Kendō Suomessa
Kendō (jap. 剣道, kendō) on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon kuuluu viisi iaidoseuraa joissa ei harjoitella kendoa. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen. [1]
[muokkaa] Kendon alku Suomessa
Suomen ensimmäisen kendōleirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry). Ajatuksen kendōleirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4.dan kendōssa.[2],[3] Ensimmäiset kendōseurat perustettiin kuitenkin Helsinkiin ja Turkuun. Myös saksalainen Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-lunun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta [2] . Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin 1000 henkeä. Suurimpana kendōkaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä kendoliiton seuraa joista kolmessa harjoitellaan kaikkia kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendoa sekä iaidoa ja jodoa, ja neljäs jossa harjoitellaan iaidoa. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.
[muokkaa] Kendō-leirit tärkeä osa harjoittelua
Leireily on olennainen osa Suomalaista kendon harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä kuten Pori Jazz-festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz-Kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendōseuroista. Kendōseurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.
Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendōleireillä. Kendōleireille on usein hankittu opettajia ulkomailta varsinkin Japanista mutta myös muualta. Nämä senseit tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan jotka myös monipuolistavat kendoharjoittelua leireillä.
Kendōleireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendoleireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendōkoita.
[muokkaa] Suomen kendōmaajoukkueen menestys
Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa (Taikai) vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin.[4] Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC Tarkoittavat World Kendo Championships (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn euroopanmestaruuskisat). Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC.[2]
-
Vuosi Kilpailu Järjestysnro. Maa Kaupunki Suomen maajoukkueen saavutukset 1989 EKC 10. Alankomaat Amsterdam Suomi otettiin jäseneksi Euroopan kendōliittoon 1990 EKC 11. Saksa Berliini Markus Frey sai Fighting Spirit -palkinnon 1991 WKC 8. Kanada Toronto 1993 EKC 12. Suomi Turku Naisten joukkue voitti pronssia
Mikko Salonen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon1994 WKC 9. Ranska Pariisi Miesten joukkue 8 parhaan joukossa
Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon1995 EKC 13. Skotlanti Glasgow 1996 EKC 14. Unkari Miskolc Naisten joukkue voitti kultaa
miesten joukkue voitti pronssia1997 WKC 10. Japani Kioto Naisten joukkue 8 parhaan joukossa*
Mikko Salonen (KKTI) ja Susanna Porevuo (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon1998 EKC 15. Sveitsi Basel Naisten joukkue voitti hopeaa
Susanna Porevuo (KKTI) voitti pronssia1999 EKC 16. Ranska Lourdes Naisten joukkue voitti kultaa
Outi Kääriäinen (KKTI) voitti pronssia2000 WKC 11. Yhdysvallat Santa Clara 2001 EKC 17. Italia Bologna Naisten joukkue voitti kultaa 2002 EKC 18. Ranska Nantes Susanna Porevuo voitti hopeaa 2003 WKC 12. Skotlanti Glasgow Mikko Salonen (KKTI) miesten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa [2]
ja voitti Fighting Spirit -palkinnon2004 EKC 19. Unkari Budapest Miesten joukkue voitti hopeaa, naisten joukkue voitti pronssia
Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon2005 EKC 20. Sveitsi Bern Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon 2006 WKC 13. Taiwan Taipei Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon 2007 EKC 21. Portugali Lissabon Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa.2008 EKC 22. Suomi Helsinki Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa
Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon2009 WKC 14. Brasilia São Paulo Naisten joukkue kahdeksan parhaan joukossa
Mia Raitanen (KKTI) ja Heini Inkinen (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon2010 EKC 23. Unkari Debrecen Naisten joukkue voitti pronssia
Otto Seppänen (HY-kendoseura) sai Fighting Spirit -palkinnon
Akseli Korhonen (KKTI) miesten yksilökisa hopeaa.2011 EKC 24. Puola Gdynia Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnon. Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinnon.
