Valdolaiset
Sivulta puuttuu Valdolaiset oli katolisen kirkon rinnalla vaikuttanut kristillinen yhteisö. Nimitys valdolaiset tulee ranskan ja italian kielen sanoista: "vaux" ja "vallis", eli laakso. Liikkeessä vaikutti myös lyonilainen kauppias Pierre Valdes (n. 1140-1218). Valdolaiset käänsivät Raamatun omalle kielelleen, kun taas kirkko käytti siihen aikaan latinankielistä Raamattua. Valdolaiset eivät tunnustaneet paavin valtaa ja vastustivat kuvien tekemistä Jumalasta. Valdolaiset pitivät tärkeänä Raamatun tutkimista ja parannuksen tekemistä. Syntien anteeksiannon (avainten valta) uskottiin olevan totisilla uskovaisilla.[1] Sakramentteja oli vain kolme: kaste, ehtoollinen ja rippi. Valdolaiset eivät hyväksyneet myöskään katolisen kirkon messu-uhrioppia.
Katolinen kirkko julisti valdolaiset pannaan vuonna 1184. Katolinen kirkko vainosi ja tappoi heitä. Liike levisi Etelä-Ranskaan, Italiaan, Etelä-Saksaan, Unkariin, Puolaan, sekä Böömiin. Uskonpuhdistuksen alkaessa valdolaiset liittyivät bööminveljiin, hussilaisiin ja kalvinisteihin. Vuonna 1848 valdolaiset saivat takaisin uskonnonvapautensa. Sveitsin kalvinistien suojissa heitä säilyi jonkin verran ja nykyisin valdolaisia arvioidaan olevan noin 50 000[2] lähinnä Italiassa ja Sveitsissä, mutta myös Etelä-Amerikassa.
Lähteet [muokkaa]
- Osmo Pöysti, Valdolaiset [2]
- ↑ Esko Kallio, uudelleen kasteen historiaa, Valdolaisuus [1]
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, 1993, ISBN 951-35-4479-6, sivu 320
