkään kaupunginvaltuustoon 414 äänellä kunnallisvaaleissa 2012, mikä oli perussuomalaisten listan toiseksi suurin äänimäärä.[7] Vuosina 2013–2015 hän toimi Hyvinkään perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana ja vuodesta 2013 kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.[3] Kuntavaaleissa 2017 hän oli koko kunnan ääniharava 939 äänellä ja tuli valituksi toiselle kaudelle.[8]
Meri oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä mutta jäi varasijalle 2 493 äänellä.[9] Hän kuitenkin nousi kansanedustajaksi noin kuukausi eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa 2015, kun Pirkko Ruohonen-Lerner siirtyi eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.[10] Eduskunnassa Meri oli ensimmäisellä kaudellaan jäsenenä perustuslakivaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.[3]
Meri kertoi maaliskuussa 2017 tavoittelevansa perussuomalaisten puheenjohtajuutta, kun Timo Soini oli ilmoittanut väistyvänsä tehtävästä.[11] Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Meri sai puheenjohtajaäänestyksen viidestä ehdokkaasta kolmanneksi eniten ääniä, 60 ääntä, mutta kuitenkin selvästi vähemmän ääniä kuin kaksi kärkiehdokasta.[12] Puoluekokouksen jälkimainingeissa enemmistön puolueen kansanedustajista siirryttyä Uusi vaihtoehto -ryhmään Meri valittiin perussuomalaisten jäljelle jääneen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[13] Hän oli toiminut helmikuusta 2016 eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana.[14]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Meri oli perussuomalaisten ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä, jossa hänet valittiin toiselle kaudelleen 9 807 äänellä. Meri keräsi Uudenmaan vaalipiirin kolmanneksi suurimman äänisaaliin kaikista puolueista. Perussuomalaisten Uudenmaan listalla Meri keräsi eniten ääniä.[15]
Kesäkuussa 2019 Meri valittiin lakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Lisäksi hänet on valittu valtakunnanoikeuden jäseneksi vuosille 2020–2023.
Hänet valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kolmannelle kaudelleen 6 215 äänellä.[16]
Kohuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työpaikkakiusaamisväite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leena Meren entinen avustaja teki poliisille maaliskuussa 2017 tutkintapyynnön ja esitti Meren syyllistyneen muun muassa työpaikkakiusaamiseen. Poliisi tutki asiaa laajasti ja hankki asiassa kaksi työsuojeluviranomaisen eli Avin lausuntoa, joiden mukaan Meren ei voida katsoa syyllistyneen työturvallisuusrikoksiin. Helsingin syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä tekikin asiasta syyttämättäjättämispäätöksen. [17]
Puolueiden keskustelutilaisuus maaliskuussa 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääministeri Juha Sipilä järjesti maaliskuussa 2018 virka-asunnollaan Kesärannassa puolueiden yhteisen keskustelutilaisuuden Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta. Keskusteluun oli kutsuttu kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntaryhmästä. Perussuomalaisten puheenvuoron käytti Laura Huhtasaari, mutta medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Leena Meri väitti, että puolueiden yhteisen keskustelun tavoitteeksi olisi jo ennalta asetettu integraation ja EU:n syventäminen, mitä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Muiden puolueiden edustajat keskeyttivät Meren puheen vastalauseilla. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki alkoi moittia Meren puhuneen muiden sanomisista aivan jotain muuta kuin mitä oli todellisuudessa sanottu ja Meren mukaan Arhinmäki jopa tönäisi häntä. Huhtasaari ei tullut tiedotusvälineiden eteen kommentoimaan asiaa tiedotustilaisuudessa. [18]
Pääministeri Juha Sipilä palasi median eteen samana päivänä tavattuaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin. Sipilän mukaan kaikki olivat yllättyneitä Meren puheenvuorosta. – Minun oli vaikea tunnistaa edes tuota aihetta, jonka hän (Meri) tuossa nosti esille, Sipilä sanoi.[19] Leena Meri on kommentoinut asiassa vain väitettyä tönäisyä muttei tiedotustilaisuudessa esittämiään ristiriitaisia väitteitä. [20]
Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyrkiessään Perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017 Meri julkaisi poliittisia painopisteitään:
Pieni- ja keskituloisten pärjääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meren mukaan lääkekorvausten omavastuita ja maksukattoja tulee tarkistaa, ja hän kannattaa tuhannen euron verotonta nettotulorajaa. Meri tahtoo, että keskituloisten kokonaisrasitusta selvitetään kokonaisuutena. Myös eläkekaton käyttöönottoa voisi hänen mielestään ainakin selvittää.[21]
Hyvinvointipalvelujen turvaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meren mukaan hyvinvointipalvelut voidaan turvata hyvällä työllisyydellä ja taloudella, joita ilman ei velkaantumista saada kuriin. Talouden ja työllisyyden nousulla kasvatetaan "kakkua", jolla ylläpidetään palveluita ja saadaan varoja jaettaviksi heille, jotka eivät ilman yhteiskunnan tukea yksin pärjää.[21]
EU-politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meren mukaan Euroopan unionin jäsenyydestä tulisi antaa suomalaisille mahdollisuus äänestää. Ennen äänestystä on Meren mukaan laadittava selvitys siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia mahdollisella EU-erolla olisi vientiyrityksille, tulleille, kuluttajahinnoille, lainojen koroille sekä Suomen kansainvälisille sopimuksille. Meren mielestä olisi parasta, jos EU palaisi alkuperäisiin tavoitteisiinsa.[21]
Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipilän hallitus laati maahanmuuton toimenpideohjelman, josta suurin osa mutta ei kaikkea toteutettiin kesään 2017 mennessä. Esimerkkeinä toteuttamattomista asioista Meri nosti 2017 esiin perheenyhdistämisen täysimittaisen kiristämisen sekä maahanmuuttajien kotoutusrahaa koskevan esityksen.[21]
Vuonna 2021 Meri ilmoitti vastustavansa humanitaarista maahanmuuttoa jyrkästi mm. väkivaltarikosten lisääntymisen takia. Hän totesi, että ”sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”.[22]
Suomalaisuuden kunnioittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meren mielestä Suomessa tulee huolehtia maataloustuottajien ja viljelijöiden sekä tuotannon säilymisestä elinkelpoisena. Myös suomalaiset arvot ja perinteet Meri haluaa kunniaan. Suomalainen saa Meren mielestä olla ylpeä itsenäisestä Suomesta ja sen erikoislaatuisuudesta, eikä perinteitä tai isänmaallisuutta tarvitse hävetä.[21]
Ilmastonmuutos ja kehitysapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meren mielestä on tärkeää olla mukana estämässä ilmastonmuutosta, mutta Suomi ei saisi päätöksillään vaikeuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä tai suunnata liiallista verorasitusta kuluttajille. Kehitysapua voidaan Meren näkemyksen mukaan antaa tukemalla ympäristöteknologian yrityksiä viennin edistämiseksi pelkän rahallisen tuen sijaan. Esimerkkeinä hän on maininnut vesihuollon, aurinkoenergian ja jätehuollon ratkaisut, laitteet ja tuotantolaitokset.[21]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meri kertoi vuonna 2021 jättäneensä avioerohakemuksen yhdessä entisen aviomiehensä kanssa[23] ja lopullisen hakemuksen vuonna 2022. [24] Meri ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[25] Meri on tuomittu nuoruudessaan maksuvälinepetoksesta, joka oli hänen mielestään nuoruuden hölmöilyä.[26]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Leena Meri tavoittelee kolmatta kautta eduskunnassa – Hyvinkääläinen laatii puolueelle kriminaalipoliittista ohjelmaa 18.5.2022. Aamuposti. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Valtakunnanoikeus - Tuomioistuinlaitos oikeus.fi. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ a b c Leena Meri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Purralta ja Halla-aholta jäätävät kuitit Soinille, Luukkanen valittiin uudeksi puoluesihteeriksi – IS seurasi perussuomalaisten puoluekokousta Ilta-Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ CV Leenameri.fi. Viitattu 11.5.2015.
- ↑ Valitut ehdokkaat Hyvinkää 2012 Vaalit.fi. 14.6.2013. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Valitut ehdokkaat Hyvinkää 2017 Vaalit.fi. 3.5.2017. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Ehdokkaiden äänet – Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Leena Meri nousee eduskuntaan Ruohonen-Lernerin tilalle Helsingin Sanomat. 5.5.2015. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Leena Meri pyrkii Timo Soinin seuraajaksi – "Tukea on tullut pitkin Suomea" 5.3.2017. Aamuposti. Viitattu 5.3.2017.
- ↑ Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 10.6.2017. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Leena Meri on uusi perussuomalaisten ryhmäjohtaja: ryhmän koko "voi muuttua toiseen suuntaan" iltalehti.fi. Viitattu 15.6.2017.
- ↑ Leena Meri perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi Savon Sanomat. 2.2.2016. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Yle – tulospalvelu – Uudenmaan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2019 vaalit.yle.fi. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Uudenmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Meri vapautettiin epäilyistä Helsingin Uutiset. 17.10.2017. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Perussuomalaiset irtautui parlamentaarisen EU-puheenjohtajuutta valmistelevan työryhmän tavoitteista heti alkuunsa YLE. 17.10.2017. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Meri syytti Arhinmäkeä tönimisestä Savon Sanomat. 14.3.2018. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Leena Meren haastattelu Radio Rock. 15.3.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ a b c d e f Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Leena Meren linja Leenameri.fi. 2017. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla leenameri.fi. 25.11.2021.
- ↑ Leena Meri jätti puolisonsa kanssa avioerohakemuksen – ”Puhuttiin aina politiikkaa” Ilta-Sanomat. Viitattu 26.9.2021.
- ↑ PS:n kansanedustaja Leena Meri aloittaa ampumakoulutuksen – ”Ei vain miesten velvollisuus” Iltalehti. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Leena Meri Vaalikone – Kuntavaalit 2017. Yleisradio. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Kansanedustaja Leena Meri – rautarouva ja eläinsuojelija suomenuutiset.fi.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leena Meri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Leena Meren kotisivut
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Leena Meri (ps.)
| Edeltäjä: Anna-Maja Henriksson |
Suomen oikeusministeri 2023− |
Seuraaja: – |
| ||||||||||
| ||||||||||
| ||||||
| ||||||
| ||||||
| ||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
