Alkoholijuoma

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alkoholijuomat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokakaupoissa ja kioskeilla myytävä olut on mieto alkoholijuoma.
Koskenkorva on Suomessa suosittu väkevä alkoholijuoma.

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.[1]

Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan yleensä luonnollisella käymismenetelmällä, johon tarvitaan sokeria ja hiivaa, ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan tislaamalla.

Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaava vaikutus. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena tuottaa humalatilan.

Alkoholijuomatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa, esimerkiksi Raamatussa.

Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Pontikan valmistus on Suomen laissa kielletty, mutta kiljua saa valmistaa.[2]

Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta. On arveltu arabien keksineen alkoholin tislaamisen, koska sen nimi tulee arabian sanoista al-kohol. Arabialainen sana tarkoittaa kuitenkin hienojakoisia aineita yleensä. A.J. Liebmann katsoo, että kun legendat jätetään sivuun, alkoholin tislaamista eivät keksineet arabit, vaan löytö tehtiin Etelä-Italiassa 1000–1100-luvuilla.[3][4]

Cocktailit tai drinkit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.

Alkoholin vaikutus juomaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuoman sisältämä etanoli tekee juomasta päihdyttävän, eli juoja saa humalatilan. Alkoholilla on pitoisuuden mukaisesti vaihtelevaa vaikutusta myös juoman makuun, aromiin ja suutuntumaan. Etanoli aiheuttaa 8–16 prosentin pitoisuutena, kuten oluessa ja viinissä, pääsääntöisesti karvaan makuaistimuksen, mutta 32–48-prosenttisissa tislatuissa viinoissa ja likööreissä pääasiassa polttavan aistimuksen. Etanoli vaimentaa juoman makeuden kokemusta. Etanoli lisää myös monien aromiaineiden liukoisuutta nesteeseen. Tämä heikentää aromien haihtuvuutta liuoksesta, minkä vuoksi väkevämmissä viineissä on vähemmän hedelmäisiä, kukkaisia ja karamellisia aromeja kuin miedoissa. Toisaalta väkevämmissä viineissä on enemmän kemiallisia, puumaisia ja mausteisia aromeja kuin miedoissa viineissä.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alkoholijuomien käyttö

Alkoholijuomien käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä.

Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä, minkä takia monissa islamistisissa valtioissa on edelleen alkoholin kieltolaki. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa alkoholi on täysin kielletty, sen maahantuonnista, hallussapidosta tai nauttimisesta seuraa vankilatuomio ja/tai julkinen raipparangaistus.[6]

Alkoholijuomien sisältämän etanolin nauttiminen voi aiheuttaa alkoholista johtuvia terveyshaittoja.

Suomen lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkoholipitoisella aineella Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.[7] Alkoholijuomalla tarkoitetaan juotavaksi tarkoitettua alkoholipitoista ainetta, joka sisältää enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Miedolla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia, ja väkevällä alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.[7]
  • Yli 2,8-prosenttisia alkoholijuomia ei saa myydä kello 21–09 välisenä aikana. Ns. jonovara sallii kuitenkin myynnin kello 21 jälkeen, jos asiakas on saanut juomat haltuunsa hyllystä jo ennen kello 21.00.[8][9]
  • Ruokakaupoissa ja kioskeissa saadaan myydä vain enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia; sitä vahvempien alkoholijuomien vähittäismyynnin monopoli on Alkolla.
  • Mietojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty, ja väkevien alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 20-vuotiaalle on kielletty. Ravintolassa tai anniskelualueella kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.
  • Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle niin, että hän siitä juopuu, on rangaistavaa.[10]
  • Alkoholijuomia ei saa myydä eikä anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
  • Väkiviinaa (yli 80 %) saa hallussapitää tai myydä ainoastaan erikoisluvalla.[11]
  • Moottoriajoneuvon kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,5 promillea on rikos, jota kutsutaan rattijuopumukseksi. Yli 1,2 promillen humalassa kuljettaminen on törkeä rattijuopumus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Alkoholilaki Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  3. Liebmann, A. J.: History of Distillation, 33, 4, 166–173. Journal of Chemical Education, 1956. Artikkelin verkkoversio.
  4. Hudson, John: Suurin tiede – kemian historia, s. 49–50. (The history of chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  5. Hopia, Anu & Lehtonen, Pekka: Kuplivaa kemiaa: Kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan, s. 211–213. Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-104-9.
  6. Alcohol in Saudi Arabia Alcoholrehab.com. Alcohol Rehab. Viitattu 5.1.2015. (englanniksi)
  7. a b Alkoholilaki: Määritelmät
  8. Laki oluen "jonovarasta" hämmentää: Olutta saa kaupasta kello 21 jälkeen – mutta ei aina Ilta-Sanomat. 2.8.2014. Viitattu 24.1.2016. (suomeksi)
  9. Tiesitkö tästä lakipykälästä? Olutta saa ostaa kaupasta kello 21 jälkeen Ilta-Sanomat. 30.7.2014. Viitattu 24.1.2016. (suomeksi)
  10. Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  11. Alkoholilaki Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Teema 8. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010. ISBN 978-952-245-268-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Roger Scruton: I Drink Therefore I Am: A Philosopher’s Guide to Wine (2009)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma.