Jokerit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. huhtikuuta 2014 kello 13.19 käyttäjän Elena (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Jokerit
Tiedosto:Jokerien logo.svg
Perustettu 27. lokakuuta 1967
Entiset nimet Töölön Vesa
1946–1967
Kaupunki Suomi Helsinki, Suomi
Kotiareena

Hartwall Arena (1997–)

Sarja KHL
Konferenssi Läntinen
Värit                    
Toimitusjohtaja Suomi Jukka Kohonen
Päävalmentaja Suomi Erkka Westerlund
Omistaja Suomi Harry Harkimo
Arena Events Oy

Helsingin Jokerit on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, joka siirtyy ensimmäisenä suomalaisena joukkueena KHL-sarjaan kaudeksi 2014–2015.[1] Aiemman olemassaolonsa aikana se pelasi Suomen pääsarjassa, lukuun ottamatta vuosia 1967–1969 ja 1987–1989, jolloin se pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Kuluva kiekkokausi 2013–2014 oli Jokereille sen historian 47:s. Historiansa aikana seura on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton.

Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit ostamalla itselleen Töölön Vesa -nimisen urheiluseuran jääkiekkotoiminnan. Seuran myöhemmällä osakeyhtiöllä on ollut myös jalkapallojoukkue FC Jokerit, joka toimi vuosina 1999–2004.

Historia

Pääartikkeli: Jokerien historia

Varhaiset vuodet

Jokerit syntyi vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ottaen samalla osan seuran veloista vastuulleen.[2][3] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[4] Ensimmäisen ottelunsa se pelasi 7. marraskuuta harjoitusottelussa ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[5]

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[2] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[6] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omia kasvatteja ei odoteltu, vaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Seuran ensimmäisinä vuosina joukkuetta edustivat esimerkiksi Veli-Pekka Ketola, Lauri ja Erkki Mononen, Ilpo Koskela, Jorma Valtonen, Timo Turunen, Pentti Hiiros, Timo Sutinen ja Henry Leppä. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[7]

Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi. Uusien mestaruuksien sijaan Jokerit siirtyi taistelemaan sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli SM-liigakausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsevaltiaan tavoin johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[8] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien kurssi ei kuitenkaan kääntynyt.[9] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[10]

Lopulta keväällä 1983 Jokerit teki Reino Ruotsalaisen valmentamana hetkittäisen nousun voittaen runkosarjan. Joukkue selvitti tiensä SM-finaaleihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan, jotka se hävisi voitoin 2–3, vaikka johti sarjaa jo 2–0. Heti kauden 1982–1983 jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon häntäpäähän. Huono menestys karkoitti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Jokerien joukkue koostuikin vaikeassa taloustilanteessa pitkälti nuorista omista kasvateista.[9] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[11] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[9]

Harkimon dynastia

Jokerit vietti I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes nousi takaisin SM-liigaan kaudeksi 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[12] Helmikuussa 1991 Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön.[13]

Harkimon aikana panostettiin markkinointiin ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[14] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle voittaen keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[15] Joukkueessa pelasivat esimerkiksi vuoden 1988 A-nuorten Suomen mestarit Teemu Selänne, Keijo Säilynoja, Mika Strömberg, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Ari Sulander ja Marko Halonen.[16] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[17] Myös rahahuolet väistyivät, vaikka Suomessa elettiin vuosikymmenen alussa lama-aikaa.[18] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä SM-hopeaa vuonna 1995.[19] Niiden lisäksi Jokerit voitti Euroopan Cupin vuosina 1995 ja 1996.[20][21]

Muutto Hartwall-areenaan

Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall-areenalla.

Kaudeksi 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall-areenaan. Nimellisesti vahva joukkue ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti pronssia, mutta vuonna 1999 seuran viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[22][23] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[24] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisen Suomen mestaruutensa.[25]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta toisena ääripäänä Jokerit sijoittui vuonna 2006 vasta sijalle 11, jääden kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle.[24][26] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[27] Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli pronssi keväältä 2012.[28] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[29] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[30]

KHL-aikakausi

Kesäkuussa 2013 Harry Harkimon ilmoitettiin myyvän Hartwall-areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille, joilla on myös optio ostaa osa Jokereista.[31] Samalla tiedotettiin, että Jokerit siirtyy KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[32] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, joka päättyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.[33]

Identiteetti

Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[34] Jokereilla on kuitenkin perinteisesti ollut itähelsinkiläinen leima. Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa todetaan, että Jokereista ei tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen, ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja, Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan elementtilähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[35] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kaksintaistoa käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[34] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[36] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna” viitaten sen suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[37]

Kun Hjallis Harkimo otti komennon seurajohdossa vuonna 1991, joukkueen uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi identifoitua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, mistä olivat peräisin myös Harkimon bisnesideat.[38] Kun Jokerit muutti Hartwall-areenalle, lakkasi se olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkoseura”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuuskonserni, jonka bisnekset ylsivät ulkomaille saakka.[39]

Pelityyli

Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[40] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien kuuluisa ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[41] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti, ja pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityyliin rinnalle selkeä vaihtoehto.[42]

Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Tämä kuitenkin epäonnistui, kuten kävi myös Matti Väisäsen kohdalla vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysistä miehistöä. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua systeemiä.[41] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[8] Seppo Aalto kertoi vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[43]

Kotihalli

Jokerit pelaa kotiottelunsa Hartwall Arenalla.

