Ero sivun ”Lieto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Liikennettä |
Lieto_vaakuna.svg |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| virallinen nimi = Lieto |
| virallinen nimi = Lieto |
||
| muunkieliset nimet = Lundo |
| muunkieliset nimet = Lundo |
||
| vaakuna = |
| vaakuna = Lieto vaakuna.svg |
||
| sijainti = Lieto.sijainti.suomi.2008.svg |
| sijainti = Lieto.sijainti.suomi.2008.svg |
||
| koordinaatit = {{coor dms|60|30|15|N|22|27|30|E|region:FI_type:city(15414)_scale:100000}} |
| koordinaatit = {{coor dms|60|30|15|N|22|27|30|E|region:FI_type:city(15414)_scale:100000}} |
||
Versio 26. lokakuuta 2008 kello 23.29
| Lieto Lundo |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 423 |
| Perustettu | 1331 |
| Kokonaispinta-ala |
302,56 km² 260:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 300,54 km² |
| – sisävesi | 2,02 km² |
| Väkiluku |
20 637 52:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 68,67 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,5 % |
| – 15–64-v. | 60,8 % |
| – yli 64-v. | 19,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,5 % |
| – muut | 4,5 % |
| Kunnallisvero |
6,90 % 292:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Terhi Isotalo |
| www.lieto.fi | |
Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Historia
Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.
Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.
Kylät
Alhojoki, Ankka, Hakkinen, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Nuolemo, Paappala, Pahka, Palomäki, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Rauhakylä, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Saukonoja, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Vangio, Vanhalinna, Vieru, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma
Liedon keskuskoulu on yksi harvoista Varsinais-Suomen yläasteista, jossa saa ottaa valinnaisaineeksi tanssin.
Nähtävyydet
Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni.
Liikenne
Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie että Vanha Tampereentie Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee Turun ohikulkutie.
Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee TLO:n bussilinja 280 arkisin puolen tunnin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkee bussi noin tunnin välein. Keskustaajamassa on pikavuoropysäkki.
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
Aiheesta muualla
