Keskustelu wikiprojektista:Suomen kylät/Navigaatiomallineet

Sivun tarkoitus

Voisiko tämä sivun tarkoitusta selvittää/täsmentää? --Vnnen (keskustelu) 4. helmikuuta 2018 kello 11.51 (EET)

Suomessa kylistä (ja niihin rinnastettavista maaseudun koulupiireistä) ei ole mitään tarkkaa luetteloa olemassa valmiina, joten vaatii selvittelyä, mistä aluemaantieteellisistä kohteista (kylät, koulupiirit, taajamat) kussakin kunnassa pitäisi olla oma artikkeli sitten, kun Wikipedia on valmis. Ypäjän ja Someron (mukaan lukien Somerniemi) osalta tilanne on tiedossa:

• Kummassakin on vain yksi taajama.
• Virallisiin rekisterikyliin ei ole otettu mukaan sellaisia, joista kunnassa sijaitsee vain pieni palanen ja kylän pääosa naapurikunnassa. Tällainen on esimerkiksi Arimaa.
• Koulupiireiksi on mallineisiin merkitty ne koulupiirit, jotka eivät olleet rekisterikyliä.

Korpilahti on selvästi hankalampi tapaus, koska keskustelusivulla todetun perusteella useimpia rekisterikyliä oli vaikea löytää kartalta ja paikannimihaun perusteella monet "Korpilahden kylät" vaikuttivat olevan Jämsässä sijaitsevien kylien tai talojen osia. Sen sijaan kansakoulujen nimiin perustuvat paikannimet löytyivät kartalta helposti. Osana Jyväskylää Korpilahden kaupunginosat ja tilastoja varten muodostetut osa-alueet (suur-, tilasto- ja pienalueet) löytyivät myös netistä. Korpilahdelta voi löytyä vielä jotain pientä korjattavaa mallineesta, mutta pitäisin sitä kohtuullisen hyvin tutkittuna.

Jos pitäisi laatia luettelo esimerkiksi (kuntaliitosta edeltäneen) Ruskon rekisterikylistä, niin Suomenmaa-kirjasarjasta löytyvästä luettelosta pitäisi poistaa suuri joukko sellaisia kyliä, jotka sijaitsevat oikeasti pääosin naapurikunnissa. Toisaalta Kinnulassa on vain kaksi rekisterikylää, joten niiden lisäksi mallinetta varten kannattaa luetteloida myös kansakoulupiirejä vastaavat kylät, koska nekin ansaitsevat artikkelin. Vastaava selvittely on siis kunnossa Ypäjän ja Someron osalta ja melko pitkälti myös Korpilahdelta. --Raksa123 (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 16.19 (EET)

Täsmennys: Esimerkki Arimaa po. Hyrkkölä.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 09.16 (EET)

Silloin kun Lohjaan liitettiin Nummi ja Pusula tms. niin siellä tehtiin kai juuri tuollainen selvitys nimistönhuoltajien toimesta kun kylät nimettiin, ja jos eri liitoskunnissa oli samannimisiä kyliä, niin liitettiin eteen entisen kunnan nimi. Samoin tehtiin kai Salon kuntaliitoksessa. Toisaalta jos haluaisi olla hyvin tarkka, niin voisi luetella myös muiden kylien kuntien eksklaavit erikseen. Näitähän pon Salossa ja Lohjallakin muista kunnista, samoin Somerolla jokunen ja Tammelassa Kalvolan rajalla on palasia suuresta joukosta Kalvolan kyliä (ja esim. Rengossa taisi olla vastaavia). Mutta ehkä nuo eksklaavit eivät kuitenkaan sovi navigaatiomallineeseen, vaikka niitä voikin käsitellä muuten. Siellä missä kylärakenne on hyvin pirstonainen (eli käytännössä jakokunnat isoja, usein vanhimman asutuksen alueella) kyliä on vaikea hahmottaa, mutta oikeastaan tämä vaikeus tulee vain sekaisista ulkopalstoista.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.55 (EET)

Vaihdoin sivun nimen kuvaavammaksi, sillä navigaatiomallineistahan tässä on kyse. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 13.33 (EET)

Halikko

Kelpaako Halikko mukaan listalle? --Vnnen (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 00.57 (EET)

Muutin mallineen käyttämään Navboxia ja yhtenäistin otsikoita. Tarkistan vielä, miltä kylien nimet näyttävät verrattuina Suomenmaan kahden painoksen luetteloihin sekä mitä kansakouluja ja taajamia alueella on ollut:

• Wikiprojekti:Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo#Salo (uudempi painos)
• Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Angelniemi ja Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Halikko (vanhempi painos)
• Luettelo Suomen kansakouluista 1966#Angelniemi ja Luettelo Suomen kansakouluista 1966#Halikko (kansakoulut, vuoden 1966 tilanteen mukainen eli kouluja voitu lakkauttaa jo aiemmin)
• Luettelo Suomen taajamista 2014 (Wikipedian uusin luettelo) ja vuoden 1960 tilanne Dorian julkaisusta (myös [1] voi olla hyödyllinen)

--Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 00.49 (EET)

Kylien nimet näyttävät hitusen vaihtelevan lähteestä riippuen. Jos katsoin oikein, niin:

• Vanhemman Suomenmaan perusteella ainakaan Angelniemeltä ei pitäisi puuttua mitään. Vanhemman painoksen Halikon listalla oli myös Häävälä ja Keravuori, joista jälkimmäinen voi olla sama kuin Kärävuori.
• Uudemman Suomenmaan kohdalla Angelniemeltä mainittiin vielä Seppälä, Suppala ja Viurila. Nämä lienevät osia samannimisistä kylistä Halikon puolella? Halikossa olivat myös Mustinen, Paavola, Hajalan asemapiiri ja Halikon asemapiiri. En tiedä, mitä asemapiirit edes tarkoittavat, joten ne voi unohtaa.
• Koulupiirien osalta Angelniemelle ei lisättävää. Halikossa koulujen nimissä esiintyivät sellaiset nimet kuin Heinäsuo, Kumio, Mäki, Paavola, Salainen ja Sampaa, joita ei kyläluettelossa kuitenkaan ole.
• Sivun 34/113 perusteella Halikon taajamat 1960 ovat olleet Kirkonkylä-Asemanseutu, Hajala, Mäyrynummi, Vartsala ja Vaskio. Vuoden 2014 listalta Halikossa sijaitsevat Salon taajamat ovat Salon keskustaajama (osittain), Märynummi, Vartsala ja Vaskio. Voisikohan Alueita-kohdan otsikoksi muuttaa taajamat ja luetella siinä Kirkonkylän, Asemanseudun, Märynummen, Vartsalan ja Vaskion. Tai sitten kirjoittaa siihen Salon keskustaajaman ja laittaa perään sulkuihin "(osa: Asemanseutu, Kirkonkylä)".

Pitäisi tuntea Halikkoa paremmin, jotta tietäisi onko joku edellä esiintyneistä nimistä sellainen, että siitäkin kannattaisi olla artikkeli (ping Käyttäjä:Urjanhai). --Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 01.15 (EET)

En tunne halikkoa juurikaan, Käyttäjä:Vnnen joka jo ehtikin hätiin, tuntee paremmin kun on tutkinut aluetta kyläartikkeleita kirjoittaessaan.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 14.37 (EET)

Osa kylistä on linkitetty vastaavan kartanon artikkeliin. Kartanoartikkeleissa voisi mainita, että ne muodostavat (yksinään?) samannimisen kylän ja jollain tapaa ne olisi hyvä saada näkymään myös luokkaan Luokka:Halikon kylät. --Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 01.33 (EET)

Lisäsin Halikon ja Angelniemen kansakouluja sijainteineen sivulle Luettelo Suomen kansakouluista 1966, kartalla. Angelniemen Kemiönsaarella olevalle koululle ei löytynyt nimeä. Lisäksi kunnassa on ilmeisesti ollut Torkkilan kansakoulu, mutta sitä ei näkynyt vuoden 1964 kartassa. Koulukaverit.comissa on vielä muitakin nimiä, joten en tiedä ovatko mukana varmasti kaikki kansakoulut, joita näissä kunnissa on ollut. --Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 02.36 (EET)

Salon karttapalvelusta näkee tilasto- ja pienalueet sekä vanhat kuntarajat. Numeroinnin perusteella voisi olettaa entisen Halikon ja Angelniemen muodostavan Salon suuralueen numero 2. Tähän kuuluu 6 tilastoaluetta ja edelleen 25 pienaluetta, mutta pienalueiden nimet eivät näy kartassa. Tilastoalueet ovat Vaskio (7 pienaluetta), Hajala (3 pienaluetta), Märynummi (3 pienaluetta), Halikko (5 pienaluetta), Vartsala (3 pienaluetta) ja Kokkila (4 pienaluetta). Kokkilan tilastoalue ei vastaa täysin entistä Angelniemen kuntaa. Nämä asiat voi kertoa artikkeleissa Halikko ja Salon alueellinen jako, mutta ehkäpä näitä ei kannata enää lisätä mallineeseen sekoittamaan. Selkeärajaiset kaksi pienaluetta, jotka vastaavat paikannimiä Vartsalansaari ja Iilikenmäki voisivat sopia artikkelien aiheeksi. --Raksa123 (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 03.19 (EET)

Häävälä on jakaantunut Yli- ja Ali-Häävälöiksi. Mustinen on sama kuin Mustisi. Angelniemen Seppälästä tuli vuoden 1967 kuntaliitoksen jälkeen Meri-Seppälä. Suppala ja Viurila on tosiaan noin kuin sanoit. Paavola on jännä, se kummittelee joillakin listoilla, toisissa ei. En ole varma missä se sijaitsee. Nuo koulupiirit ei noudata kyläjakoa. Heinäsuo, Kumio ja Mäki ovat Vaskiolla, Kumio on ainakin osa Sahan kylää. Sampaa kuuluu Yttelään. --Vnnen (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 15.27 (EET)

Lisäkommentteja. Paavola taitaa olla osa Kaninkolaa. Angelniemen kansakoulu saaren puolella oli Peksalan kansakoulu. Toi kartanoiden kyläalueet pitää tsekata. Äkkiseltään muistelisin että Salainen olisi Joensuun takamaita. Keravuori ja Kärävuori ovat tosiaan sama, asemapiirit ovat täysin uutta tietoa, --Vnnen (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 18.06 (EET)

Kumio on kulmakunta ja entinen koulupiiri, joka ei ole kylä. Se on nykyäänkin jonain alueena Vaskiolla: Vaskion kyläsuunnitelma 2014 (pdf) Kylien Salo. 2014. Salo: Waskio-Seura. Viitattu 21.12.2017. Samassa lähteessä esiintyi muistaakseni Vaskiolla karttapiirroksessa jokin toinenkin entinen koulupiiri ja kulmakunta, joka ei ole kylä. Vanhan Suomenmaan listoista voi puuttua kyliä aivan satunnaisesti joten siihen ei kannata luottaa vaan varmistaa muista lähteistä. Kumio on alkujaan Joensuun kartanon ulkotila eri kylien takamailla, ja muistaakseni saattaa esiintyä kulmakunnan nimenä ainakin jossain peruskartan painoksessa. Joissain lähteissä joskus esiintyvä Kumion kartano tarkoittanee tätä Joensuun kartanon ulkotilaa. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 22.15 (EET)

Myös knimien irjoitusasut vanhassa Suomenmaassa voivat olla vakiintumattomia ja ne on syytä päiuvittää uudemmista luotettavista lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 22.20 (EET)

Jaoin listan kahtia niihin mallineisiin, joista ei pitäisi puuttua mitään ja niihin, joissa voi olla vielä pientä muokkaustarvetta. Halikon tilanne on ainakin tutkittu jo aika hyvin, joten laitoin sen Korpilahden kanssa saman otsikon alle. --Raksa123 (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.09 (EET)

Muokkasin rohkeasti lisäämällä kyliin Paavolan ja Häävälän sekä koulupiireihin Heinäsuon, Kumion, Mäen, Salaisen ja Sampaan. Kaninkolan lähellä kartassa lukee punaisella Paavola ja Kk.-merkintä on myös siinä kohdassa. Ohjaus Kaninkolaan voisi riittää, jos ei muuta kerrottavaa ole. Kartanoihin suoraan tehdyt linkitykset johtavat kartanoiden sivuille nyt ohjauksen kautta ja ohjaukset on luokiteltu Luokka:Halikon kylät. Kirkonkylän artikkeli on Halikon kirkonkylä, joten voiko Asemanseutu (Halikko) olla nimellä Halikon asemanseutu? Hajala on ilmeisesti ollut aika merkittävä kyläkeskus ja taajama 1960, mutta voiko sitä enää laittaa taajamakohtaan kyläluettelon ohella? --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 00.06 (EET)

Entisistä taajamista auttaisivat tilastollisia taajamia käsittelevät vanhimmat julkaisut, mutta en osaa sanoa, onko esim. Hajala missään vaiheessa ylittänyt tätä kynnystä. Jos hankkisi kaikki valtakunnalliset taajamajulkaisut, niin tämä mahdollistaisi paitsi valtakunnalliset poikkileikkausluettelot, myös kunnittaiset tarkastelut kunkin kunnan entisistä ja nykyisistä taajamista. Kun aikajänne taitaa olla noin puoli vuosisataa, johon osuu suuri yhteiskunnallinen rakennemuutos, niin tämä olisi varsin kiinnostavakin tarkastelu. Nykyhetkestähän löytyvät vastaavasti karttapalveluina "kylät", jotka ovat taajamaa pienempiä tiettyn väkilukuhaarukkaan jääviä automaattisia tilastoruutukonstruktioita. Joskus ne vastasavatkin joitain olemassa olevaa histoiriallista kylää, joskus taas eivät.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.12 (EET)

Malline:Salo sisältää näemmä vielä sellaiset kuin

• Angelniemen Lehtiniittu (ei artikkelia), Angelniemen Marttila (tähän ohjaa Marttila (Halikko)), Angelniemen Torkkila (ohjaa sivulle Torkkila), Angelniemen Isokylä (tähän ohjaa Isokylä (Halikko))
• Halikon Ahtiala (tähän ohjaa Ahtiala (Halikko)), Halikon Häntälä (ohjaa sivulle Häntälä (Halikko), Kalainen, Halikon Kirjola (ohjaa sivulle Kirjola), Vaskion Kuttila (Kuttila olisi), Vartsalan Laiterla (Laiterla olisi), Halikon Meisala (tähän ohjaa Meisala), Paimion Meisala (onkohan Paimiossa samanniminen kylä?), Halikon Montola (tähän ohjaa Montola), Halikon Pappila (linkki Pappila (kylä Halikossa) ohjaa sivulle Halikon kirkonkylä), Vaskion Ruotsala (ohjaa sivulle Ruotsala (Halikko) ja Silvola (Halikko).

Muutamaa vaille nämä ovat siis hiukan erinäköisiä kirjoitusasuja kylille, joista on jo artikkeli. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 00.23 (EET)

Kartassa lukee "Kalais" pienellä alueella ja Sauvossa on Karttapaikan haun mukaan senniminen talo. "Kalainen" voisi tarkoittaa tätä, jolloin sitä ei voi pitää Halikon/Angelniemen kylänä. Haulla "Kalainen" Karttapaikalta ei löydy mitään. Tässä kartassa onkin näemmä yläreunassa "Kalainen SAUVO". Paimiosta läheltä kuntarajaa löytyy "Meisala"-niminen talo, joka varmaan viittaa "Paimion Meisalaan", joten sitä ei voi pitää Halikon kylänä. "Angelniemen Lehtiniittu" on hankalampi, koska Lehtiniitun kylä/kulmakunta löytyy Perniöstä ja sennimiset talot Halikosta ja Uskelasta. Yllä linkitetyssä kartassa Lehtiniitun talo sijaitsee kuitenkin Riikolan kylässä. Haulla "Lehtiniitty" löytyy lisäksi talo Sauvosta/Karunasta. Tässä kartassa Lehtiniitty on Angelniemen kirkosta etelään, mutta siinä ei lue toisen kunnan nimeä. "Silvola"-haulla löytyy lähimpinä kohteina talo Liedossa ja kylä/kulmakunta Ruskolla, joten tässäkin voi olla kyse siitä, että pieni osa jomman kumman kunnan rekisterikylästä sijaitsee Halikossa. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 00.47 (EET)

Tämän perusteella näyttää siltä, että Angelniemen kansakoulut olisivat olleet Sapalahdessa, Peksalassa, Kokkilassa ja Torkkilassa. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 02.32 (EET)

Kyliä voi vanhojen painettujen karttojen ohella yrittää jäljittää myös Kansallisarkiston digitaaliarkistossa olevista uudistusten luetteloissta, http://digi.narc.fi --> haku --> Puunäkymä ---> Maanmittaushallitus ---> Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (tätä pitää klikata) ---> Uudistusten luettelot. Joskus näistä löytyy tietoa, mutta joskus voi joutua eyenemään pidemmälle itse karrtoihin (ovat digitaaliarkistossa toistaiseksi kattavasti Turun ja Porin ja Uudenmaan lääneistä), maarekisteriin tai paikallishistorioihin tai esim. 1800-luvun (ovat digitaaliarkistossa, mutta lährteinä hyvin hankalia ja usein puutteellisia) ja 1900-luvun (ovat parempia, mutta eivät taida vielä olla netissä) pitäjänkarttoihin. Itse koetin esim. joskus tässä jäljittää Breidilän kylää, mutta työ jäi kesken. Etenkin siellä missä on kartanoita (kuten Halikossa ja Uskelassakin) kartanot saattavat järjestellä kylien tiluksia niin, että niitä siirtyy toisiin paikkoihin tai joitain kyliä häviää kokonaan. Näitä on sarjatyönä vaikea jäljittää, kun jo yhdenkin kylänkin osalta voi joutua tekemään kaivelua pitkään. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.26 (EET)

Luulen, että Lehtiniittu ja Kalainen ovat Halikon ulkopuolelta. Silvolaa en osaa paikantaa. Paimiossa on ainakin Meisala. Salon seudun kuntaliitos toi muutoksia useiden kylien nimiin. Valitettavasti lähde on hävinnyt bittiavaruuteen, mutta se on mainittu mm. artikkelissa Angelniemen Marttila. Hajala oli Halikon merkittävin taajama ennen sotia ja edelleen kattoterminä kunnan länsiosille. Voisi sen varmaan listaan laittaa. Peruskartassa lukee asemanseudun kohdalla Asemanseutu, kun taas esimerkiksi Perniössä asemanseutu on Perniön asema. Säilyttäisin Asemanseudun sellaisenaan. Jos Häävälä on sittemmin jaettu, miksi se pitäisi lisätä listaan? --Vnnen (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.16 (EET)