Jokerien kotihallina seuran perustamisvuodesta 1967 aina vuoteen 1997 asti toimi Helsingin jäähalli, joka sijaitsee Nordenskiöldinkadulla, Taka-Töölössä.[44]

Vuonna 1997 Helsingin Jokerit siirtyi nykyiseen kotihalliinsa, Hartwall-areenaan, joka sijaitsee Keski-Pasilassa.[44] Areenan kapasiteetti on vuonna 2006 tehdyn remontin jälkeen 13 349 katsojaa.[45]

Tunnukset

Logot

Jokerien alkuperäisen ja nykyisin käytössä olevan logon sunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Ylessä työskenneeltä vaimoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[46]

Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[47]

Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin. Myös nimenvaihtoa suunniteltiin.[48] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[49]

Peliasut

Jokerien pelipaidat ovat olleet pääasiassa sinisiä, valkoisia tai punaisia. 1990-luvulla joukkue käytti vihreän, liilan ja valkoisen värin yhdistelmää sekä hopeisia kypäriä.[50]

Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[50] Lukuisten kannattajien pyyntöjen ja saadun palautteen myötä Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014. Joukkue käytti sitä lauantain ja sunnuntain kotiotteluissaan.[51] Lisäksi käytettiin vierasottelussa TPS:ää vastaan kauden suurimman fanimatkan kunniaksi.[52]

Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit kunnioitti edeltäjäänsä Töölön Vesaa pelaamalla sen peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Etumuksessa olevan Jokeri-logon lisäksi molempiin olkapäihin oli lisätty Vesan logot. Jokerit esiintyi aikoinaan historiansa ensimmäisessä ottelussa juurikin Vesan vanhoissa pelipaidoissa, sillä uudet asut eivät olleet vielä valmistuneet.[53]

Maaliskuussa 2014 Jokerit järjesti Facebookissa äänestyksen, jossa fanit saivat valita tulevan kauden kolmosasun punakeltaisen ja Talviklassikossa käytetyn vihreän väliltä. Voittajaksi selviytyi punakeltainen äänin 1 709–744.[52]

Musiikki

Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”, joka oli käytössä ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Sittemmin maalilauluna on toisinaan ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita, mutta nykyisin käytössä on jälleen The Rocky Orchestran esitys. Lisäksi kaudella 2003–2004 Jokerien maalilauluna toimi muutaman ensimmäisen pelin ajan Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien protestoinnin vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[54][55]

Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[54] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu erien alussa 2000-luvun alusta saakka.[55]

Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[55]

Kannattajat

Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajakaarti oli kuin peilikuva Jokerien yleisöstä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pienoista alemmuudentunnetta.[56] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa. Jatkuva tappiokierre ei houkutellut otteluihin.[57]

Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[58] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret fanit pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteä. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallin aikoina Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[59]

1990-luvun alussa Jokerien kannattajien koostumuksessa alkoi tapahtua muutoksia. Seura nautti edelleen suurinta suosiotaan Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uusimaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä oltu pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt vaikeina 1980-luvun vuosina.[60]

Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka sai toisinaan osakseen negatiivista julkisuutta.[61][62] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[63][64]

Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli reilut 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[65] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[66]

Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut, ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[34]

Vuonna 2012 Jokerien fanit perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[67] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[68]

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

Jokerit kaudella 2024–2025 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

  • 37  Suomi Sisu Heikkeri
  • 35  Suomi Henri Risikko

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects.com eliteprospects.com.
Päivitetty: 19. toukokuuta 2024

Kapteenit

  • 2006–2009: Petri Varis
  • 2009–2010: Antti-Jussi Niemi
  • 2010–: Ossi Väänänen

[69]

Päävalmentajat

[70]

Jäädytetyt pelinumerot

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numeron jäädytys on saanut rankkaa arvostelua siitä, että Tikkanen ei urallaan pelannut kuin vajaan kauden Jokereissa NHL-uransa päättymisen jälkeen, 1999–2000.[71] Lisäksi hän pelasi tuona kautena numerolla 5 ainoastaan jouluun asti, loppukauden ajan hän kantoi selässään numeroa 10.[72] Tikkanen toimi nuorempana seuran ”maskottina” laukomalla kiekkoja maaliin kotiottelujen erätauoilla.[73] Vaikka Tikkanen pelasi juniorina Jokereissa,[72] edusti hän junioreissa myös HIFK:ta, minkä lisäksi hän pelasi samassa seurassa neljä kautta SM-liigaa.[71] Tikkanen oli HIFK:n riveissä voittamassa Suomen mestaruuden kaudella 1982–83, jolloin Jokerit hävisi finaalisarjan otteluvoitoin 2–3.[74]
Esa Tikkasen paidan jäädyttämisen taustoista kerrotaan vuonna 2012 ilmestyneessä 45 Jokeria pakan päältä -teoksessa. Kirjassa Tikkanen kertoo, kuinka hän oli ollut lapsettomalle Aimo Mäkiselle kuin oma poika. Mäkinen oli aikoinaan toivonut, että Tikkasen maskottipaita numero 5 tulee nostaa Helsingin jäähallin kattoon. Syyskuussa 2001 Harry Harkimo ja Matti Virmanen toteuttivat toiveen osittain.[72]
  • 15 Henry Leppä siirtyi Jokereihin kaudeksi 1969–1970, ja vietti seurassa kaikkiaan yksitoista vuotta. Leppä on Jokerien kaikkien aikojen kolmanneksi paras pistemies sekä kolmanneksi tehokkain maalintekijä. Uransa lopussa, kausina 1979–1981, Leppä toimi myös Jokerien kapteenina. Lepän pelinumero jäädytettiin ottelussa Pelicansia vastaan 5. maaliskuuta 2014.[75]
  • 17 Jari Kurri. Numero jäädytettiin Jokerien 40-vuotisjuhlaottelussa Lukkoa vastaan 27. lokakuuta 2007. Kurri ei tosin koskaan pelannut Jokereissa numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[76] Kurri liittyi 9-vuotiaana Jokerien Kanada-sarjan Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin, ja voitti 1970-luvulla Jokereissa D- ja C-nuorten Suomen mestaruuden. Edustusjoukkueessa hän kiekkoili vuosina 1977–1980 sekä 1994–1995.[77]
  • 17 Timo Turunen oli Jokerien alkuvuosina seuran kasvot ja taitokiekon ilmentymä. Hän edusti Suomen pääsarjatasolla vain Jokereita. Pelaamassaan 263 ottelussa hän teki 317 tehopistettä, ja oli joukkueen kapteeni vuodet 1971–1976 sekä osan kaudesta 1977–1978. Turusen pelinumero jäädytettiin samanaikaisesti Henry Lepän numeron kanssa 5. maaliskuuta 2014.[75]
  • 23 Petri Varis on Jokerien kaikkien aikojen pistepörssin kärkinimi tehopistein 200+220=420. Varis pelasi Jokereissa 12 kaudella ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Jokerien kapteenina Varis toimi kausina 2005–2009.[78]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokerien kapteenina lähes koko 1990-luvun.[79] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 452 SM-liigan runkosarjaottelua.[80]
  • 91 Otakar Janecký on kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt ulkomaalainen SM-liigan historiassa[81] ja Jokerien historian toiseksi tehokkain pelaaja heti Petri Variksen jälkeen.[82] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti tuona aikana neljä Suomen mestaruutta.

