Autoritaarisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autoritaarisuus (kovuus, kovaluonteisuus) viittaa autoritaariseen persoonallisuuteen tai autoritaariseen asenteeseen.

Autoritaarisen persoonallisuuden tutkimuksen aloittivat 1940-luvulla joukko Saksasta Yhdysvaltoihin paenneita niin sanotun Frankfurtin koulukunnan tutkijoita Theodor W. Adornon johdolla. Adornon lisäksi tutkimusta tekivät Else Frenkel-Brunswik, Daniel J. Levinson ja R. Nevitt Sanford. Tuloksena oli kaikkien aikojen kuuluisin persoonallisuustutkimus The Authoritarian Personality (1950). Tutkimus toteutettiin osittain kyselynä, osittain haastatteluina, joiden kohteena oli suurehko otos keskiluokkaisia, valkoisia ja ei-juutalaisia yhdysvaltalaisia. Asenteita pyrittiin mittaamaan juutalaisvastaisuuden, yleisen oman ryhmän suosimisen ja ennakkoluuloisuuden (esimerkiksi mustaihoisten, homoseksuaalien, ateistien ja ulkomaalaisten torjunta), poliittisen vanhoillisuuden ja piilevän demokratian vastaisuuden osalta.

Tutkimuksen tuloksena oli niin sanottu F-asteikko. Sen mukaan autoritaarinen persoonallisuus on todettavissa ja tutkittavissa yhdeksän ominaisuuden yhdistelmänä, jotka ovat:

  1. Sovinnaisuus: jäykkä sitoutuminen sovinnaisiin keskiluokkaisiin arvoihin
  2. Autoritaarinen alistuminen: alistuva ja kritiikitön suhtautuminen ihannoituja moraalisia arvovaltoja kohtaan
  3. Autoritaarinen hyökkäävyys: pyrkimys etsiä, tuomita ja torjua epäsovinnaisia ihmisiä
  4. Anti-intraseptio: mielikuvituksellisuuden ja helläluontoisuuden vastustaminen
  5. Taikauskoisuus ja stereotyyppisyys: usko kohtalon taianomaiseen määräytymiseen ja taipumus jäykkien luokittelujen käyttämiseen ja huonoon moniselitteisyyden sietämiseen
  6. Valta ja kovaluontoisuus: liioiteltu kovaluonteisuus, kiinnostus vallan, voiman ja hallinnan leimaamiin suhteisiin ja niiden perusteella tehtyihin erotteluihin, joissa samaistutaan nimenomaan voimakkaampaan osapuoleen
  7. Tuhoavuus ja kyynisyys: yleistynyt vihamielisyys ja inhimillisyyden pilkkaaminen
  8. Heijastavuus: taipumus heijastaa tiedostamattomia tunneyllykkeitä maailmaan siten, että tuloksena on epäily vaarallisten ja hillittömien asioiden tapahtumisesta maailmassa
  9. Sukupuolisuus: liioiteltu kiinnostus toisten sukupuolielämään.

Saksassa autoritaarisen persoonallisuuden tutkimusta ovat tehneet viime aikoina muun muassa Klaus Roghmann, Detlef Oesterreich ja Christel Hopf. Aktiivisin tutkija on ollut hollantilainen J. D. Meloen. Useimmissa akateemisissa artikkeleissa, jotka mainitsevat teorian, sitä pidetään suurimmalta osaltaan pätevänä.

Nykyisin on arvioitu, että autoritaarisuuden esiintymiseen vaikuttaa enemmän vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri kuin kasvatus, sillä autoritaarisuudessa tapahtuvat muutokset ovat olleet liian nopeita aiheutuakseen kokonaisen uuden sukupolven kasvattamisesta. Tämän vuoksi puhutaan myös autoritaarisesta asenteesta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adorno, T. W. ym.: The authoritarian personality. New York: Harper & Brothers, 1950. (englanniksi)