(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Uusisalo | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jääskeläinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Uusisalo | Manageri Lehtinen | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Heino | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Lehtinen |
|
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Saikkonen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Vuorinen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Lehtinen | Joukkueenhuoltaja/manageri Nurminen | Maajoukkuevalmentaja Yagisawa | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Paala | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Roselli |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Peltola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Manageri Lehtinen | |
[muokkaa] Kendōn Suomenmestaruus kautta aikain
- Pääartikkeli: Kendon Suomen-mestaruuskilpailut
Kendōssa otellaan SM-mestaruuksista kolmessa luokassa: Suomenmestaruus yksilöt-aikuinen, Suomenmestaruus yksilöt-alle 18-vuotiaat ja Suomenmestaruus joukkuekilpailu 5-henkisellä joukkueella.
[muokkaa] Kendōn joukkuesuomenmestaruus
Otellaan viisihenkisillä joukkueilla, joukkueen maksimikokoonpano 7 henkeä. vuodesta 2003 (aikaisemmin kolmehenkisillä joukkueilla) asti. Minimi-ikä 16. vuotta, ei määriteltyä kyu/dan arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta pudotuspeleihin. Sekajoukkueet (miehet/naiset) ja kokoomajoukkueet sallitaan.
[muokkaa] Kendōn yksilösuomenmestaruus
Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton (FKA) jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1.Kyun . Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.
[muokkaa] Kendōn naistenyksilösuomenmestaruus
Kendōn naistenyksilösuomenmestaruus yli 18-vuotiaille 2008 lähtien, osallistujilla vähintään kendo 3.kyu.
[muokkaa] Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus
Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus yli 18-vuotiaille 2008 lähtien, osallistujilla vähintään kendo 1.kyu.
[muokkaa] Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton (FKA) jäsenseuroissa olevat kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.
[muokkaa] ZNKR:n Suomeen lähettämät senseit
Japanin kendōliitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä.[5] Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Uematsu Daishachirōlle Japanin kendoliiton (ZNKR) tiloissa kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua "täysi-ikäiseksi" 20 vuoden "sensei-lähetyksen" jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendo-sensein.
[muokkaa] Japanin kendoliiton tuki Suomen kendolle
ZNKR:n apu Suomen kendōlle oli ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, suomen kendōseurat ja Suomalaiset kendōnharjoittajat olivat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin senseihin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden dōjōille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu sensei oli matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joilenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Myös "Suomi-senseitä" on menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä jotka korkealuokkaisen Japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendōleireiksi. Maiden välinen kendōyhteistyö ja ystävyys on siten merkittävästi ZNKR:n "sensei-lähetyksen" ansiosta syventynyt.[6]
[muokkaa] Uematsu Daishachirō - ensimmäinen Haken-sensei