Toistaiseksi jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne [83] Teemu Selänne pelasi Jokereissa pääsarjatasolla vuosina 1987–1992 ja vuoden 1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli myös sopimus Jokereissa kauden 2004–05 työsulun aikana, mutta hän ei pelannut tuolloin otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista ja hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ei ole käyttänyt yksikään muu pelaaja Selänteen lähdettyä NHL:ään vuonna 1992.
  • 11 Tomek Valtonen [83] Puolassa syntynyt Valtonen pelasi debyttikauttaan (1997–98, Tampereen Ilves) lukuun ottamatta kaikki SM-liiga pelikautensa helsinkiläisseurassa. Kahdeksan Jokeri-kautensa aikana Valtonen nousi Jokerien fanikatsomon yhdeksi suosikkipelaajaksi. Jokereista lähdettyään Valtosen käyttämä pelinumero varattiin Valtoselle itselleen. Tomek Valtonen jotui lopettamaan peliuransa ennen kauden 2009–2010 alkua, terveydellisistä syistä johtuen. Tunnetuin numerolla 11 pelannut Jokeri-kiekkoilija on kuitenkin ollut Jari Kurri.

Palkitut

Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä[84]

Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja[85]

Jarmo Wasama -palkinto – paras tulokas[86]

Kalevi Numminen -palkinto – paras valmentaja[87]

Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja[88]

Matti Keinonen -palkinto – tehopelaaja[89]

Pekka Rautakallio -palkinto – paras puolustaja[90]

Raimo Kilpiö -palkinto – herrasmiespelaaja[91]

Urpo Ylönen -palkinto – paras maalivahti[92]

Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja[93]

Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja

Tilastot

Saavutukset

Maratontaulukot

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-sarja/SM-liiga[94] 5. 43 1 973 956 276 741 6 926 6 105 2 519
I-divisioona/Mestis[95] 35. 2 88 50 10 28 471 355 110