Muutokset tehty. Siirsin Paavolan koulupiiri-kohtaan, koska sennimisen kylän paikantaminen oli hankalaa pientä kansakoulun kohdalla ollutta aluetta lukuunottamatta. Silvolan ja Lehtiniitun voi varmaan jättää pois, koska kovin tärkeitä kohteita ne eivät voi olla. Olisikohan Halikko ja Angelniemi nyt kunnossa. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 13.31 (EET)

Paavola näyttää oleen yksinäistalosta muodostunut kylä, jonka kylätontti on ollut likimain koulun paikalla. Isojako: [2], tilusvaihto 1915: [3]. Myöhemmin jossakin maanmittaustoimituksessa se on ilmeisesti tullut liitetyksi viereiseen Immalan yksityistaloon, mutta tätä toimitusta ei näyttäisi löytyvän uudistuksista, joten pitäisi katsoa konsepteista (Jyväskylä tai MML:n toimipisteet) tai maarekisteristä. Tällaisia kyliuä, joista on jäljellä joku pieni palsta tai ei mitään tulöoksena maanmittaustoimituksista löytyy useista kunnista. Jos näitä jaksaa tutkia, niin ne voi varmaan hyvin käsitellä kylinbä, koska nythän muutenkin kaikki kylät ovat entisiä ja saiis vain historiallisia. Tämä muutoshan tapahtui oliko se 2013 vai koska.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 14.34 (EET)

Palaan myös tähän keskusteluun uudelleen. Kuuluu ns. historialliset kylät luetteloida myös? Halikosta on "hävinnyt" useita kyliä, kun niiden maat on jaettu naapurikylien kesken. Paavola on yksi tällaisista kylistä. Muita on mm. Salontaka, Jokisato, Pamsila... --Vnnen (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.05 (EET)

Koski Tl, Jokioinen, Humppila, Koijärvi

Kelpaako Malline:Koski Tl? Verhon koulupiirin osalta muutin paikannimen Verhonkulmaksi, joka on Karttapaikassa. Pitäisikö Palojoki, Parravaha ja Penninkulma jättää pois, koska niissä koulupiirin koulu sijaitsi naapurikunnassa? Nimeä "Parravaha" tai "Parranvaha" ei edes löydy enää Karttapaikalta. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 01.12 (EET)

Parravahan koulun historiaa tutkiessa lähteet (olisiko ollut Kosken tai jonkun muun kunnista piträjänhistoria) kertoivat että koulu palveli usean kunnan rajoilla sijainneen Rahkion kulmakunnan itäosaa, kun kulmakunnan länsiosaa palveli Rahkion koulu. Näin siis Parravaha oli pikemminkin ilmeisesti vain koulun tai koulupiirin nimi.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.56 (EET)

Toisaalta, jos koulu esitetään sen sijaintikunnan mallineessa, niin selvintä on oman tutkimuksen välttämiseksi esittää koulu omalla nimellään vaikka sen nimi poikkeaisikin sen sijaintikylän tai -kulmakunnan nimestä. - Tai näin siis jos halutaan otsikoida ja määritellä mallineen esittämä asia juuri nimellä koulupiiri eikä nimellä kulmakunta. - Ja näin ehkä kannattaa tehdäkin, koska koulupiiri on yksiselitteisempi. Ratkaistavaksi jää vain menettely jos nimi muuttuu, esim. maininnat mallineessa Malline:Jokioisten kansakoulut, so. minkä ajankohdan nimeä käytetään? (Lisäksi huomattavaa, että jos lähteenä on blogi, niin joskus tieto voi olla puutteellista tai epätarkkaa.)--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 09.34 (EET)

Paikannimiä voi löytää kun googlaa "Nimiarkisto". Tosin nykyisellään löytyy vasta nimi, paikanlaji ja sijainti, skannatut nimiliput, joissa voi olla lisätietoja, ovat vasta tulossa.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.56 (EET)

Malline:Jokioinen sisälsi aiemmin Minkiön aseman, mutta jätin sen pois, koska se ei ole rekisterikylä eikä toisaalta koulupiirikään. Toisaalta jos se haluttaisiin jättää, niin pitäisikö sille olla oma otsikko? Murronkulma on mallineessa nyt tyyliin "Murronkulma (Luodesuo)". Niemi (Jokioinen) voisi olla myös muodossa Niemenkylä (Jokioinen), joka löytyy kartalta. Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Jokioinen mukaan kyliä on yhdistetty 1921, mutta yhdistetyt kylät ovat edelleen mallineessa. Malline:Jokioisten kansakoulut perusteella on ollut myös Kuuman kansakoulu, joten olisiko Kuumasta syytä olla artikkeli? Myös Kalakoskella on ollut kansakoulu, mutta lasketaanko se jo Jokioisten kuntakeskuksen osaksi. Malline:Humppila osalta Humppilasta saattaa puuttua jokin kansakoulu. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 01.54 (EET)

Entiset rautatieliikennepaikat ovat myös artikkelien aiheita silloinkin kun niihin ei liity asemakylää tai -taajamaa. Toisaalta ne eivät sellaisina ole asutuskohteita vaan liikennekohteita, ja luultavasti jonkun kunnan liikene vaatisi oman mallineensa. Osa voi kuitenkin olla kylään verrattavia asutuskohteita, joissa on voinut olla taajama tai kyläkeskus poalveluinen tai koulu. Minkiön assemsasta en osaa karttaan katsomatta sanoa. Nimet Murronkulma ja Luodesuo ovat kai historiallisesti lähinnä eri aikoina painottuneita synonyymejä, joilla voi olla vähän eroa merkityksessä, eli kun koulu toimi niin oli käytössä kai nimi Luodesuo, mutta koulun lakattua valtatien varren tienviitta "Murronkulmna" kai alkoi toimia ymmärrettävämpänä yleismääreenä. Vanhimmissa peruskartoissa näkyvät myös rautatieliikennepaikat, muistelisin että joku liikennepaikka olisi saattanut olla Kuumassakin. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.56 (EET)

Jokioisissa on mallineen Malline:Jokioisten kansakoulut mukaan ollut muitakin kouluja, joiden nimi poikkeaa kylännimestä, kuin Luodesuo. Listassa mainiotaan ainakin Kalakoski, ja nimeään vaihtaneista Kuuma ja Terävä, joiden osalta pitäisi kai arvioida, minkä ajankohan nimeä käytetään. Kun en tunne Jokioisten koulujen historiaa ja niiden sijaintia suhteessa kyliin ja kyläkeskuksiin, niin en osaa kommentoida näiden käsittelyä tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 09.29 (EET)

Malline:Koijärvi kohdalla tuli mieleen, että pitäisikö kunnan hallinnollinen keskus ilmaista myös navigaatiomallineessa jollain tavalla? Peräjoki ei näytä olevan virallinen kylä eikä entinen koulupiiri, vaikka siellä on kylätalo. Lisäksi on ollut Harjun kansakoulu, mutta kartalla Suonpää vaikuttaa sitä huomattavammalta asutuskeskukselta. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 02.13 (EET)

Onko tiedossa (esim. vanhasta peruskartasta tai muuten) kunnantalon sijainti? Sehän kai sen kertoo. Esim. Somerniemi oli moninapainen: Kirkko oli Härjänlahden kylässä, kunnantalo ja pappila Jakkulan kylässä, mutaa koulua ei ollut kummassakaan kylässä, vaan lähinnä keskeisin koulu oli kai Oinasjärvellä. Olisiko Koijärvi ollut vielä tästäkin hajautetumpi (tätäkään en muista karttaan katsomatta).--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 12.56 (EET)

Mallineiden muoto

Osassa mallineista on lueteltu koulupiireissä vain ne koulupiirit, jotka eivät ole virallisia kyliä. Malline:Halikko sisältää kaikki koulupiirit. Kannattaako muutkin mallineet muuttaa Halikon tyylisiksi vai mikä on paras tapa? Lisäksi pitäisikö käyttää sanaa "maarekisterikyliä" vai lyhyemmin "rekisterikyliä"? Kuuluuko otsakkeiden olla määräisessä vai epämääräisessä muodossa: taajamia/taajamat, rekisterikyliä/rekisterikylät, koulupiirejä/koulupiirit? --Raksa123 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 17.45 (EET)

En tunne Halikkoa hyvin (toisin kuin enimmät Halikon kyläartikkelit kirjoittanut Käyttäjä:Vnnen), mutta jos vertaa esim. tapauksiin Somero ja Ypäjä, niin niissähän luettelo on mennyt niin, että kylien lisäksi (joista osassa on ollut koulu, osassa ei), on lueteltu kyliin rinnastuvia kulmakuntia, joissa on ollut koulu. Jos mallineessa olisi luettelot erikseen sekä kaikista kylistä että kaikista koulupiireistä, niin tämä tuottaisi näihin luetteloihin päällekkäisyyttä, kun kummassakin alaluettelossa toistuisivat ne kylät, joissa on ollut koulu. Melkein sanoisin näiden alueiden kokemuksen perusteella, joista on tämä tieto artikkeleissa täydellisenä, että parempi kuin kaksi päällekkäistä luetteloa mallineessa olisi tuo "täydentävä" luettelointitapa. Kuntien artikkeleissa ja kuntien kouluartikkeleissa tai kuntien koulumallineissa taas täydelliset luettelot päällekkäisinäkään eivät haittaa. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 08.45 (EET)

Oikeastaan tämä tarkastelu nostaa esiin kolmannen kategorian, josta tuo koulupiiri on yksi likimääräinen approksimaatio, eli Kyläkeskus (vrt. Keskus- ja vaikutusalueteoria, Walter Christaller, Oiva Tuominen, Kauko Mikkonen, Mauri Palomäki, Aluepolitiikka). Eli kun historiallinen kylä eli tuo maareksiterikylä tms. on yksi ilmiö, niin kyläkeskus, jolle koulupiiri on yksi approksimaatio, on toinen. Mutta kun kyläkeskusten määrittely aina on likimääräistä ja määrittelyt ja käsitteetkin eri aikoina vaihtelevat, niin niiden luetteleminen yhdenmukaisesti ja objektiivisesti voi olla vaikeaa. Paremmin valtakunnallisiin tarkasteluihin sopivat tällaiset on/off -kategoriat kuten rekisterikylä, tilastollinen taaajama ja kansakoulu. Kyläkeskusten määrittelyssähän käytettiin vielä muitakin kriteerejä kuten posti ja kaupat, pankkit, terveystalot ym. Ja nykyääänhän ne jo ovatkin historiaa. Eri maakuntien liitoilla niistä voi vielä löytyä jotain määrittelyjä, mutta ei yhtenäisesti. Paremmin samaa asiaa kuvaavat nykyään nämä taajamia vastaavat niitä pienemmät mutta muuten samoin muodostetut kylät ja pienkylät (vai miten ne ilmaisut nyt menivätkään). Mutta kuten taajamatkin, ne muuttuvat muotoaan joka määrittelykierroksella. Sikäli kuin tällaisia eri datoja sadaan avoimeksi dataksi, niitä olisi kyllä kiinnostava saada samaan tapaan näkyviin Wikimediaprojekteihin kuin nyt noita vanhoja kansakouluja. Mutta siinä tietysti on oma työnsä, koska jo yhden aineiston julkaiseminen jossain vapaaehtoistyönä on isohko projekti. Niitähän kyllä ovat harrastajat tehneet, vrt. esim. https://www.mapant.fi/ .--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 08.43 (EET)

Minusta tuntuu jokseenkin epäloogiselta, että vain osa koulupiireistä olisi niin merkittäviä että ne mainitaan mallineessa. Kokonaiskuva hämärtyy. Toisaalta Someron osalta malline on hyvän oloinen. Halikko menee hiljalleen sekavaksi. Urjanhain mainitsema kyläkeskus + taajamat on mielenkiintoinen, mutta sekoittanee pakkaa edelleen. Etenkin kuin sekä taajamat että kyläkeskukset ovat vaihdelleet. --Vnnen (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Kouluhan on itseasiassa tässä mielestäni kyläkeskuksen approksimaatio eikä kiinnostava lueteltava sinällään vaan juuri kyläkeskuksen objektiivisena approksimaationa. Sen takia itse asiassa olisinkin käyttänyt mallineessa mieluumin väliotsikkoa "Kulmakuntia" tms. kuin "Koulupiirejä", koska silloin ristiriitaa ei olisi: On kyliä, jotka on määritelty maarekisterikylinä (ja joista osa on tai on ollut kyläkeskuksia, joissa on tai on ollut koulu), ja on kulmakuntia, jotka on määritelty kulmakuntina, jotka eivät ole kyliä, ja joissa on tai on ollut koulu. Jos näin tehdään niin silloin erottuvat muista ne kulmakunnat, jotka eivät ole kyliä, ja joissa on tai on ollut koulu, mutta kylien luettelosta ei pysty erottamaan, missä kylissä on ollut koulu tai ei.

Jos lueteltaisiin erikseen kylät ja koulupiirit täydellisinä, niin silloin tulisi kaksi luetteloa: luettelo kylistä, josta ei erottaisi, missä kylissä on ollut koulu ja missä ei, ja luettelo koulupiireistä, josta ei erottaisi, mitkä koulupiireistä ovat kyliä ja mitkä ei. Erottelun kyllä voisi tehdä listoja vertaamalla tai katsomalla artikkelista.

Jos näitä vertaa, niin kumpikin kai olisi mahdollinen, mutta kumpi olisi parempi?

Itse pidin tuossa ylempänä kulmakuntien luettelemista ehkä kevyempänä ajatellen juuri mallinetta, kun kukin kylä tulee mainittua vain kerran. Jos luetellaan osa kylistä kahdessa luettelossa, niin onko tämä rittävän keskeinen nykyisen tai entisen kunnan luonnehtija mallineeseen? Silloinkin kyllä se mitä se "koulupiiri" siinä approksimnoi, olisi käytännössä "kyläkunta" (kulmakunnilla, jotka eivät ole kyliä, mutta joissa on trai on ollut koulu) tai "kyläkeskus" (kylillä, joissa on tai on ollut koulu). Mutta tällöinkin on oikeastaan valintaa, valitaanko kyläkeskusten approksimaatioksi juuri koulu vaiko esim. postinumeroalue. Ja onko se koulu tai postinumeroalue enää sellainen peruskategoria kuin kylä ja sitä täydentävä kulmakunta (jossa on tai on ollut koulu). Silloin esiteltäisiin pikemminkin kaksi päällekkäistä alejakoa samalla tasolla. Toisaalta voitaisiin lisätä koulujen jatkoksi vielä myös esim. postimumerolalueet ja vaikka äänestysalueet, ja mitä niitä nyt onkaan. Mutta hämmentäisikö tämä jo lukijaa liikaa?

Tässähän kyllä halikkolainen kokemus eroaa maakuntien reuna-alueen kokemuksesta, kun varhain asutetulla maakunnan ydialueella kylät ovat yhtä silppua, mutta tuolla periferiassa enimmäkseen varsin kompakteja. Tämän huomasi jo Aulis Oja aikoinaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 15.55 (EEST)

Oikeastaan sekaannus tässä taitaa tulla siitä, että Someron mallineessa on lueteltu nimenomaan kulmakuntia (joissa on tai on ollut koulu), mutta sitten on muutettu luettelon sisällöstä poiketen otsikoksi ja otsikon linkiksi koulupiirejä, mikä ei ole luettelon sisältö. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 16.13 (EEST)

Kun taas Halikossa on lueteltu kaikki koulupiirit. Ja siellä se näyttää selkeältä (miten voi noin isossa pitäjässä olla noin vähän koulupiirejä?) Somerolla on tainnut olla Somerniemi mukaanlukkiemn 47 kylää ja 26 koulupiiriä. Halikossa on ollut ilman Angelniemeä 13 koulupiiriä ja agelnimen kanssa 17 mutta kyliä ilmeisesti noin 140 ja angelmniemen kanssa jotain 160. Someron kouluista 17 on nimetty kylien mukaan ja 8 muutoin kuin kylien mukaan (kulmakunnat). Halikon 13 koulupiireistä viisi näkyy olevan muita kuin kyliä ja 8 kylien mukaan nimettyjä. Halikossa on siis selkeyttävää luetella koulupiirit kun yhtä koulupiiriä kohti näkyy olevan kymmenkunta kylää Somerolla tass on koulupiiriä kohti vähemmän kuin kaksi kylää. Koulupiiriluetteloon siis pitäisi lisätä 8 kylää mutta samalla menetettäisiin kulmakuntaluettelo. Somerolla kun kyliä on suhtessa vähän, kulmakuntaluettelo näyttää olennaisemmalta ja kaksi osittain päällekkäistä luetteloa olisivat hämääviä. Halikossa, missä kyliä on paljon, koulupiiriluettelo on hyvin selkeyttävä, mutta samanmuotoinen luettelo kuin Somerolla nyt, ei toimisi Halikossa ollenkaan ja olisi epärelevantti. Pitää ehkä tutkia Someron ja eri paikkakuntien osalta vaihtoehtoja.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 16.47 (EEST)

Oikeastaan kun nykyisiä ja entisiä kuntiaja kaupunkeja on hyvin erilaisia, niin mallineen sisältörakenteita syntyy hyvin erilaisia.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 17.01 (EEST)

Tässä kokeilu:

• Malline:Somero nykysisällöllään muutetuna niin että otsikko koulupiirit on vaihdettu sisältöä vastaavasti otsikoksi kulmakunnat: Jokainen kylä ja kulmakunta esiintyy vain kerran: [4]

• Malline:Somero jäsenneltynä samalla periaatteella kuin malline:Halikko nyt: [5] samoja nimiä pyörii kaksissa eri listoissa, eivätkä erilliset koulupiirilistat tuo selkeyttä vaan pikemminkin sekasotkun, josta on vaikea hahmottaa mitään. Eikun korjaus, osioiden järjestysjän oli eri, Halikon mallinetta vastaava jäsennys Somerolla olisi tämä: [6].--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 17.20 (EEST)

Halikossa siis sama jäsennysperiaate lisää hallittavuutta mutta Somerolla vaikeuttaisi sitä. Somerolla käytössä ollut jäsernnys taas ei sopisi ehkä niin hyvin halikkoon.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 17.28 (EEST)