Ensimmäinen ZNKR:stä valtuutuksensa saanut Sensei oli Japanin suurlähetystössä vuosina 1987–1990sotilasasiamiehenä työskennellyt eversti Uematsu Daishachirō (tuolloin 6. dan), joka kolmen vuoden ajan opetti ja pohjusti Suomen kendōn kehitystä omalla vapaa-ajallaan [2] Uematsu-sensein komennuksen päätyttyä ZNKR aloitti ohjelman, jossa Suomeen lähetettiin joka vuosi kendō-sensei noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
-
Vuosi Nimi Dan-arvo
(Haken-sensei vuonna)Dan-arvo
(vuoden 2011 lopussa)Opettaja- eli shōgō-arvo Kotipaikka Työpaikka Vierailut
Suomessa
jälkeenpäinMuuta Kuva 1990
1991
1992Takahashi Tōru 7. dan 7. dan Kyōshi Tokio Tsukuban yliopisto 2004 Toimii myös FIK:n toimihenkilönä 
1993 Iwatate Saburo 8. dan 8. dan Hanshi Chiba 2005
2007
2010Chiban poliisi, evp
Huom Iwatate-sensei ohjaa Arman Alizadia kendossa
kotimaisen realityohjelma Kill Armanin viidennessä jaksossa1994 Mutō Shizuo 7. dan 7. dan Kyōshi Fukushima Fukushiman poliisi 2006
2009Kendōn maailmanmestari 1991 1995 Ishizuka Yoshifumi 7. dan 8. dan Hanshi Osaka Osakan poliisi Japanin mestari 1985 1996 Onda Kōji 7. dan 8. dan Kyōshi Tokio Keishichō
Tokion Metropoliitan poliisi1997 Ôshige Koichirō 7. dan 7. dan Kyōshi Miyazaki Miyazakin poliisi 1998 Kondō Wataru 7. dan 8. dan Kyōshi Tokushima Tokushiman poliisi 2010 1999 Yokoyama Naoya 7. dan 7. dan Kyōshi Yokohama Yokohama University 2000 Ôta Yoriyasu 7. dan 7. dan Kyōshi Osaka Osaka University of Education 2007
2009
20102001 Takeda Ryuichi 7. dan 7. dan Kyōshi Yamagata Yamagatan yliopisto 2002, 2004
2005, 2006
2007, 2008
2009, 20102002 Yamagami Shinichi 7. dan 8. dan Kyōshi Takamatsu Kagawa University 2007
20092003 Yagisawa Makoto 7. dan 8. dan Kyōshi Tokio Nippon Sport Science University 2007 
2004 Iwakiri Kimiharu 7. dan 7. dan Kyōshi Chiba International Budo University 2008 2005 Sakai Toshinobu 7. dan 7. dan Kyōshi Tsukuba Tsukuban yliopisto 2009 2006 (kevät) Yoshino Hisaya 7. dan 7. dan Renshi Chiba Chiban poliisi 2006 (syksy) Hara Toshiyuki 7. dan 7. dan Kyōshi Tokio National Police Agency
Imperial Guard2009 Hashimoto Seiji a.k.a. "Seppo Hassinen" 7. dan 7. dan Kyōshi Okayama Okayaman poliisi 2010 Kadota Mutsushi 7. dan 7. dan Kyōshi Matsuyama Ehimen poliisi 2011 Natsumeda Hideo 7. dan 7. dan Kyōshi Hiroshima Hiroshiman poliisi Hiroshiman poliisin kendojoukkueen valmentaja 2012 Shigetomi Yoichi 7. dan Kyōshi Saapuu Suomeen maaliskuussa 2012
[muokkaa] Tōru Takahashi
Takahashi sensei on syntynyt Ōitan prefektuurissa vuonna 1950. Hän opiskeli 1872 perustetussa engl. Tokyo University of Education (jap. 東京教育大学, Tōkyō kyōiku daigaku) (nykyään Tsukuban yliopisto) ja suoritti siellä kandidaatin tutkinnon 1973 ja maisterin tutkinnon 1976. Hän toimi yliopistossaan tutkijana vuodesta 1976 ja toimi apulaisprofessorina vuodesta 1994 ja professorina 2002[7]
Suomen kendomaajoukkueen valmentajana hän toimi kendon Euroomanmestaruuskilpailussa Berliinissä Saksassa 1990 Torontossa Kanadassa ja kendon Maailmanmestaruuskilpailuissa 1991 Berliinissä Torontossa Kanadassa.[7]
[muokkaa] Suomen kendoliiton jäsenmäärän kehitys
Vuoden 2004 huikea kasvu harrastajamäärissä on ymmärrettävä Viimeinen samurai -elokuvan herättämällä kiinnostuksella samuraikulttuuriin. Myös peruskursseilla aloittavien kertoman mukaan Tähtien sota -elokuvan osilla I, II ja III on ollut selkeää vaikutusta kiinnostumiseen kendōsta. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uusista harjoittelijoista on jäänyt lajin pariin. (FKA:n jäsenlaskutavassa on kuluvan vuoden peruskurssilaiset laskettu myös mukaan kuluvan vuoden jäsenmääriin.) Kymmenessä vuodessa (1996—2006) Suomen kendoliiton jäsemäärä on yli kolminkertaistunut ja dan-arvon saavuttaneiden kendōkoiden määrä nelinkertaistunut.