Jokerien kausittainen sarjamenestys

Jokerien kausittainen sarjamenestys

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
1967–1968 Suomen sarja
länsilohko		 12 7 1 4 15 76 54 2. [96]
1968–1969 Suomen sarja
etelälohko		 14 11 2 1 95 35 24 1. [96]
karsintasarja 5 5 0 0 10 27 9 [96]
1969–1970 SM-sarja 22 13 2 7 125 78 28 5009 5. [96][97]
1970–1971 SM-sarja 32 20 3 9 145 97 43 5395 2. [96][98]
1971–1972 SM-sarja 32 18 3 11 132 111 39 3857 4. [96][99]
1972–1973 SM-sarja 36 29 3 4 193 86 61 5393 1. [96][100]
1973–1974 SM-sarja 36 20 5 11 192 116 45 4103 4. [96][101]
1974–1975 SM-sarja 36 18 4 14 174 128 40 4. [96]
1975–1976 SM-liiga 36 17 2 17 169 156 36 6. [96]
1976–1977 SM-liiga 36 14 5 17 137 153 33 7. [96]
1977–1978 SM-liiga 36 7 3 26 125 177 17 2889 10. [96][102]
liigakarsinta 6 3 1 2 39 16 7 2. [96]
1978–1979 SM-liiga 36 14 3 19 137 181 31 8. [96]
1979–1980 SM-liiga 36 11 4 21 151 199 26 2930 9. [96][103]
liigakarsinta 6 4 1 1 49 34 9 2. [96]
1980–1981 SM-liiga 36 6 3 27 114 188 15 3976 9. [96][104]
liigakarsinta 6 5 0 1 48 13 10 1. [96]
1981–1982 SM-liiga 36 9 2 25 121 178 20 4476 9. [96][104][105]
liigakarsinta 3 3 0 20 3 [96]
1982–1983 SM-liiga 36 27 1 8 193 119 55 5345 1. 8 5 3 32 29 2. [96][106]
1983–1984 SM-liiga 37 17 3 17 191 162 37 4000 7. [96][107]
1984–1985 SM-liiga 36 13 2 21 154 176 28 8. [96]
1985–1986 SM-liiga 36 10 2 24 131 181 22 9. [96]
liigakarsinta 7 5 0 2 38 31 2. [96]
1986–1987 SM-liiga 44 12 3 29 161 226 27 10. [96]
1987–1988 I-divisioona 44 20 6 18 193 182 46 7. [96]
1988–1989 I-divisioona 44 30 4 10 278 173 64 2. [96]
liigakarsinta 5 3 2 22 22 [96]
1989–1990 SM-liiga 44 15 3 26 165 183 33 4489 10. [96][108]
1990–1991 SM-liiga 44 17 6 21 150 162 40 5936 9. [96][109]
1991–1992 SM-liiga 44 28 3 13 195 132 59 7363 2. 10 7 3 41 20 1. [96][110]
1992–1993 SM-liiga 48 28 7 13 185 133 63 2. 3 0 3 11 14 5.
1993–1994 SM-liiga 48 26 4 18 181 131 56 3. 12 9 3 35 19 1.
1994–1995 SM-liiga 50 34 6 10 202 122 74 1. 11 8 3 45 23 2.
1995–1996 SM-liiga 50 31 11 8 190 91 73 1. 11 9 2 51 13 1.
1996–1997 SM-liiga 50 35 4 11 192 116 74 1. 9 9 0 37 16 1.
1997–1998 SM-liiga 48 24 5 19 139 137 53 4. 8 4 4 33 22 3.
1998–1999 SM-liiga 54 31 3 20 171 140 65 3. 3 0 3 8 13 5.
1999–2000 SM-liiga 54 27 9 18 147 131 63 5. 11 7 4 29 22 2. [111]
2000–2001 SM-liiga 56 35 7 14 184 128 77 10421 1. 5 2 3 7 11 8608 5. [111][112][113]
2001–2002 SM-liiga 56 29 11 16 160 102 71 9662 3. 11 9 2 39 23 10453 1. [111][114][115]
2002–2003 SM-liiga 56 35 6 15 154 108 76 9581 2. 10 6 4 22 17 9045 4. [111][116][117]
Kausi Sarja O V T H JaV TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
2003–2004 SM-liiga 56 23 14 19 4 131 120 64 9093 7. 8 4 4 23 17 6209 7. [111][118][119]
Kausi Sarja O V JaV JaH H TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
2004–2005 SM-liiga 56 34 4 3 15 163 96 113 9637 2. 12 8 4 35 22 9150 2. [111][120][121]
2005–2006 SM-liiga 56 19 4 4 29 149 190 69 8850 11. [111][122]
2006–2007 SM-liiga 56 32 6 3 15 194 144 111 8928 2. 10 7 3 30 19 7689 2. [111][123][124]
2007–2008 SM-liiga 56 29 5 8 14 179 152 105 8591 3. 14 7 7 47 46 7273 4. [111][125][126]
2008–2009 SM-liiga 58 28 4 6 20 134 132 98 8456 4. 5 1 4 10 17 8024 7. [127][128][129][130]
2009–2010 SM-liiga 58 22 4 4 28 144 157 78 8295 10. 3 1 2 10 13 5945 10. [131][132][133][134]
2010–2011 SM-liiga 60 25 6 9 20 165 150 96 8487 6. 7 3 4 13 15 13446 7. [135][136][137][138]
2011–2012 SM-liiga 60 24 8 13 15 165 183 101 9173 6. 10 6 4 24 19 10764 3. [139][140][141][142]
2012–2013 SM-liiga 60 28 10 7 15 168 136 111 9828 1. 6 2 4 15 16 8004 5. [143][144][145][146]
2013–2014 SM-liiga 60 25 5 8 22 156 145 93 9252 7. 2 0 2 3 8 5641 9. [147][148][149][150]

Selitteet

     1. korkein sarjataso
     2. korkein sarjataso
O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit (varsinainen peliaika)
H Häviöt
JaV Jatkoaikavoitot
JaH Jatkoaikahäviöt
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
Y Kotiotteluiden yleisökeskiarvo

Jokerien menestys muissa kilpailuissa

Jokerien menestys muissa kilpailuissa

Kausi Sarja O V T H TM PM P Y Sija Lähde
1970 Suomen cup 2.
1973–1974 Euroopan cup 4 2 0 2 14 13 9.–16.
1992–1993 Euroopan cup 9 6 0 3 33 24 3.
1994–1995 Euroopan cup 4 4 0 0 22 8 1.
1995–1996 Euroopan cup 4 3 1 0 16 10 1.
1996–1997 EHL 5.–8.
1997–1998 EHL Alkulohkon 2.
1998–1999 EHL 5.–8.
2002–2003 Continental Cup 1.

Pelaajatilastoja

Pelaajatilastoja

Tehokkaimmat pelaajat
runkosarjassa 1969–2014[151]
# Nimi PP K O M S P
1. Petri Varis H 12 501 200 220 420
2. Otakar Janecký H 8 355 99 279 378
3. Henry Leppä H 11 363 179 168 347
4. Timo Turunen H 8 263 194 123 317
5. Mika Strömberg P 12 470 87 177 264
6. Jari Lindroos H 8 298 94 169 263
7. Timo Sutinen H 6 179 106 144 250
8. Antti Törmänen H 9 410 137 113 250
9. Keijo Säilynoja H 9 334 128 115 243
10. Juha Lind H 9 422 110 120 230
11. Jani Rita H 12 527 124 105 229
12. Pentti Hiiros H 9 301 112 99 211
13. Jari Kapanen H 6 206 104 82 186
14. Risto Kerminen H 8 275 114 65 179
15. Pasi Saarela H 4 202 104 74 178
16. Timo Saarikoski H 7 266 64 102 166
17. Sakari Petäjäaho H 5 170 57 108 165
18. Jukka Hentunen H 4 217 72 87 159
19. Sami Wahlsten H 5 227 74 83 157
20. Arto Sirviö H 5 178 95 61 156
21. Waltteri Immonen P 10 452 32 123 155
22. Janne Lahti H 5 238 92 62 154
23. Petri Pakaslahti H 6 291 44 107 151
24. Teemu Selänne H 4 117 83 68 151
25. Anssi Melametsä H 4 160 54 83 137
26. Tomek Valtonen H 9 402 67 65 132
27. Kari Martikainen P 7 313 46 84 130
28. Teemu Pulkkinen H 5 185 49 79 128
29. Timo Norppa H 5 207 45 79 124
30. Pekka Järvelä H 4 137 36 84 120

