Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivinsisäinen

Versio 21. huhtikuuta 2007 kello 02.21

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki.

Kaupunki on maaseudusta erotettu alue, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Suomessa Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Vuonna 2007 puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa.^[1]

Kaupungin määritteleminen on vaikeaa. On hankala vetää rajaa kaupunkien ja muiden taajamien välille. Esimerkiksi Suomen pienimmässä kaupungissa Kaskisissa on alle 2 000 asukasta, mutta Suomessa on Kaskista suurempia taajamia, jotka eivät virallisesti ole kaupunkeja. Suomen kaupungit ovat aina samalla myös kuntia. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Suomen kaupunkeihin kuuluu nykyisin (lähinnä kuntaliitosten vaikutuksesta) paljon myös maaseutualueita, toisaalta kaupunkimainen alue voi jatkua yhtenäisenä kaupunkina pidetyn kunnan rajan yli. Nykyisin Suomessa on paljon myös sellaisia kuntia, jotka virallisesti ovat kaupunkeja, mutta joiden mikään osa ei vastaa yleistä käsitystä kaupungista. Sen sijaan Ruotsissa kaupungit eivät yleensä ole kuntia, vaan kunnan osia (on esimerkiksi Uumajan kunta, johon Uumajan kaupunki kuuluu, mutta kuntaan kuuluvia maaseutualueita ei pidetä kaupunkiin kuuluvina).

Erityisesti Saksassa on ollut tapana jakaa kaupungit asukasluvun mukaan maalaiskaupunkeihin (2000 – 5000 asukasta), pikkukaupunkeihin (5000 – 20 000 asukasta), keskikokoisiin kaupunkeihin (20 000 – 100 000 asukasta), suurkaupunkeihin (100 000 – 1 000 000 asukasta) ja miljoonakaupunkeihin eli maailmankaupunkeihin eli metropoleihin (yli 1 000 000 asukasta). Ero pienen ja suuren kaupungin välillä on eri alueilla erilainen. Suur- tai miljoonakaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Miljoonakaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.

Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa yli 100 000 asukkaan Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku sekä Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi, megalopoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 36 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.

Kaupungin keskusta

Pääartikkeli: Keskusta

Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.

Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Liikkeet lopettavat toimintansa, asuntojen hinnat laskevat ja rauhattomuus lisääntyy. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.

Suomen kaupungit

Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.

Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:

Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl

Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.

Erilaiset kaupungit

Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita on 562 570. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina, jonka ympärillä olevalla pääkaupunkiseudulla (mukaan lukien Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit) asuu 996 724 asukasta. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakaupunkeja.^lähde?

Suomen suurimmat kaupunkiseudut

Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Jyväskylän ja Kouvolan tapauksissa.

Sijoitus	Nimi	Maakunta	Väkiluku (2005)	Ennuste 2030
1	Helsinki	Uusimaa	1 235 514	1 391 199
2	Tampere	Pirkanmaa	320 280	368 627
3	Turku	Varsinais-Suomi	298 452	329 101
4	Oulu	Pohjois-Pohjanmaa	206 549	244 319
5	Lahti	Päijät-Häme	169 920	181 407
6	Jyväskylä	Keski-Suomi	164 851	183 329
7	Pori	Satakunta	138 136	134 307
8	Kuopio	Pohjois-Savo	118 301	117 642
9	Joensuu	Pohjois-Karjala	115 998	111 672
10	Kouvola	Kymenlaakso	97 189	94 910
11	Hämeenlinna	Kanta-Häme	89 474	94 961
12	Vaasa	Pohjanmaa	89 109	90 280
13	Kotka	Kymenlaakso	88 007	85 768
14	Lohja	Uusimaa	80 103	91 122
15	Porvoo	Itä-Uusimaa	74 313	85 877
16	Mikkeli	Etelä-Savo	71 704	66 537
17	Lappeenranta	Etelä-Karjala	69 922	73 432
18	Rauma	Satakunta	66 907	63 068
19	Seinäjoki	Etelä-Pohjanmaa	65 461	72 190
20	Salo	Varsinais-Suomi	63 278	70 746
21	Rovaniemi	Lappi	62 550	58 932
22	Kemi	Lappi	61 354	55 194
23	Iisalmi	Pohjois-Savo	60 126	49 887
24	Kajaani	Kainuu	58 457	50 542
25	Kokkola	Keski-Pohjanmaa	52 653	50 848
26	Pietarsaari	Pohjanmaa	48 655	47 732
27	Savonlinna	Etelä-Savo	47 671	41 634
28	Imatra	Etelä-Karjala	45 926	40 972
29	Tammisaari	Uusimaa	43 533	45 877
30	Riihimäki	Kanta-Häme	43 452	48 985

^[2]

Maailman suurimmat kaupunkiseudut

Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.