-
Vuosi jäseniä liitossa kpl jäsenmäärän muutos vuodessa %-muutos vuodessa kendon Dan-arvon tasokokeissa suorittaneet kendōkat kendon Dan-arvon suorittaneiden määrällinen lisäys Dan-arvoisten %-osuus kendokoista kendoliiton jäsenmäärä per 100000 suomalaista kendon Dan-arvoisten määrä per 100000 suomalaista 1989 - - 2 0 1990 - - 7 5 1991 - - 7 0 1992 - - 12 5 1993 - - 14 2 Suomi isännöi kendon euroopanmestaruuskilpailut Turussa 1994 - - 17 3 1995 - - 23 6 1996 204 - - 29 6 15,2 4,0 0,6 Kendoliitto 10. vuotta 1997 191 -13 -6,4 42 13 22,0 3,7 0,8 1998 186 -5 -2,6 48 6 25,8 3,6 0,9 1999 230 +44 23,7 52 4 22,6 4,4 1,0 2000 333 +103 44,8 54 2 16,2 6,4 1,0 2001 378 +45 13,5 67 13 17,7 7,3 1,3 2002 431 +53 14,0 76 9 17,6 8,3 1,5 2003 454 +23 5,3 90 14 19,8 8,7 1,7 2004 699 +245 54,0 95 4 13,6 13,3 1,8 2005 726 +27 3,9 104 9 14,3 13,8 2,0 2006 660 -66 -9,1 121 17 18,3 12,5 2,3 Kendoliitto 20. vuotta 2007 749 +89 13,5 141 20 18,8 14,4 2,7 2008 798 +49 6,5 156 15 19,5 15,0 2,9 Suomi isännöi kendon euroopanmestaruuskilpailut Helsingissä 2009 1135 +337 42,2 166 10 14,6 21,2 3,1 2010 753 -382 -33,7 184 18 24,4 13,4 3,4 2011 800 +47 5,9 190 6 23,8 14,8 3,5
[muokkaa] Kendōn vyöarvojen graduointi Suomessa
Suomen kendoseurojen keskusliitto järjestää Suomessa mahdollisuuden suorittaa taso-kokeessa kendōn dan-arvoja kolme kertaa vuodessa (noin 4 kuukauden välein). Taso-kokeissa suoritettavat graduoinnit on järjestetty EKF:n luvalla ja EKF:n dan-tasokoe-vaatimusten mukaan ja suoritetut dan-arvot pätevät kansainvälisesti. Kyu-arvoja voidaan suorittaa Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa FKA:n sääntöjen mukaan.[2]
Suomalaiset dan-arvot kendōssa
-
Vuosi Tietolähde 1. dan 2. dan 3. dan 4. dan 5. dan 6. dan Renshi 7. dan Yhteensä yudanshoja kendossa 1989 EKF:n vihreä kirja 2006 0 1 1 0 0 0 0 0 2 1990 EKF:n vihreä kirja 2006 5 1 1 0 0 0 0 0 7 1991 EKF:n vihreä kirja 2006 0 6 1 0 0 0 0 0 7 1992 EKF:n vihreä kirja 2006 5 5 2 3 0 0 0 0 12 1993 EKF:n vihreä kirja 2006 4 3 7 0 0 0 0 0 14 1994 EKF:n vihreä kirja 2006 5 3 8 1 0 0 0 0 17 1995 EKF:n vihreä kirja 2006 8 5 7 3 0 0 0 0 23 1996 EKF:n vihreä kirja 2006 9 10 7 3 0 0 0 0 29 1997 EKF:n vihreä kirja 2006 15 17 7 3 0 0 0 0 42 1998 EKF:n vihreä kirja 2006 19 14 10 4 1 0 0 0 48 1999 EKF:n vihreä kirja 2006 19 18 9 3 3 0 0 0 52 2000 EKF:n vihreä kirja 2006 19 17 12 3 3 0 0 0 54 2001 EKF:n vihreä kirja 2006 25 22 13 4 3 0 0 0 67 2002 EKF:n vihreä kirja 2006 33 24 10 4 5 0 0 0 76 2003 EKF:n vihreä kirja 2006 39 23 17 6 5 0 0 0 90 2004 EKF:n vihreä kirja 2006 45 23 16 6 3 2 0 0 95 2005 EKF:n vihreä kirja 2006 48 24 17 9 4 2 0 0 104 2006 FKA:n tilastot 2006 57 28 22 8 4 2 0 0 121 2007 FKA:n tilastot 2007 67 34 14 20 4 2 M. Salonen, M.Frey 0 141 2008 FKA:n tilastot 2008 72 41 16 17 7 3 M. Salonen, M.Frey 0 156 2009 FKA:n tilastot 2009 72 45 21 16 9 3 M. Salonen, M.Frey 0 166 2010 FKA:n tilastot 2010 82 46 28 16 9 2 M. Salonen, M.Frey 1 184 2011 FKA:n tilastot 31.12.2011 76 56 30 15 10 1 M. Salonen, M.Frey 2 190 2012 FKA:n tilastot 5.2.2012 76 56 30 14 10 2 M. Salonen, M.Frey 2 190
[muokkaa] Suomen Kendoseurojen Keskusliitto
- Pääartikkeli: Suomen kendoseurojen keskusliitto
Suomen kendoseurojen keskusliitto on suomalaisten kendōseurojen kattojärjestö. Kendoliiton lajivalikoimaan kuuluvat kendō, ZNKR iaidō ja ZNKR jōdō. Liittoon kuului 2007 alussa 19 kendōseuraa, joista kaikissa harjoitellaan kendōta, mutta iaidōta ja jōdōta vain joissain. Jäseniä Suomen Kendoseurojen Keskusliitossa oli vuoden 2006 päätyttyä 660 henkeä.[8]
[muokkaa] Suomalaiset kendōseurat
Suomessa toimii sekä kendōseuroja sekä muissa budō/urheiluseuroissa toimivia kendōjaoksia.