Tehokkaimmat pelaajat
pudotuspeleissä 1969–2014[151]
# Nimi PP K O M S P
1. Otakar Janecký H 8 66 22 67 89
2. Petri Varis H 10 95 35 34 69
3. Mika Strömberg P 9 76 16 40 56
4. Juha Lind H 9 66 18 19 37
5. Antti Törmänen H 8 66 17 18 35
6. Pasi Saarela H 4 31 15 14 29
7. Jani Rita H 11 74 15 13 28
8. Tim Stapleton H 2 24 15 12 27
9. Marko Tuulola P 5 52 3 24 27
10. Petri Pakaslahti H 5 51 8 17 25
11. Keijo Säilynoja H 7 53 14 10 24
12. Timo Saarikoski H 4 40 10 14 24
13. Marko Kauppinen P 5 37 7 17 24
14. Waltteri Immonen P 8 67 6 17 23
15. Juha Jokiharju H 3 26 5 17 22
16. Kari Martikainen P 5 53 11 11 22
17. Tomek Valtonen H 8 71 11 10 21
18. Clarke Wilm H 2 24 7 14 21
19. Timo Norppa H 4 36 7 13 20
20. Ville Leino H 1 14 8 11 19
21. Glen Metropolit H 2 19 11 7 18
22. Tero Lehterä H 3 31 8 10 18
23. Juha Ylönen H 3 34 8 10 18
24. Tom Koivisto P 5 36 6 12 18
25. Teemu Selänne H 1 10 10 7 17
26. Janne Lahti H 5 27 10 7 17
27. Jari Lindroos H 3 28 8 9 17
28. Tony Virta H 2 24 1 16 17
29. Tommi Santala H 2 16 4 12 16
30. Jukka Hentunen H 4 25 7 8 15

Tehokkaimmat puolustajat
runkosarjassa 1969–2013[151]
# Nimi K O M S P
1. Mika Strömberg 12 470 87 177 264
2. Waltteri Immonen 10 452 32 123 155
3. Kari Martikainen 7 313 46 84 130
4. Tom Koivisto 5 216 35 79 114
5. Marko Kauppinen 6 293 34 69 103
6. Marko Tuulola 5 233 16 85 101
7. Antti-Jussi Niemi 10 421 26 67 93
8. Erik Hämäläinen 3 145 33 51 84
9. Ilpo Koskela 6 194 32 50 82
10. Timo Saari 9 309 24 57 81
11. Teemu Eronen 5 183 20 58 78
12. Jussi Lepistö 7 242 30 47 77
13. Martti Järventie 5 207 20 55 75
14. Sami Lepistö 4 190 19 52 71
15. Nikolai Makarov 2 63 34 28 62
16. Ossi Väänänen 6 295 12 47 59
17. Jeremy Dehner 3 173 11 47 58
18. Arto Laine 7 230 33 21 54
19. Jouko Öystilä 5 151 20 34 54
20. Ari Salo 4 180 16 37 53

Tehokkaimmat puolustajat
pudotuspeleissä 1969–2013[151]
# Nimi K O M S P
1. Mika Strömberg 9 76 16 40 56
2. Marko Tuulola 5 52 3 24 27
3. Marko Kauppinen 5 37 7 17 24
4. Waltteri Immonen 8 67 6 17 23
5. Kari Martikainen 5 53 11 11 22
6. Tom Koivisto 5 36 6 12 18
7. Erik Hämäläinen 3 25 7 7 14
8. Teemu Eronen 4 25 3 10 13
9. Sami Lepistö 3 30 3 10 13
10. Martti Järventie 4 38 3 9 12
11. Ossi Väänänen 6 49 3 9 12
12. Pasi Sormunen 3 24 3 8 11
13. Janne Niinimaa 3 33 2 7 9
14. Markus Kankaanperä 4 35 2 7 9
15. Brian Campbell 1 12 3 4 7
16. Ari Salo 4 34 3 4 7
17. Antti-Jussi Niemi 10 51 0 7 7
18. Josef Boumedienne 1 10 3 3 6
19. Markus Nordlund 2 16 2 4 6
20. Jeremy Dehner 3 22 1 5 6

Eniten maaleja
runkosarjassa 1969–2013[151]
# Nimi PP K O M M/O
1. Petri Varis H 12 501 200 0.40
2. Timo Turunen H 8 263 194 0.74
3. Henry Leppä H 11 363 179 0.49
4. Antti Törmänen H 9 410 137 0.33
5. Keijo Säilynoja H 9 334 128 0.38
6. Risto Kerminen H 8 275 114 0.41
7. Jani Rita H 11 467 113 0.24
8. Pentti Hiiros H 9 301 112 0.37
9. Juha Lind H 9 422 110 0.26
10. Timo Sutinen H 6 179 106 0.59
11. Jari Kapanen H 6 206 104 0.50
12. Pasi Saarela H 4 202 104 0.51
13. Otakar Janecký H 8 355 99 0.28
14. Arto Sirviö H 5 178 95 0.53
15. Jari Lindroos H 8 298 94 0.32
16. Mika Strömberg P 12 470 87 0.19
17. Teemu Selänne H 4 117 83 0.71
18. Janne Lahti H 4 189 79 0.42
19. Sami Wahlsten H 5 227 74 0.33
20. Jukka Hentunen H 4 217 72 0.33

Eniten maaleja
pudotuspeleissä 1969–2013[151]
# Nimi PP K O M M/O
1. Petri Varis H 10 95 35 0.37
2. Otakar Janecký H 8 66 22 0.33
3. Juha Lind H 9 66 18 0.27
4. Antti Törmänen H 8 66 17 0.26
5. Mika Strömberg P 9 76 16 0.21
6. Pasi Saarela H 4 31 15 0.48
7. Tim Stapleton H 2 24 15 0.63
8. Keijo Säilynoja H 7 53 14 0.26
9. Jani Rita H 10 72 14 0.19
10. Kari Martikainen P 5 53 11 0.21
11. Glen Metropolit H 2 19 11 0.58
12. Tomek Valtonen H 8 71 11 0.15
13. Timo Saarikoski H 4 40 10 0.25
14. Teemu Selänne H 1 10 10 1.00
15. Janne Lahti H 4 25 10 0.40
16. Frank Banham H 1 12 8 0.67
17. Tero Lehterä H 3 31 8 0.26
18. Juha Ylönen H 3 34 8 0.24
19. Jari Lindroos H 3 28 8 0.29
20. Vladimír Machulda H 1 12 8 0.67

