Monoteletismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monoteletismi on 600-luvulla muodostunut oppi, jonka keisari Herakleios I (keisarina 610–641) julisti Bysantin viralliseksi kristologiaksi yrittäen näin voittaa monofysitismin. Monoteletismin mukaan Kristuksella on kaksi luontoa, mutta lihaksi tulleessa Jeesuksessa vaikutti yksi tahto, thelesis. Khalkedonin kirkolliskokouksen (451) kannattajat torjuivat monoteletismin valepukuisena monofysitisminä; tätä taistelua johti kreikkalainen munkki Maksimos Homologetes ('Tunnustaja', n. 580-662) kehittäen opin, jonka mukaan Kristuksen jumalallisella ja inhimillisellä luonnolla kummallakin oli tahto ja oma toimintatapansa. Monoteletismi tuomittiin harhaopiksi kuudennessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 680–681, ja asiaan palattiin vielä Trullossa vuonna 692.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.