-
(Huomaa että vaikka taulukossa näkyy kyseisen kendōseuran virallinen rekisteröintipäivämäärä, on kendōtoiminta usein alkanut seurassa jo ennen virallista rekisteröintiä. Kendōseurojen nimet on kirjoitettu niin kuin ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.[9])Rekisterinumero Kotipaikka Ensirekisteröinti-pvm. Nimi Jäsenmäärä (2005) Jäsenmäärä (2008) Jäsenmäärä (2009) Harjoitettavat lajit Muuta 148.781 Turku 13.04.1988 Rendaino ry 23 43 55 Kendō,
ZNKR jōdō149.891 Helsinki 04.11.1988 Ki-Ken-Tai-Icchi ry 272 221 305 Kendō,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Atarashii naginata154.949 Tampere 28.08.1991 Tampereen kendoklubi Fudo kamae ry 59 62 86 Kendō 160.912 Hämeenlinna 07.06.1994 Hämeenlinnan Kendoseura JOO KEN KAI ry 19 29 33 Kendō,
ZNKR iaidō162.452 Pori 12.01.1995 Porin Kendoseura DAI KUMA KEN KAI ry 25 45 56 Kendō,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdōToiminta alkoi 11.1.1992 166.007 Forssa 03.04.1996 Forssan Kendo GO DAI KEN ry - - Ei aktiivinen 177.689 Helsinki 29.10.1999 Helsingin Yliopiston Kendoseura ry 29 39 43 Kendō 177.855 Oulu 17.11.1999 Oulun Kendoseura HOKUFUU ry 67 32 42 Kendō 186.810 Kuopio 07.04.2003 Kuopion Kendoseura ry 23 42 66 Kendō,
ZNKR iaidō190.137 Lahti 20.09.2004 Lahden Kendoseura Shi Ken Kai ry 43 41 48 Kendō 190.320 Espoo 19.10.2004 Leppävaaran budoseura ry 29 53 Kendō,
ZNKR iaidō190.361 Tornio 27.10.2004 Tornion Kendoseura Tenshu Ken Kai ry 16 32 43 Kendō 193.698 Hyvinkää 24.03.2006 Hyvinkään Kendoseura ry - 28 33 Kendō 194.924 Turku 09.10.2006 Turun korkeakoulujen kendoseura Dai Kenshin Kai ry 34 45 53 Kendō,
ZNKR iaidō196.641 Joensuu 13.06.2007 Joensuun kendoseura ry 15 27 Kendō 163.755 Tampere 01.02.1995 Seigikai ry 5 5 ZNKR iaidō Seigikai ry:n iaidōnharjoittajat liittyivät FKA:han 2007 198.862 Jyväskylä 02.07.2008 Ryūtōkai ry 30 ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Kendō FKA:n jäsen 31.10.2008 162.019 Nurmijärvi 18.11.1994 Aikidoseura Kaiten ry - 7 ZNKR iaidō FKA:n jäsen 31.10.2008 201.996 Vaasa 26.10.2009 Vaasan kendoseura ry - 10 Kendō
[muokkaa] Urheiluseuroissa jaoksina tomivat kendōryhmät
-
Emoseuran rekisterinumero Emoseura Emoseuran rek.pvä Kotipaikka Toiminta aloitettu Nimi Jäsenmäärä (2005) Jäsenmäärä (2008) Jäsenmäärä (2009) Harjoitettavat lajit Muuta 157.262 Kouvolan Budoseura Kaigara ry 22.10.1992 Kouvola Kaigaran kendōjaosto 5 5 Kendō,
ZNKR iaidō63.263 Tapanilan Erä ry 05.06.1953 Helsinki xx.xx.1997 Tapanilan Erän kendojaosto 29 30 40 Kendō,