Eniten otteluita
runkosarjassa 1969–2014[151]
# Nimi PP K O
1. Jani Rita H 12 527
2. Petri Varis H 12 501
3. Mika Strömberg P 12 470
4. Tomi Mäki H 10 459
5. Antti-Jussi Niemi P 11 453
6. Waltteri Immonen P 10 452
7. Juha Lind H 9 422
8. Antti Törmänen H 9 410
9. Tomek Valtonen H 9 402
10. Ari Sulander M 9 399
11. Henry Leppä H 11 363
12. Otakar Janecký H 8 355
13. Ossi Väänänen P 7 339
14. Keijo Säilynoja H 9 334
15. Kari Martikainen P 7 313
16. Timo Saari P 9 309
17. Pentti Hiiros H 9 301
18. Jari Lindroos H 8 298
19. Marko Kauppinen P 6 293
20. Petri Pakaslahti H 6 291

Eniten otteluita
pudotuspeleissä 1969–2014[151]
# Nimi PP K O
1. Petri Varis H 10 95
2. Mika Strömberg P 9 76
3. Jani Rita H 11 74
4. Tomek Valtonen H 8 71
5. Waltteri Immonen P 8 67
6. Otakar Janecký H 8 66
7. Antti Törmänen H 8 66
8. Juha Lind H 9 66
9. Ari Sulander MV 7 64
10. Keijo Säilynoja H 7 53
11. Kari Martikainen P 5 53
12. Marko Tuulola P 5 52
13. Tomi Mäki H 9 52
14. Petri Pakaslahti H 4 51
15. Antti-Jussi Niemi P 10 51
16. Ossi Väänänen P 7 51
17. Timo Saarikoski H 4 40
18. Martti Järventie P 4 38
19. Mikko Kalteva P 6 38
20. Arto Koivisto H 4 37

Juniorit

Jokerien organisoiman Kanada-sarjan joukkueita. Lähinnä Itä-Helsingin kaupunginosiin keskittynyt juniorisarja käynnistyi vuonna 1969.

Jokerien nuorisokiekkoilu sai alkunsa, kun tamperelainen kirjapainoalan yrittäjä Kalervo Lindgren muutti 1960-luvun lopulla Itä-Helsinkiin, ja alkoi ihmetellä järkevän tekemisen puutetta helsinkiläispoikien keskuudessa. Tamperelaisen silmin kaupungin juniorikiekkoilu oli täysin lamassa. Helsinkiläisseurat huolehtivat vain edustusjoukkueista, kun Tampereella sosiaalikiekkoa pelasi vuosittain 1 200 – 1 500 poikaa. Niinpä alkoi kehittyä ajatuksia tamperelaismallisen kaupunkisarjan perustamisesta myös pääkaupunkiin. Tämän pohjalta syntyi Kanada-sarja. HJK ei ensimmäisenä idealle syttynyt, mutta Jokerien Aimo Mäkisellä oli valmiina myönteinen vastaus. Hänen unelmana oli täysin omista kasvateista koostuva Jokerien edustusjoukkue. Timo Haapaniemestä tehtiin junioripäällikkö, jonka tehtäväksi tulivat käytännön järjestelyt.[152]

Ensimmäinen kokoontumistilaisuus järjestettiin Myllypuron koululla Itä-Helsingissä, ja paikalle saapui lähes viisisataa jääkiekkoilijan alkua.[152] Kanada-sarja käynnistyi talvella 1969,[153][154] jolloin siihen osallistui viisisataa pelaajaa kuudesta Helsingin kaupunginosasta sekä Espoon Tapiolasta, jossa seuraavana vuonna aloitettiin itsenäisenä Jäähongan junioritoiminta. Kanada-sarja kasvoi seuraavina vuosina. Kaudella 1971–1972 pelaajia oli lähes tuhat 32 joukkueessa, ja parissa vuodessa kortistoon oli tullut 1 500 juniorin nimet. Parhaimpana vuotena sarjaan osallistui 42 joukkuetta neljässä ikäluokassa. Heistä kaikkiaan kymmenen pelasi myös Jokerien edustusjoukkueessa.[152]

Kanada-sarjaa pelattiin kaikkiaan kahdeksan vuotta. Joukkueiden nimet tulivat suoraan NHL:stä: Myllypuron Detroit Red Wings, Vuosaaren Toronto Maple Leafs, Kulosaaren Minnesota North Stars, Puotilan Montreal Canadiens, Jakomäen New York Rangers, Kontulan Ottawa Silver Seven, Herttoniemen Chicago Black Hawks sekä Lauttasaaren Boston Bruins, joka tuli sarjan ainoana joukkueena Kulosaaren sillan länsipuolelta. Joukkueissa pelasi lukuisia tulevia huippupelaajia Jari Kurrista lähtien. Laaja kasvatustyö tuotti tulosta, ja Jokerit alkoi menestyä juniorisarjoissa.[152][155] Jokerit voitti Suomen mestaruuden D-junioreissa ensimmäisen kerran vuonna 1973 sekä E-, C- ja B-pojissa vuosina 1975–1976.[156] Ensimmäiset edustusjoukkueeseen yltäneet omat kasvatit olivat Jari Kurri ja Timo Blomqvist kaudella 1977–1978.[157]