Tallensin mallineen Somero sen tähänastista sisältöä vastanneeseen muotoon niin että otsikko muutettiin vastaamaan sisältöä: [7] Tein saman muutoksen myös Mallineeseen Ypäjä: [8]. Halikossa sen sijaan kaksinkertaiset luettelot näyttävät toimivan paremmin: [9] --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 17.37 (EEST)

Tässä vielä vertailun vuoksi Halikko tallenettuna siten kuin muutin Someron: [10], mutta tämän palautin takaisin, enkä jättänyt voimaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 19.14 (EEST)

Oikeastaan näkisin, että kysymys assettuu niin, että jos taajamien, kaupunkien ja kylien lisäksi kuntamallineeseen laiteaan vielä (historialliset) koulupiiritkin, niin miksi ei koulupiirien ohella vielä postinumeroalueitakin, vai pitäisikö kuitenkin koulupiiritkin jättää pois. Kulmakunnan (jossa on tai on ollut koulu) ideahan on, että että se on kyläluetteloa täydentävä. Toisaalta (historialliset) koulupiirit (jotka voivat olla joko kylien mukaan nimettyjä tai kulmakuntia), oikeastaan ovat merkitykseltään kyläkeskuksia, joissa vain määrittelykriteerinä on koulu. Toinen määrittelykriteeri olisi postinumeroalue. Muuista ei taida olla kattavia aineistoja. Tällainen kyläkeskus tai kyläkunta voi olla kylää merkityksellisempi alue sen tapaisessa kunnassa kuin Halikko. Somerolla taas, missä kahden eri listan sisällöstä puolet on toisessa, koko sisältö muuttuu käsittämättömäksi, vaikka tietysti se sama koulupiirijako on jokaisen somerolaisen päänupissa yhtä lailla, mutta tuo esitystapa ei vain auta sen hahmottamista.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2018 kello 19.31 (EEST)

Rekisterikylien ja kulmakuntien/koulupiirien sekoittaminen

Kokeillaan vielä tällaistakin versiota, jossa rekisterikylät ja koulupiirit on laitettu samaan kohtaan, koska yleiskielessä niiden välille ei varmaan tehdä eroa, vaan Kuusjoki ja Levä ovat samalla tavalla "kyliä". Ei-rekisterikylät on merkitty tässä kursiivilla.

Kuusamossa kursiivia tulisi paljon enemmän, koska siellä virallisia kyliä on noin 28, mutta kansakouluja on ollut noin 60–70 kappaletta. --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 10.10 (EEST)

Laitetaan myös Somero

ja Halikko

vertailtaviksi. --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä rekisterikyliä on hyvin vähän kansakoulujen lukumäärään nähden:

Tähän kursiivia tulisi melkein koko kyläosio. --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 10.34 (EEST)

En kannata kursiivia. Paikkakuntamallineen tulisi koostua, selkeistä, yksinkertaisista ja objektiivisista tosiasioista mahdollisimman pelkistettynä niin että luettelon sisältö ei ole otsikon vastainen. Artikkeleissa voidaan sitten avata nyansseja. Määrittelyt on parempi pyrkiä tuomaan esiin otsikon tai jäsentelyn kautta niitä säätämällä ja artikkeleissa voi selittää loput. Halikko ja Pyhäjärvi tuovat esiin "ääripäät", joista vaihtoehtoja voi hakea, Somero on siellä jossain välillä. Esimerkeistä kai hahmottuu tapauskohtaisuus: kahdet listat ovat taloudellisia siellä missä kylien ja koulupiirien (oik. kyläkuntien tai kyläkeskusten, joiden indikaattoriksi on valittu koulu) lukumääräsuhde on tuo, että yhtä kylää kohti on kaksinumeroinen määrä koulupiirejä tai päinvastoin. Siellä missä lukumääräsuhde on tasaisempi listoihin tulisi niin paljon toistoa, että mallinetta ei kannata rasittaa sillä, vaan esittää kukin kohde vain kerran tavalla tai toisella. Lisääkin tapauskohtaisuutta voi tulla, jos ilmenee vielä muunlaisia tapauksia. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 12.25 (EEST)

Kun lähdetään paikallisesta konkretiasta, niin saadaan toimivia ratkaisuja. Paikkakuntanavigaatiomallineen tulee ensisijaisesti tarjota linkit sisältämiinsä kohteisiin taloudellisesti ja selkeästi jäsennettynä. Yleiset menettelyt (ehkä muutamalla variaatiolla) saadaansitten tapauskohtaisen konkretian kautta.--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 12.39 (EEST)

Rekisterikylät ja kulmakunnat erillään

Hylätään siis idea molempien yhdistämisestä samaan listaan ja ei-rekisterikylien kursivoinnista. Kommenttina ylempänä olleeseen: jos verrataan kansakoulujen lukumääriä ja vuoden 1960 tilastoja, niin Halikossa ja Somerolla koulupiirit ovat olleet samaa kokoluokkaa.

Kunta	Kansakoulujen lkm	Väkiluku 1960/koulu	Maapinta-ala 1960/koulu
Angelniemi	4	271	16
Halikko	13	531	22
Somerniemi	6	360	34
Somero	20	564	23

Mallineissa on tosiaan parempi hylätä sana koulupiiri, koska se näyttää sekoittavan. Käytetään siis kulmakuntaa, mutta sen varmaan saa linkittää edelleen koululuetteloihin, koska kulmakuntiin tulevat ne paikat, joissa on ollut koulu, mutta jotka eivät ole rekisterikyliä. Otsikot voisivat ehkä olla "Taajamat", "Rekisterikylät" ja "Kulmakuntia"? Rekisterikylät luetellaan kaikki ja kulmakuntiin vai ne, jotka eivät jo ole rekisterikylissä.

Sitten kun kaikista kansakouluista on artikkelit ja ohjaussivut, niin niille voi tehdä ihan omat navigaatiomallineet, joissa linkitetään kaikki kansakouluartikkelit, mutta ne mallineet kannattaa pitää erillään maantieteellisten paikkojen mallineista. Koulujen sijainteja etsiessä huomaa, että kaikki koulut eivät sijaitse kylän keskuksessa. Ne voivat olla esimerkiksi harvaan asutulla metsäalueella kahden tiheämmin asutun paikan välissä, jossa koulu on ilmeisesti palvellut molempia.

Postitoimipaikoista on olemassa kirja Suomen postitoimipaikat 1638–1985. Kirjan sisältöä ei voi tekijänoikeuksien vuoksi kopioida tänne, koska kirja on pelkkä postitoimipaikkaluettelo ja muodostaa sellaisenaan teoksen. Kirjasta löytyisi luultavasti jonkin verran sellaisia paikannimiä, jotka eivät ole rekisterikyliä ja joissa ei ole ollut koulua. Tutkiminen on kuitenkin hankalaa, koska muistaakseni postitoimipaikat ovat kirjassa aakkosjärjestyksessä, eivätkä kunnittain. Ypäjällä Saarikko oli muistaakseni mainittu postitoimipaikkana, mutta nykyään sellaista postinumeroaluetta ei ole. Paavo-postinumeroalueet ovat ainakin Halikossa ja Somerolla sennimisiä, että niistä on jo kylän tai kulmakunnan artikkeli (paitsi Someron Ylöpirtti, joka on maastokartassa talon nimi).

Äänestysalueita on 1958 vaaleissa ollut Angelniemellä 3, Halikossa 10, Somerniemellä 3 ja Somerolla 6. Koulut ovat todennäköisesti olleet äänestyspaikkoina, mutta jokaiselle koululle äänestyspaikkaa ei näytä perustetun. Äänestysalueiden nimistä ei löydy helposti tietoa mistään, mutta lukumäärien perusteella niistä ei saa kouluverkkoa tarkempaa aluejakoa. --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 15.20 (EEST)

Tuo vaikuttaisi toimivammalta. (Tosin voin olla jäävi arvioimaan kun itse esitin tuota.) Etuna tässä olisi, että päällekkäisiuä linkkejä olisi vähemmän, ja malline sen takia taloudellisempi ja nimitykset mahdollisimman läpinäkyviä. Kuntien artikkeleissa tai artikkeleissa kouluista kunnittain voidaan esittää kokonaistarkastelu monipuolisemmin. "Kyläkunnalle" tai "kulmakunnalle" koulu on luultavasti paras indikaattori. Postitoimipaikan vaikutusalue arvatakseni on suurempi (niin kuin äänestysaluekin), mutta koulupiiri on suuruudeltaan lähinnä kylää "Keskimääräisesti", so. poislukien kaikkein vanhin asutus ja kaikkein nuorin asutus (esim. juuri pohjanmaan reuna-alueet). 1960-70-luvuilla keskus- ja vaikutusaluetutkimus luokitteli keskuksia eri luokkiin juuri kesakustoimintojen mukaan. Suomen kartaston 5 laitoksen yksi vihko, kirjoittajana Mauri Palomäki, on omistettu tälle. Samoin näitä tekivät seutukaavaliitot, mutta näitä tehtiin eri aikoina ja eri tavoin. Valtakunnallisiakin esityksiä voi olla (esim. tuossa Suomen kartastossa) mutta en muista miten lähelle kylätasoa ne menevät.