ZNKR jodō, ZNKR iaidō15.491 Mussalon Oras ry 02.03.1929 Kotka xx.xx.1998 Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai 10 Kendō,
ZNKR iaidō75.297 Kokkolan Jymy 25.03.1959 Helsinki 25.11.2007 Kokkolan Jymyn kendōjaos Shi Dai Shi Gō 10 9 Kendō,
ZNKR jodōAloitti kendōn rinnalla ZNKR jōdōn syyskuussa 2009 91.548 Vuosaaren Viikingit ry 12.02.1966 Helsinki 25.11.2007 Budoviikingit (iaidō) 25 31 ZNKR iaidō Budojaoksen iaidōnharjoittajat liittyivät FKA:han 2007 100.893 Kannuksen Ura ry 31.03.1969 Kannus Kannuksen Uran kendojaosto - Katsunin-ken (活人剣) 12 Kendō,
ZNKR iaidō
[muokkaa] Rendaino
Turun kendōseura Rendaino ry on Suomen ensimmäisiä kendōseuroja. Rendainossa harjoitetaan sekä kendōta että jōdōta.
[muokkaa] Ki-Ken-Tai-Icchi
Helsingin kendōseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry eli KKTI on pääkaupunkiseudun vanhin kendōseura. KKTI on Suomen suurin kendōseura ja yksi Euroopan suurimmista seuroista jäsenmäärältään ja toiminnaltaan. KKTI:ssä harjoitellaan kendōta, ZNKR iaidōta, ZNKR jōdōta ja Atarashii naginataa. KKTI-kendōn pääohjaajina toimivat 7. danin kendōka Markus Frey ja 7. danin Mikko Salonen. Lisäksi seurassa on useita 5. danin ja 4. danin kendōkoita. Monet Suomen kendōn maajoukkueessa olleet ovat peräisin KKTI:stä. Seura on saavuttanut monia kendōn yksilö- ja joukkuesuomenmestaruuksia.
Iaidōta ja jōdōta on harjoiteltu seurassa aktiivisesti 2000-luvun alusta lähtien. Atarashii naginata -harjoittelua on kokeiltu vuodesta 2009 alkaen.
[muokkaa] Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai
- Pääartikkeli: Porin Kendoseura
Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai ry toimii Porin kaupungissa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella kendōta, iaidōta ja seitei jōdōta. "Dai Kuma" tarkoittaa isoa karhua, "Ken Kai" taas miekkakoulua. Seuran toiminta alkoi 11.1.1992, jolloin järjestettiin Porin ensimmäinen kendōn alkeiskurssi. Seuran puheenjohtajana useita vuosia toiminut Ari Lehtinen on toimi vuodesta 2001 vuoteen 2009 myös Suomen kendoseurojen keskusliitto hallituksen puheenjohtaja.
Porin Kendoseuran jäseniä on vuosien varrella nähty sekä naisten että miesten kendōmaajoukkueiden jäseninä. Se on menestynyt myös suomenmestaruuskisoissa. Seuran jäsenistä SM-kultaa ovat voittaneet Kari Ruuhilahti vuonna 1996 sekä Ari Kyläniemi vuonna 2005. Pertti Kyläniemi on sijoittunut useana vuonna SM-kisojen kahden parhaan joukkoon ja voittanut kahdesti arvostetun dan-cupin.