Keväällä 1972 Jokerit suunnitteli fuusioituvansa HJK:n ja Karhu-Kissojen kanssa. Suunnitelma kariutui Jokerien Aimo Mäkiseen, joka Kanada-sarjan päätöstilaisuudessa liikuttui paikalla olleesta yli 600 juniorin joukosta. Mäkinen totesi puheessaan, että jos joku fuusio halutaan tehdä, uuden seuran nimi olisi Jokerit. Seuran yli 80 juniorihuoltajaa olivat alusta alkaen olleet yhdistymistä vastaan. Fuusio olisi merkinnyt juniorityön luhistumista, sillä HJK:n ja Karhu-Kissojen johtomiehille merkitsi vain edustuskiekkoilu. Huoltajat, vanhemmat ja pojat olivat kolmessa vuodessa oppineet pitämään Jokereita omana joukkueenaan, jonka eteen oli tehty työtä vuorotta ilman palkkaa. Jokerit oli heille jotain muuta kuin jääkiekkoseura: Itä-Helsingin ylpeys ja itsetunto.[158]

Nykyisin Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin muistuttaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[159]

»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[159])

Saavutukset

A-juniorit

  • Suomen mestaruus (4): 1988, 1996, 1999, 2000
  • SM-hopeaa (5): 1972, 1980, 1998, 2003, 2012

B-juniorit

  • Suomen mestaruus (7): 1976, 1999, 2002, 2008, 2012, 2013, 2014
  • SM-hopeaa (5): 1974, 1987, 1996, 2001, 2003
  • SM-pronssia (8): 1977, 1979, 1985, 1986, 1998, 2004, 2005, 2006

C-juniorit

  • Suomen mestaruus (8): 1976, 1977, 1978, 1997, 2000, 2006, 2009, 2010
  • SM-hopeaa: (5): 1990, 1993, 1995, 1998, 2008
  • SM-pronssia (4): 1979, 1986, 2005, 2007

[160][161][162][163]

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokerit.

Lähteet

  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 952-9743-01-7.
  • Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä. Helsinki: Print Line Helsinki Oy, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  • Kostiainen, Pasi: Jokerit – Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina. Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22191-0.
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Keuruu: Otavan Kirjapaino, 1997. ISBN 951-1-14874-5.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 951-20-6684-X.
  • Wickstöm, Mika: HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta. Porvoo: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6869-8.