Joka tapauksessahan artikkeleita tuolla aluetasolla on lähinnä juuri taajamista, kylistä ja kyliin rinnastettavista kulmakunnista, ehkä myös jossain määrin asuinalueista taajamien sisällä. Ja kouluistakin vähitellen tulee artikkeleita, mutta alueyksikköartikkelit ovat kylistä kulmakunnista ja taajamista ja kouluartikkelit kouluista.--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 20.27 (EEST)

Ainakaan kirja Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmä ei sisältänyt kaikkein pienimpiä keskuksia. Siinä oli lueteltuna pääkaupunkikeskus, valtakunnanosan keskukset, maakuntakeskukset, kaupunkikeskukset, kauppalakeskukset ja kuntakeskukset. Lisäksi liitteessä oli jokin pidempi luettelo "Tutkimuksessa todetuista keskuksista". Nekin taitavat tulla käsitellyiksi jo rekisterikylien, koulupiirien ja taajamien kautta. Suomen kartastosta tuskin myöskään löytyy pitkiä listoja kaikista mahdollisista kyläkeskuksista. --Raksa123 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 16.30 (EEST)

Mielikuvani on, että alemman tason keskuksia olisi selvitetty lähinnä seutukaavaliitoissa, jotka taas ovat luultavasti ovat tehneet selvityksiä eri aikoina (ehkä useaankin kertaan) ja mahdollisesti jotain eroa voi ehkä olla muutenkin. Näihin verrattuna rekisterikylät ja taajamat ovat selkeä, yhtenäinen valtakunnallinen aineisto ja samoin koulupiirit. Ja kun nämä keskukset ovat alati muuttuvia, mutta toisaalta niiden määrittelyä harjoitettiin vain rajoitetun ajan niin niistä ei oikein taida saada yhtenäistä valtakunnallista aineistoa, koska rajattu ajallinen kattavuus tekee aineistosta lähinnä vain yhtä rajattua ajanjaksoa käsittelevän. Paikallisesti niistä saattaa löytyä esim. sellaista tietoa, että missä kylässä jonkun pitäjän matkahuolto ja autokoulu ovat jonakin vuonna sijainneet.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 21.56 (EEST)

Postitoimipaikat avointa dataa

Postitoimipaikkojen tiedot ovatkin nykyään avointa dataa. Aineistossa on 8277 tietoriviä ja kun poistaa ne, joiden ID on mukana useamman kerran, niin jää 6558 riviä. Kuntatietoja aineistossa ei valitettavasti ole. Luettelo Suomen postitoimipaikoista olisi ainakin merkittävä aihe, ja siihen voisi koota toimipaikkojen nimet, perustamis- ja lopettamisajankohdat, postinumeron (kaikilla ei ole sellaista), kuntatiedon ja maininnat nimenmuutoksista. Kyläartikkeleihin ja soveltuvasti kunta-artikkeleihinkin tuolta saa ainakin tiedon postitoimipaikkojen perustamisista ja lopettamisista. Aineisto tarjoaa siis mahdollisuuden täydentää artikkeleita postitoiminnan näkökulmasta.

Jos joku jaksaa, niin luettelon saa käydä läpi ja tutkia, onko siellä paljonkin sellaisia paikannimiä, jotka eivät ole kuntien, rekisterikylien ja kansakoulujen nimiä. Kun tällaiset nimet ovat selvillä, pitäisi vielä tutkia, vastaavatko jäljelle jääneet paikannimet jotakin rekisterikylää tai koulupiiri-kulmakuntaa (esim. Ylöpirtti → Ollila (Somero)). Lisäksi pitää karsia esimerkiksi leirintäalueiden ja vastaavien postitoimipaikat. Jäljelle jäävistä voi pohtia tarkemmin, olisiko niissä aihetta artikkeliin. Edellä mainittu Ypäjän Saarikon postitoimipaikka näyttää olleen toiminnassa vain 1.10.1949–1.7.1955.

Kun kylien ja postitoimipaikkojen nimet ja suhteet ovat aikanaan selviteltynä, niin postitoimipaikkaluetteloartikkelissa voi linkittää vastaavaan kylään tai kulmakuntaan. Postitoimipaikkoja ei ole ollut kaikissa rekisterikylissä ja kulmakunnissa, joten ne voivat korkeintaan täydentää paikkojen käsittelyä. --Raksa123 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 14.01 (EEST)

Nyt jo on olemassa artikkeli Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain, jossa on postitoimipaikat merkattu. --Vnnen (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 18.21 (EEST)

Wikipedian luettelo perustuu ilmeisesti vuoden 2012 tietoihin ja siinä on 3084 postinumeroa. Tilastokeskuksen Paavo-aineistoissa alueita on 3036, paitsi uusimmassa 2018 versiossa 3030 kappaletta. Toisaalta Postimuseon datasta karsitussa 6558 rivin listassa on 4102 erilaista postinumeroa, joten postinumeroalueiden määrä näyttää vähentyneen siitä, mitä se on enimmillään ollut. Listan lopuilla yli 2400:lla postitoimipaikalla ei ole postinumeroa ollutkaan. Kirjassa Suomen postitoimipaikat 1638–1985 on ilmoitettu toimipaikkojen sijaintikunnat vuoden 1980 tilanteen mukaan ja tarvittaessa kylän nimi, kuten juuri tuo Someron tapaus. --Raksa123 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2018 kello 19.53 (EEST)

Pitäisiköhän postinumerot ja postitoimipaikat jotenkin yhdistää samaan luetteloon? Jos on lähde, jossa kerrotaan postitoimipaikkojen perustamiset ja lopettamiset, ja jos näihin lisätään postinumerot siltä ajalta kun postinumeroita on ollut niin kävisikö erillinen luettelo postinumeroista tarpeettomaksi? Sen tarpeellisuudesta on keskusteltu aiemminkin, koska postillahan on oma nettipalvelu voimassa olevista postinumeroista.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 14.54 (EEST)

Yksikin luettelo riittää, kun tiedot yhdistetään. Tilastokeskuksen Paavo-aineistoihin riittää viitata vaikka johdannossa, muutoin niitä ei kannata tuoda Wikipediaan. --Raksa123 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 16.19 (EEST)

Dragsfjärd-Hiittinen

Dragfjärd on ollut minulla tässä ajoittain työn alla. Tänään siistisin entisen kunnan artikkelista kyläosion. Suomenmaan kylälistalta löytyvät kylät on paikannettu sekä Dragsfjärdin että Hiittisten osalta. Siistimisen yhteydessä huomasin, että artikkeli ja malline sisältävät haamukyliä. Hasselbacken ja Släts eivät ole kyliä. Yllätyin, ettei historiallinen kylä Dalen ole myöskään. Asuinalue Skånpunsten ei yhtälailla yllätyksekseni ole kylä, vaan näyttäisi sijaitsevan Björkbodan mailla. Lopulta iso ihmetykseni on, että Kulla onkin rekisterissä Ytterkulla. Luulin niiden olevan kaksi eri kylää. --Vnnen (keskustelu) 19. helmikuuta 2019 kello 12.12 (EET)

Pitäisikö muuten olla omat mallineet Kemiölle, Dragsfjärdille, Hiittisille ja Västanfjärdille vai yhteinen malline Kemiönsaarelle, jossa kylät on jaoteltu kunnittain? Hasselbackenia ja Slätsiä voidaan kartan perusteella pitää Taalintehtaan asuinalueina, joista ei tarvita omaa artikkelia. Peruskartassa paikannimi on Kulla, joten artikkeli voisi olla sillä nimellä ja rekisterikylän nimi mainitaan toisena nimimuotona. Ytterkullasta voi tehdä ohjauksen, koska kansakoulu näyttää olleen sillä nimellä. Wikiprojekti:Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo#Kemiönsaari sisältää Dragsfjärdin kylinä myös nimet Bergö, Dahls, Kivarnäs, Kulla, Storfallan ja Ölmos. MML:n luettelosta taas löytyy esim. "Rosalan Böle", jota ei mainita muualla. Skånpustenia ei joka tapauksessa löydy mistään luetteloista. Ainakin tässä kartassa näkyy punaisella kylää nimeltä Dahls, joten olisiko historiallinen Dalen sillä nimellä? Samassa kartassa Kulla on ihan nimellä Kulla, eikä Ytterkulla. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2019 kello 13.21 (EET)

Malline koko Kemiönsaaresta lienee massiivinen, mutta ei minulla oikein ole mielipidettä asiasta. Bergö ja Böle ovat Hiittisen kyliä. Ölmos on jaettu kolmeen osaan, mikä lukee historiallisen kylän artikkelissa. Storfallan näyttäisi olevan karttapalvelun mukaan saari. Nopealla googlaamisella Kivarnäs on suojeltu alue kahden suoalueen välissä Björkbodanjärven eteläpuolella... --Vnnen (keskustelu) 20. helmikuuta 2019 kello 14.51 (EET)

Tässä Storfallanin saari ja kylä näkyy kartan yläosassa. Vaikka mustalla kartalla lukeekin Ytterölmos, Överölmos ja Hammarsboda, niin punaisella kartassa on vain kylännimi Ölmos. --Raksa123 (keskustelu) 20. helmikuuta 2019 kello 16.39 (EET)

Mielenkiintoista. Storfallan näyttää tosiaankin olevan kylä. Lisähuomiona Tynglax, joka häviää myöhemmistä luetteloista. Vuoden 1929 taloudellisessa kartassa on kylä Hertsböle och Tynglaks. --Vnnen (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 00.38 (EET)