Seuran perustamisvuodesta asti joka kesä Porissa pidetty Pori Jazz-Kendoleiri on kasvanut kansainväliseksi suurleiriksi, joka kattaa nykyisin myös iaidōn ja jōdōn.
[muokkaa] Erä Ken Kai – Tapanilan Erän kendōjaos
- Pääartikkeli: Erä Ken Kai – Tapanilan Erä
Kendōn harjoittelu Tapanilan Erässä aloitettiin syksyllä 1997, jolloin Erä Ken Kai kendōjaoksen ensimmäinen alkeiskurssi alkoi.[10] Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendōn alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskimääräinen kendōn harjoittelun aloittaja Erässä on 30–40-vuotias mies, mutta viime aikoina on yleistynyt se, että vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa.
[muokkaa] Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai
Kotkan kendoseura perustettiin vuonna 1998 Matti Tulikouran toimesta. Harjoittelupaikaksi saatiin Mussalon Oras ry:n komea hirsinen seuratalo Saaripirtti.
Ensimmäisenä vuonna seurassa vieraili japanilainen Kondo sensei (8. dan kendo), joka antoi uutukaiselle seuralle nimen GU DO KEN KAI. Tämä on vaikea suomentaa, mutta tarkoittaa jotakuinkin "ainaisen etsimisen ja tiedonnälän miekkakoulua". Tämä on osuva nimi, sillä nuoret kotkalaiset hakivat aktiivisesti kendo-oppia ja voittivatkin SM-joukkuekisoissa pronssia vuosina 2001 ja 2002.
Seuran toimintaa johti useita vuosia Suomen maajoukkueenkin jäsenenä ollut Jari Heino, joka kuitenkin vetäytyi seuran johtotehtävistä loppuvuodesta 2008. Seuran toimintaa vetää nykyään 2. ja 1. Dan: arvoiset kendokat,Kyu arvoisia harrastajia on pitkälle toistakymmentä 13-40 ikävuoden välillä.
[muokkaa] Helsingin Yliopiston Kendoseura
Helsingin Yliopiston Kendoseura perustettiin vuonna 1998. Se on Suomen ensimmäinen akateeminen kendōseura. Helsingin Yliopiston Kendoseuralla on useita jäseniä Suomen kendōmaajoukkueessa ja maajoukkueringissä.
[muokkaa] Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai
Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai on perustettu 2004. Tornion kendōseuralla toimii yhteistyössä Oulun, Rovaniemen ja Luulajan kendōseurojen kanssa. Tenshu Ken Kai oli maailman pohjoisin kendōseura vuosina 2004—2007, kunnes Rovaniemen Kendoseura perustettiin.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Kendoseurojen Keskusliiton viralliset kotisivut
- Tengun eli Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenlehden numeroarkisto
[muokkaa] Lähteet
- Salonen Mikko: Nippon kendo kata : johdatus japanilaiseen miekkailuun / Mikko Salonen. Mikkomies, 2010. ISBN 978-952-92-6894-8 (sid.).
[muokkaa] Lähdeviittaukset
- ↑ Suomen Liikunta ja Urheilu: Jäsenjärjestöt / lajiliitot Viitattu 28.8.2010.
- ↑ a b c d e f Suomalaiset kamppailulajien tekijät, Tero Laaksonen,2009, sivut. 146-154
- ↑ Laaksonen Tero, Kamppailijoita dojoilta tatamilta. 1992, sivu 9
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 15. 1/2007
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivut 13–35. 1/2007
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 13 1/2007
- ↑ a b TAKAHASHI, Toru Professor - Physical Education Tokyo University of the Arts. Viitattu 10.9.2009.
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 14 1/2007
- ↑ Patentti- ja Rekisterihallituksen yhdistysnetin hakusivu [1]
- ↑ Tapanilan Erä 70 vuotta 1933–2003; Toimittaja: Jaakko Hannula, Yliopistopaino Helsinki 2003, ISBN 952-91-6386-X, sivut 39–40
|
Nykyaikana harjoiteltavat budolajit |
Gendai-budolajit: | Aikido |  Atarashii naginata | Iaidō |  ZNKR jōdō | Judo | Jūkendō | Karate-do | Kendō | Kyūdō | Shōrinji kenpō | Taido | Tankendō |