Viitteet

  1. ↑ Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  2. ↑ a b Mennander & Mennander 2003, s. 172-174.
  3. ↑ Hannula 2012, s. 12
  4. ↑ Aalto 1992, s. 26
  5. ↑ Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  6. ↑ Aalto 1992, s.32
  7. ↑ Kostiainen: s. 12–13
  8. ↑ a b Kostiainen: s. 13
  9. ↑ a b c Kostiainen: s. 14
  10. ↑ Aalto 1992, s. 157
  11. ↑ Aalto 1992, s. 187–189
  12. ↑ Kostiainen: s. 15
  13. ↑ Mennander 1997, s. 35-39.
  14. ↑ Hannula: s. 21
  15. ↑ Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  16. ↑ Wickström 2012: s. 117.
  17. ↑ Mennander & Mennander 2004: s. 242.
  18. ↑ Wickström 2012: s. 119
  19. ↑ Hannula: s. 21–22
  20. ↑ STT: Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi:
  21. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.264–265.
  22. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.281.
  23. ↑ Hannula 2012: s. 22
  24. ↑ a b Hannula 2012: s. 23
  25. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 310-311.
  26. ↑ Hannula: s. 24
  27. ↑ Wickström: s. 163
  28. ↑ Hannula 2012: s. 25
  29. ↑ IL-STT: Jokerit hävisi European Trophy -finaalin 18.12.2011. Iltalehti. Viitattu 24.8.2013.
  30. ↑ Kausi päättyi puolivälieriin 28.3.2013. Jokerit.com. Viitattu 26.6.2013.
  31. ↑ Harkimo KHL-Jokereista: "Meidän budjetti pitää kolminkertaistaa" 28.6.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.7.2013.
  32. ↑ Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  33. ↑ Kaudelle tyly päätös 16.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 28.3.2014.
  34. ↑ a b c Jouni Munukka: Asuvatko HIFK:n kannattajat lännessä ja Jokerien idässä? 23.2.2013. HS. Viitattu 23.8.2013.
  35. ↑ Wickström 2012, s.49
  36. ↑ Wickström 2012: s. 94
  37. ↑ Wickström 2012: s. 85
  38. ↑ Wickström 2012: s. 158–159
  39. ↑ Wickström 2012: s. 124
  40. ↑ Wickström 2012, s.131
  41. ↑ a b Wickström 2012, s.46–47
  42. ↑ Aalto 1992, s. 71
  43. ↑ Aalto 1992, s. 29
  44. ↑ a b Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 24.6.2013.
  45. ↑ Areenafaktaa Hartwall-areena. Viitattu 11.5.2010.
  46. ↑ Wickström: s. 41–42
  47. ↑ Wickström: s. 42
  48. ↑ Aalto 1992, s. 182
  49. ↑ Aalto 1992, s. 210
  50. ↑ a b Synttäripelin pelipaidat julki! 25.10.2012. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  51. ↑ Viikonlopun pelit punakeltaisilla paidoilla! 15.9.2013. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  52. ↑ a b Punakeltaiset kolmosasu 2014-15 31.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  53. ↑ Talviklassikon paidat Töölön Vesan kunniaksi 27.11.2013. Jokerit.com. Viitattu 27.11.2013.
  54. ↑ a b Suomen hallimusat - Jokerit Suomen hallimusat. Viitattu 27.11.2013.
  55. ↑ a b c Jäähallimusiikit: Jokerit Jäähallimusiikit. Viitattu 27.11.2013.
  56. ↑ Aalto 1992, s. 127–128
  57. ↑ Aalto 1992, s. 167
  58. ↑ Hannula 2012, s. 19
  59. ↑ Kostiainen: s. 38–39
  60. ↑ Aalto 1992, s. 219–220
  61. ↑ Ultras Jokerit lopettaa 29.10.2010. Sportti.com. Viitattu 3.3.2014.
  62. ↑ Old Chiefs ry Helsinki Old Chiefs.com. Viitattu 26.3.2014.
  63. ↑ Arhinmäen kolumni: Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä Ilta-Sanomat. 26.3.201. Viitattu 15.4.2014.
  64. ↑ Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä (Paavo Arhinmäen blogi) ((arkemmin kuin IS:ssa)) paavoarhinmaki.fi. 13.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  65. ↑ Fanimarkinoinnin kärkijoukkue 14.6.2013. Fonecta.fi. Viitattu 3.3.2014.
  66. ↑ SM-liiga vasta viides Euroopassa 19.3.2014. Ilta-Sanomat.fi. Viitattu 20.3.2014.
  67. ↑ Jokerit FC - Seura Jokeritfc.com. Viitattu 3.3.2014.
  68. ↑ Jokerit Salibandy - Rohkeaa salibandya Stadista! Jokeritsalibandy.fi. Viitattu 3.3.2014.
  69. ↑ Kapteenit Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  70. ↑ Valmentajat Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  71. ↑ a b Player Profile - Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  72. ↑ a b c Hannula 2012, s.112
  73. ↑ Kontulan Tiki kotikentällä YLEn elävä arkisto. Viitattu 23.8.2013.
  74. ↑ 5. mestaruus 1982-1983 HIFK.fi. Viitattu 3. 1.2008.
  75. ↑ a b Lepän ja Turusen paidat Arenan kattoon 18.2.2014. Jokerit.com. Viitattu 3.3.2014.
  76. ↑ Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26.10.2007. HS.fi. Viitattu 23.8.2013.
  77. ↑ Hannula 2012, s.78
  78. ↑ http://www.jokerit.com/uutiset/?nid=2540
  79. ↑ Eliteprospects.com -Waltteri Immonen Eliteprospects.com. Viitattu 4.11.2013.
  80. ↑ Hannula 2012, s.119
  81. ↑ Tehokkain ulkomaalainen 4.4.2000. mtv3.fi. Viitattu 6.4.2014.
  82. ↑ Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  83. ↑ a b Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  84. ↑ Aarne Honkavaara -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  85. ↑ Jari Kurri -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  86. ↑ Jarmo Wasama -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  87. ↑ Kalevi Numminen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  88. ↑ Lasse Oksanen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  89. ↑ Matti Keinonen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  90. ↑ Pekka Rautakallio -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  91. ↑ Raimo Kilpiö -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  92. ↑ Urpo Ylönen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  93. ↑ Veli-Pekka Ketola -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  94. ↑ Kaikki kaudet: Pisteet SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  95. ↑ Muutoksia maratontaulukossa Mestis.fi. Viitattu 23.3.2014.
  96. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af Aalto 1992, s. 277-323.
  97. ↑ Aalto 1992, s. 52
  98. ↑ Aalto 1992, s. 78
  99. ↑ Aalto 1992, s. 82
  100. ↑ Aalto 1992, s. 97
  101. ↑ Aalto 1992, s. 110
  102. ↑ Aalto 1992, s. 149
  103. ↑ Aalto 1992, s. 153
  104. ↑ a b Aalto 1992, s. 166
  105. ↑ Aalto 1992, s. 176
  106. ↑ Aalto 1992, s. 176
  107. ↑ Aalto 1992, s. 184
  108. ↑ Aalto 1992, s. 241
  109. ↑ Aalto 1992, s. 255
  110. ↑ Aalto 1992, s. 271
  111. ↑ a b c d e f g h i Suomen mestaruuskilpailut 2000–2008. Jääkiekko – SM-liigan kausiopas 2008–2009, 2008, nro 7, s. 129. Tampere: Egmont kustannus Oy Ab. 895060-08-07.
  112. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 00-01 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  113. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 00-01 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  114. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 01-02 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  115. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 01-02 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  116. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 02-03 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  117. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 02-03 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  118. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 03-04 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  119. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 03-04 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  120. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 04-05 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  121. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 04-05 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  122. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 05-06 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  123. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  124. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  125. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  126. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  127. ↑ Sarjataulukko 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  128. ↑ Playoffs 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  129. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  130. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  131. ↑ Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  132. ↑ Sarjataulukko - Liiga 09-10 SM-Liiga. Viitattu 23.3.2014.
  133. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  134. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  135. ↑ Sarjataulukko - Liiga 10-11 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  136. ↑ Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  137. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  138. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  139. ↑ Sarjataulukko - Liiga 11-12 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  140. ↑ Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  141. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  142. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  143. ↑ Sarjataulukko - Liiga SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  144. ↑ Playoffs - Liiga 2013 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  145. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  146. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  147. ↑ Sarjataulukko - Liiga 13–14 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  148. ↑ Playoffs - Liiga 2014 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  149. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  150. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  151. ↑ a b c d e f g h Jokereiden parhaat SM-sarjassa/SM-liigassa 1969-2013 Jokerit.com. Viitattu 25.3.2014.
  152. ↑ a b c d Historia Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  153. ↑ Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  154. ↑ Wickström 2012, s.48
  155. ↑ Wickström 2012: s.49–50
  156. ↑ Wickström 2012: s.50
  157. ↑ Wickström 2012: s.51
  158. ↑ Aalto 1992: s. 87–88
  159. ↑ a b Toimintaperiaatteet Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  160. ↑ Mitalitilasto Jokerit.com. Viitattu 30.3.2014.
  161. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U20 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  162. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U18 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  163. ↑ Leijonat.fi - B-nuorten Suomen mestari 2013: Jokerit Leijonat.fi. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla

Jokerit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokerit&oldid=14013509”