Dragsfjärd vaikuttaisi olevan aikamoinen rekisterikylien sekamelska. Kyliä on näemmä joskus yhdistelty, joskus luotu uusia, sitten taas yhdistelty... Nyt muuten löysin peruskartasta myös Kivarnäsin. Mielenkiintoista että vuoden 1968 kartassa lukee vain 'statens - valtion', kun myöhemmissä lukee Kivarnäs. Omituinen rekisterikylä. Ei näytä olevan yhtään rakennusta. --Vnnen (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 01.15 (EET)

Tällaisissa sotkuisissa tapauksissa kai ainoa keino on mennä lähteille. Joskus maanimittaustoimituksissa joku kylä voi kokonaan tai lähes kokonaan hävitä (tällaisiahan oli Halikossakin, ja muuallakin niitä on dokumentoitu). Pitäjänhistorioista saa usein selkoa ja lisäksi voi joutua menemään maanmittauskarttoihin, mutta vaikka maanmittauskartat asiakirjoineen olisivat verkossakin, niin työ on niin suuri, että esim. eräiden Halikon ja Uskelan kylien kanssa luovutin, kun en ennestään tuntenut aluetta hyvin. Täysin selvä on, että tuo vanha Suomenmaa on epätarkka lähde, koska siellä ilmeisesti tietoa on koottu jotenkin joukkoistetusti, ja informanttien huolellisuus ja informanteilla käsillä olleet lähteet ovat voineet vaihdella. Uudempi Suomenmaa 1960-70-luvuilla on luotettavampi, mutta siellä henkikirjakyläksi vastaavasti on tainnut kelvata mikä vaan mahdollinen eksklaavinrippunen. Ja kun joskus maanmittauistoimituksissa kyliä eri aikoina on kadonnut kokonaan,ja joskus myös uusia syntynyt, niin tähänkin voi joutua ottamaan kantaa. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa olevat Uudistusten luettelot ovat usein hyvä lähde vanhojen kylien häviämisissä ja uusien synnyssä, samoin tilojen siirroissa kuntien välillä. Esimerkiksi Yläneellä Uudenkartanon kylä on joskus nielaissut suuren joukon yksinäistaloja, ja osassa taas talo talona ja sama talo maarekisteriyksikkönä ovat voineet siirtyä eri paikkoihin tavoilla, joiden jäljittäminen vaatisi erittäin suuren työn.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 12.18 (EET)

Uudistusten luettelossa tuo muutos Kivarnäsin kohdalla voisi selvitä. Vertaa kylien historiaa ja uudistusten luettelon käyttöä lähteenä artikkelissa Johannislund.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 12.20 (EET)

Kiitos vinkistä! Tuolta löytyi tieto, että Hammarsboda, Överölmos ja Ytterölmos on yhdistetty vuonna 1922 Ölmosin kyläksi. Ympyrä on siis sulkeutui ja jakautunut kylä syntyi uudelleen. Miten tällaisessa tilanteessa menetellään kyläluettelon suhteen? Mainitaanko kaikki neljä vai kolme vai vain yksi? Kivarnäs on taasen erittäin mielenkiintoinen tapaus. Se näyttäisi olleen valtion liikamaa, josta on muodostettu myöhemmin Kivarnäs, johon ei koskaan kuitenkaan perustettu ainuttakaan uudistilaa. Kuuluuko tämmöinen luetteloida? Lisäksi, mikäli maarekisterikylä lakkaa olemasta, eihän se tarkoita että kylä häviää? Söderby on näemmä liitetty Söderlångvikiin 1922 ja Tyglax Hertsböleen samana vuonna. Ytterkullasta on lohkottu Kulla ja tämän jälkeen Ytterkulla liitetty Kullaan. Näkisin Kullan siis Ytterkullan jatkajana. Lopuksi vielä harmiteltakoot tässä, että tapaus Dals-Dalsbruk ei ratkennut. --Vnnen (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 22.54 (EET)

Mitäköhän pitäjässä on oikein tapahtunut vuonna 1922 kuin noin monta muutosta on tapahtunut? --Vnnen (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 22.55 (EET)

Ehkä jotain maanmittausteknistä järjestelyä. Kun tuolla on kai joku iso kartano, ja jos kaikki kylät ovat kuuluneet kartanon omistuksiin, niin se on voinut johtaa kylien yhdistämisiin. Sellaisia on tullut vastaan ainakin Urjalan Nuutajärven ja Pernajan Sarvilahdessa. Kun tuolta ovat maanmittaustoimitusten uudistusten kartat netissä, niin sieltä voi vaikka koettaa selailla. Se millä ajalla olemassa olleet kylät otetaan mukaan riippuu kai kunkin artikkelin tai luettelon määrittelystä ja ajallisesta rajauksesta. Esim. kunnan artikkelissa voi kai käsitellä kaikki olemassa olleet, vaikka kai lakanneet pitää erottaa nykytilan kuvauksesta. - Tai nythän kun kylät maanmittausteknisesti ovat lakanneet olemasta, niin itse asiassa kaikki rekisterikylät ovat historiaa.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.10 (EET)

Mutta kun puhutaan navigaatiomallineista, niin pitää miettiä niiden kannalta. Kuikahan se menisi... --Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.14 (EET

Vai tulisiko sittenkin merkitä vain viimeisin kyläjako? Artikkeleissa yhdistetyiksi tulkleistakin kylistä on ilman muuta syytä kertoa.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.32 (EET)

Ehkä kuntanavigaatiomallineissa voi merkitä viimeisimmän kyläjaon. Jos yhdistetyiksi tulleista kylistä on artikkeleita, niin silloin ehkä voi miettiä, tulisiko ne merkitä suluissa perään, esim. "Ölmos (Hammarsboda, Överölmos, Ytterölmos)" Tai jos ei ole artikkelia mutta on kerrottu pääartikkelissa, niin voisi linkittää ohjauksen.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.34 (EET)

Omasta mielestäni tuollaiset nuoretkin kylät voi merkitä. Esim. Johannislund rekisterikylänä syntyi 1960-luvun alussa ja vanha kylännimi Hidoisenpyöli muutettiin nimeksi Lasikylä samoihin aikoihin. Mielestäni myös historialtaan nuoret rekisterikylät voidaan käsitellä kylinä, jos ne ovat rekisterikyliä, kuten nuo mainitut, ja tuo valtionmaasta erotettu. Samalla tavoin valtionmaasta erotettiin 1800-luvulla (vai olisiko ollut vasta 1900-luvulla) Juupajoen Hyytiälä. Tai pitäjänniitystä Karinaisten Rahkio.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.41 (EET)

Mielestäni mallineeseen voi merkitä ja luokkiin laittaa sellaisetkin kylät, jotka on jostain syystä päätetty paperilla lakkauttaa. Ehkä voisi laittaa "Ölmos (Hammarsboda • Ytterölmos • Överolmos)" ja "Hertsböle (Tynglax)"-tyylisesti niitä entisiä. Onko Taalintehdas muuten oikeastaan kylä ollenkaan vai tyypiltään taajama? Se näyttäisi olevan osittain Dahlsin ja osittain Hertsbölen mailla. Taajamaluettelossa on myös Björkboda ja kirkonkylä (artikkelina se olisi Dragsfjärdin kirkonkylä). --Raksa123 (keskustelu) 22. helmikuuta 2019 kello 16.05 (EET)

Kyllähän ainakin 1900-luvulla maanmittaustoimituksissa hävinneet kylät vielä ovat relevantteja. En ole tainnut kartoista ja uudistuksista tutkiakaan, missä vaiheessa hävisivät esim. Ypäjällä Kartanonkylään yhdistetyt Vilo ja Somiskala. Kylät ja taajamat, samoin kuin kulmakunnat lienee hyvä käsitellä erikseen paitsi jos ovat samannimiset tai lähes samannimiset niin että käsittely yhtenä artikkelina on selvää ja luontevaa.--Urjanhai (keskustelu)

Ainakin Salossa on malline koko Salon kylistä jaoteltuna entisten kylien mukaan ja entisten kuntien omia mallineita. Eivät ne varmaan ole liian massiivisia. Niistä on paljon hyötyä missä tahansa tiedontarpeessa, missä on käytössä paikannustietoa eri aikaisten kunnanrajojen mukaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2019 kello 23.22 (EET)

Malline näyttää nyt tältä. Taajamat lisätty, Dalsbruk poistettu kylistä. Löin kenties hieman epäloogisesti Ytterölmosin ja Överölmosin yhteen. Tynglaxin ja Söderbyn jätin mallineeseen, jälkimmäinen on merkattuna myös peruskarttaan edelleen kylänä. --Vnnen (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 00.59 (EET)

Sitä, miten vanhat historialliset kylät huomioidann, voisi kai pyrkiä haarukoimaan yleisellä tasolla. Toisaalta tässä tulee sama kuin Angelniemessä ja Nummi-Pusulassa, eli miten mahdollisesti tulisi huomioida Hiittinen, ja tulisiko esim. Nummi-Pusula jättää huomioimatta. Kun muistetaan aikansa kohu-uutinen Dragsfjärdin myrkkyskandaali, niin se kai tapahtui lopulta Hiittisissä, mutta yleisesti kai on lopulta kaikki entiset kunnat pyritty tuomaan esiin. Tosin joillain entisillä kunnilla (erityisesti monet kaupunkien maalaiskunnat) identiteetti voi olla heikompi.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 08.27 (EET)