Tiedosto:Monterrey by ldmdl.jpg

Monterrey, Meksiko.

Sijoitus	Nimi	Väkiluku
1	Tokio, Japani	36 510 000
2	New York, Yhdysvallat	22 310 000
3	Mexico City, Meksiko	22 090 000
4	Soul, Etelä-Korea	21 740 000
5	Mumbai (Bombay), Intia	19 470 000
6	São Paulo, Brasilia	19 090 000
7	Jakarta, Indonesia	17 590 000
8	Los Angeles, Yhdysvallat	17 540 000
9	Osaka, Japani	17 510 000
10	Delhi, Intia	17 480 000
11	Manila, Filippiinit	16 610 000
12	Kairo, Egypti	15 500 000
13	Shanghai, Kiina	14 610 000
14	Kalkutta, Intia	14 450 000
15	Moskova, Venäjä	14 440 000
16	Buenos Aires, Argentiina	13 330 000
17	Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta	12 420 000
18	Teheran, Iran	11 890 000
19	Ruhrin alue, Saksa	11 780 000
20	Rio de Janeiro, Brasilia	11 720 000
21	Karachi, Pakistan	11 620 000
22	Istanbul, Turkki	11 580 000
23	Pariisi, Ranska	11 500 000
24	Dhaka, Bangladesh	11 490 000
25	Peking, Kiina	11 240 000
26	Lagos, Nigeria	10 690 000
27	Bangkok, Thaimaa	9 750 000
28	Chicago, Yhdysvallat	9 420 000
29	Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta	9 120 000
30	Nagoya, Japani	8 760 000

^[3]

Kaupunkien urbaanius

Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestötiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestötiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestötiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestötiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestötiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, mikä lisää henkilöauton tarvetta.

Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Tällaisia väljästi rakennettuja pientalopainotteisia kaupunkeja ovat mm. Pori ja Oulu.

Suurin urbanisoituminen löytyy pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku ja Kouvola. Tiheästi rakennettuja keskustoja on Suomessa muutamissa kaupungeissa, vaikka koko kaupungit eivät näin urbaaneja olisikaan. Näitä tiiviin keskustan kaupunkeja ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä.

Suomen kaupunkien sosiaalisia ilmiöitä

Kaupunkien arvostus

Eri kaupunkien arvostus syntyy ihmisten omien mielipiteiden perusteella ja eri kaupungeilla erilaisia hyviä tai huonoja ominaisuuksia. Arvostusta voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien ominaisuuksien avulla: työpaikkojen tarjonta, opiskelumahdollisuudet, kulttuuritarjonta, sijainti, ympäristö, harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut.^[4]

Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa

Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän.

Pahoinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien asioiden avulla suhteuttamalla niitä väestömääriin: toimeentulotuki, työttömyys, rikokset, alkoholijuomien myynti, abortit, lasten huostaanotto ja kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus.^[5]

Muuttoliike kaupunkeihin

Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten pääkaupunkiseudulle ja sen lähistölle pienemmille paikkakunnille. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampere houkuttelee ihmisiä. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Syrjäisemmistä maakunnista kuten Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Savosta muutetaan usein suoraan pääkaupunkiseudulle, koska paikallinen keskus ei tarjoa mahdollisuuksia ja kun kauas täytyy joka tapauksessa muuttaa, muutetaan suoraan pääkaupunkiseudulle. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut, työpaikat ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.

Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikka- ja koulutustarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.

Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.

Kasvukeskuksia ovat seuraavat kaupunkiseudut:

Väestö vähenee seuraavien kaupunkien vaikutusalueella:

Lähteet

↑ Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu (Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006)
↑ kunnat.net
↑ world-gazetteer.com
↑ Taloustutkimus: Kaupungit - Muuttohalukkuus 2006.
↑ Kuntaliiton tutkimus, Kuntalehti 15/2004

Katso myös

Aiheesta muualla

[1] Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu (Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006)

[2] unnat.net

[3] world-gazetteer.com

[4] Taloustutkimus: Kaupungit - Muuttohalukkuus 2006.

[5] Kuntaliiton tutkimus, Kuntalehti 15/2004

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

@@ Rivi 179: / Rivi 179: @@
 * [[Maaseutu]]
 * [[Luettelo uudelleennimettyistä kaupungeista]]
+* [[Kaupungistuminen]]
 == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä

Versio 21. huhtikuuta 2007 kello 02.21

Sisällys

Kaupungin keskusta

Suomen kaupungit