Muokkasin vielä mallineen Navboxiin perustuvaksi, jaoin kylät Malline:Halikko tapaan Dragsfjärdin ja Hiittisten kyliin, ja lisäsin Tunhamnin. Hiittisten kylästä voisi olla eri artikkeli kuin kunnasta, ja pitäisiköhän täsmenteiden Hiittisten alueella olla (Dragsfjärd) vai (Hiittinen). Koulupiirejä ei taida tarvita lisätä, koska ne näyttävät tämänhetkisen tiedon mukaan saaneen nimensä kyliltä. Jos entisiä kyliä ei ole kovin paljon, niin kaipa nekin voisivat olla näissä mallineissa, mutta pitäisikö ne laittaa muiden joukkoon esim. kursivoituna vai erottaa omaksi rivikseen. Yllä todettiin, että Halikossa sellaisia on joitakin, Ypäjällä ainakin 2 ja varmaan muitakin löytyy. --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 00.53 (EET)

Arvelisin, että täsmennys Hiittinen olisi parempi mutta ei kai täsmmenne Dragsfjärdkään ole väärin. Olen muutellut vastaavia täsmenteitä lähinnä siellä, missä olen katsonut selvyyden sitä vaativan tai arvioinut että oma paikallistuntemukseni on riittävä sen arvioimiseksi mikä on vakiintunen nimikäytännön mukainen ilmaisu. MuttaDragsfjärdissä en omaa paikallistuntemusta. Entisistä kylistä voi miettiä lähinnä, mikä on entisyyden ajallinen takaraja, olisiko se esim. 1900-luku? Koska entiset kylät nykyään ovat osa toista kylää, niin sopiva paikka niille olisi kai mallineessa suluissa nykyisen kylän perässä, mutta ehkä vain silloin, jos niistä on artikkeli tai ohjaus. Jos entisestä kylästä on vielä joku palsta jäljellä (esim. Säräjärvi ja joku kylä, josta oli puhetta Halikossa), niin katsoisin ettei se ole entinen vaan alueeltaan muuttunut (ja nykyäänhän kaikki kylät ovat jo ei-virallisia). Jos alue on kokonaan yhdistetty muihin kyliin, niin silloin se on entinen. Tällaisia on ainakin Yläneellä Uuudessakartanossa ja Pernajan Sarvilahdessa. - Ja joskus sitten muistaakseni Urjalassa oli maanmittauslaitoksen Excelissä (vai oliko?) Valajärven kylä, josta ei löytynyt yhtään palstaa peruskartoissa. Silloin tietysti on mahdollista että joko palsta on niin pieni, että sitä ei näy peruskartassa, tai sitten on vain jokin osuus yhteisiin tms. Senaatin kartaston pitäjänkatrtassa kuitenkin näkyy, missä kylä on ollut (ja maanmittauskartoissa näkyisi varmaan paremmin, mutta niitä ei ole netissä). Mutta ehkä niissä, joita ei ole ehditty tutkia, voi pitäytyä nykyisiin kyliin.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 10.05 (EET)

Ohjasin kylän Hiittinen artikkeliin Hiittinen (saari). Samalla tavalla Rosalasta on vain yksi artikkeli. Entinen kylä käsitteenä varmaan vaihtelee paikkakunnittain ja tapauskohtaisesti, mutta jos kylää ei sataan vuoteen ole ollut, eiköhän voida jo jäättää se pois. Etenkin jos on kyse pienestä palstasta. --Vnnen (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 10.24 (EET)

Se on nykyisellään varmaan riittävä. Tosinhan saaristossa useimpiin kyliin kuuluu muuitakin saaria, mutta eri artikkeli kylästä ja ssaresta on varmaan luotavissa tarvittaessa myöhemmin, alkuun voi riittää että kylä mainitaan saaren artikkelissa, ja ehkä sekin että kylään kuulluu (yleensä kai tavallisesti?) muitakin saaria. Joissakin artikkeleissa (johtuen ilmeisesti käytetyistä yleisluonteisista lähteistä) saattaa olla vähän horjuntaa mikä on saaren nimi ja mikä on kylän nimi ja ovatko ne sama vai eri, mutta näitä voinee tarvittaessa tarkentaa sitä myöten kun kukin alue tulee systemaattisemmin käsitellyksi. Nykyisten kylien esittäminen varmaan on turvallisin tapa. Entisten kylien esittämistä pitänee miettiä tapauskohtaisesti, koska yleiset linjat lopulta syntynevät tapauskohtaisista perustelluista ratkaisuista. - Vaikka samalla tietysti myös yleisesti. --Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 13.37 (EET)

Västanfjärd

Dragsfjärdin naapurikunta Västanfjärd tarkastettu. Mallinetta tosin ei ole. Ajattelin silti kertoa. Uudishakemiston maarekisterikylät vastaavat Västanfjärdin artikkelin lähteistettyä kylälistaa. Mikäli kansakoululuettelo pitää paikkansa, on Västanfjärdissä ollut kolme koulupiiriä. Brännboda ja Nivelax ovat kyliä, Kälkestad on jotain muuta. --Vnnen (keskustelu) 26. maaliskuuta 2019 kello 00.23 (EET)

Kylät olisivat siis Västanfjärd-artikkelin mukaan

• Billböle
• Brännboda
• Finsjö (menisikö samaan artikkeliin kuin saaresta Finsjölandet?)
• Galtarby
• Gräggnäs
• Kobböle
• Misskärr
• Nivelaks (nykyinen kirjoitusasu peruskartassa Nivelax)
• Norrlammala (tämä nimi löytynee vain punaisena rekisterinimenä)
• Pörtsnäs (tämä nimi löytynee vain punaisena rekisterinimenä)
• Sirnäs
• Söderlammala (tämä nimi löytynee vain punaisena rekisterinimenä)
• Södersundvik (peruskartassa vain Sundvik)
• Tappo
• Västanfjärd
• Vesterillo (peruskartassa vain Illo)
• Östanå.

1966 kartassa Kälkestadin kansakoulu on Västanfjärdsvikenin länsirannalla. Erityistä Kälkestad-nimistä paikkaa josta kertoa ei näemmä ole, joten tästä koulupiiristä ei tarvitse artikkelia. Ainoa taajama on ainakin tällä hetkellä tilastoissa nimellä Lammala, se ulottunee ainakin Västanfjärdin ja Söderlammalan, ehkä myös Norrlammalan kylien alueelle. Jos rekisterikylän nimi ja nimi maastokartalla poikkeavat muuten kuin oikeinkirjoituksen osalta, niin kumpaa nimeä käytetään? --Raksa123 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 16.54 (EET)

Mulla on sellainen muistikuva, että tiekylteissä lukisi Vesterillo... Siitä on tosin hetki, kun olen sillä suunnalla käynyt. Nivelaks pitäisi olla Nivelax, toi on vanhentunut suomenkielinen muoto. Pitäisikö Norr- ja Söderlammala vain ohjata artikkeliin Lammala? Västanfjärdin kylä on kulkenut joissakin lähteissä myös nimellä Västanvik. --Vnnen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 18.04 (EET)

Kirjoitusasuista kylien nimille on julkaisut Alastarolla, Ylistarossa ja Suomen ruotsinkieliset paikannimet, kumpikin (tai vastaava) myös netissä kotuksella, mutta en muista linkkejä kun hyllyssäni on kummatkin painettuina.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 16.15 (EET)

Kittilä

Mitkähän olisivat Kittilän kyliä?

• Vanhan ja uuden Suomenmaan mukaan 10 kpl: Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilä, Kuivasalmi, Köngäs, Raattama, Sirkka, Tepasto.
• MML:n luettelossa on nuo samat ja niiden perässä: Ounasjoki, Kyrö, Alamuonio, Kurtakko, Peltovuoma, Kierinki, Syväjärvi, Uimaniemi. Ovatkohan nämä käytännössä naapurikuntien kyliä?
• Kansakouluja on ollut vähintään 26 ja Wikipedian luettelossa niitä on 22 (kaikissa rekisterikylissä on ollut koulu, ne on lihavoitu): Alakylä, Hanhimaa-Rauduskylä, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kiistala, Kinisjärvi, Kirkonkylä (sama kuin Kittilä?), Kokkovaara, Kuivasalmi, Kuutajoki, Köngäs, Lompolo, Molkojärvi, Porkkaoja, Raattama, Sirkka, Tepasto, Tepsa, Vittakumpu, Vuoma.
• Malline:Kittilä sisältää vielä ihan uusina niminä: Ala-Kittilä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Hossa, Kittilän kirkonkylä, Lehmilehto, Lintula, Maunujärvi, Pokka, Pulju, Rauhala, Rautuskylä, Sätkenä, Veitservasa, Veittivuoma.
• Kittilän nettisivuilla lisäksi: Jauhojärvi, Kirjanselkämaa, Kurkkio, Kuusajoki, Lonnakko, Nilivaara, Pakatti, Pöntsö, Rauduskylä, Rouravaara, Siitonen, Vesmajärvi.
  • Mallineen kylistä Ala-Kittilä, Hornakumpu, Hossa, Rautuskylä, Sätkenä, Veitservasa eivät ole kunnan nettisivulla.

--Raksa123 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 15.50 (EET)

En tunne aluetta enkä ehdi tutkia muttaa KA:n digitaaliarkiston uudistusten luettelo, jota käytettiin ylempänä, voi antaa mahdollisesti jotain vihjeitä noista muista kylistä.--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 20.37 (EET)