Ero sivun ”Jumala (islam)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Poistin lauseita, joista paistaa selvä asenteellisuus ja jotka eivät aidoista islamilaisista lähteistä perusteellisesti tutkien pidä paikkaansa. Tarpeetonta asenteellista vertailua kristinuskoon.
Rivi 1: Rivi 1:
{{islam}}
{{islam}}
'''Jumala''' on [[Islam|islamissa]] ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista. Hän on luomaton, ikuisesti olemassa oleva, rajaton, tuonpuoleinen, kaiken luoja, kaikkivaltias ja kaikkitietävä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 817, v1.2</ref> Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan [[Monoteismi|monoteistinen]] uskonto, jossa palvotaan yhtä [[Jumala|Jumalaa,]] joka kaikkivaltiaasti ohjaa maailman tapahtumia. Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin.<ref name=":0">Sookhdeo, 2013, 81-92</ref>
'''Jumala''' on [[Islam|islamissa]] ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista. Hän on luomaton, ikuisesti olemassa oleva, rajaton, tuonpuoleinen, kaiken luoja, kaikkivaltias ja kaikkitietävä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 817, v1.2</ref> Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan [[Monoteismi|monoteistinen]] uskonto, jossa palvotaan yhtä [[Jumala|Jumalaa,]] joka kaikkivaltiaasti ohjaa maailman tapahtumia. Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin.<ref name=":0">Sookhdeo, 2013, 81-92</ref>

Näissä suhteissa islamin Jumala vastaa kristinuskon Jumalaa ainakin kristillisestä näkökulmasta. Muslimit katsovat kuitenkin, että kristinusko ja juutalaisuus eivät ole yksijumalaisia uskontoja, vaan molemmat asettavat Jumalan rinnalle kumppanin ''(shirk).'' Kristinuskossa tämä kumppani olisi Jeesus ja myös Maria.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Koraani. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila|Vuosi=1995|Luku=5: 116|Sivu=97|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Juutalaiset taas pitäisivät Esraa Jumalan poikana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tabari|Nimeke=Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume II|Vuosi=2017|Sivu=419|Julkaisija=Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought}}</ref>  

Tämän jälkeen alkavat muut eroavaisuudet. Kristinuskossa ihminen pelastuu uskosta, islamissa uskosta ja teoista eli ''šarian'' noudattamisesta. Toinen ero on, että islamin Jumala edellyttää vain ulkoista alistumista ''(al-ʾislām'' '= alistuminen'), missä sydämen ei tarvitse olla mukana. Islamissa oikein tekeminen ei ole moraalinen valinta, vaan juridinen. Kyse on siitä, mikä on Jumalan lain mukaista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=69-70|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> ''Šarian'' noudattamiseen voi sen takia tarvittaessa pakottaa<ref name=":0" />, kunhan se tehdään "hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen" seitsenportaisen asteikoin mukaisesti aloittaen Jumalan lain opettamisesta.<ref name=":9">{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misr|Nimeke=Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller)|Vuosi=2017|Sivu=720-724|Julkaisija=amana press}}</ref> Kristillinen omatunnon käsite on siten islamille vieras. Kolmanneksi islamin Jumala on kristinuskon Jumalaa suvereenimpi, sillä häntä eivät sido edes lupaukset, kuten Raamatun Jumalaa.


Jumala on [[Arabian kieli|arabiaksi]] [[Allah]] ({{k-ar|الله|Allāh}}). Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Sivu=11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref> sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 620, 018,4</ref>
Jumala on [[Arabian kieli|arabiaksi]] [[Allah]] ({{k-ar|الله|Allāh}}). Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Sivu=11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref> sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 620, 018,4</ref>


== Jumalan ykseys ''(tawhid)''==
== Jumalan ykseys ''(tawhid)''==
Islam kehittyi poleemisessa suhteessa Bysantin edustamaan nikealaiseen kristinuskoon. Se omaksui Lähi-idän kristillisten lahkojen tavoin kristologisen opin, jonka mukaan Jeesus oli vain Jumalan palvelija ''(abd Allah)'', mutta ei hänen poikansa. Tästä opista tuli tärkeä erottava symboli suhteessa kristinuskoon. [[Johannes Damaskolainen|Johannes Damaskolaisesta]] asti on esitetty arveluja, että kyse olisi [[Areiolaisuus|areiolaisesta]] piirteestä islamissa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alfred-Louis de Premare|Nimeke=Abd al-Mali b. Marwan and the process of the Quran's composition. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=191|Julkaisija=Prometheus Books|www=https://archive.org/details/TheHiddenOriginsOfIslamNewResearchIntoItsEarlyHistory/page/n187/mode/2up/search/Arian}}</ref>, mutta näin ei ole. [[Areios]] katsoi, että vain Isä on [[Transsendenssi|transsendenttinen]] Jumala, kun taas Poika oli ''[[Logos]]'', joka vastasi platonilaista [[Demiurgi|demiurgia]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha|Nimeke=Johdatus varhaisen kirkon teologiaan|Vuosi=2005|Sivu=148|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kirjapaja|Tunniste=ISBN 951-607-227-5}}</ref> Tällaisia käsityksiä ei islamissa ole. Jo varhaisessa islamissa jaetaan sen sijaan syyrialaisen kristillisyyden esi-nikealainen käsitys, jonka mukaan Logos ei ole Jumalan erillinen persoona tai olemus (hypostaasi) vaan Jumalan toimintaa. Sitä vastaten myös Koraanista löytyy lause: "Henki [= Logos] tulee Jumalan käskystä" (17:85).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=Syrian and Arabian Christianity and the Quran. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=390|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
Islam kehittyi poleemisessa suhteessa Bysantin edustamaan nikealaiseen kristinuskoon. Se omaksui Lähi-idän kristillisten lahkojen tavoin kristologisen opin, jonka mukaan Jeesus oli vain Jumalan lähettämä profeetta, mutta ei hänen poikansa. Tästä opista tuli tärkeä erottava symboli suhteessa kristinuskoon. [[Johannes Damaskolainen|Johannes Damaskolaisesta]] asti on esitetty arveluja, että kyse olisi [[Areiolaisuus|areiolaisesta]] piirteestä islamissa<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alfred-Louis de Premare|Nimeke=Abd al-Mali b. Marwan and the process of the Quran's composition. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=191|Julkaisija=Prometheus Books|www=https://archive.org/details/TheHiddenOriginsOfIslamNewResearchIntoItsEarlyHistory/page/n187/mode/2up/search/Arian}}</ref>, mutta näin ei ole. [[Areios]] katsoi, että vain Isä on [[Transsendenssi|transsendenttinen]] Jumala, kun taas Poika oli ''[[Logos]]'', joka vastasi platonilaista [[Demiurgi|demiurgia]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha|Nimeke=Johdatus varhaisen kirkon teologiaan|Vuosi=2005|Sivu=148|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kirjapaja|Tunniste=ISBN 951-607-227-5}}</ref> Tällaisia käsityksiä ei islamissa ole. Jo varhaisessa islamissa jaetaan sen sijaan syyrialaisen kristillisyyden esi-nikealainen käsitys, jonka mukaan Logos ei ole Jumalan erillinen persoona tai olemus (hypostaasi) vaan Jumalan toimintaa. Sitä vastaten myös Koraanista löytyy lause: "Henki [= Logos] tulee Jumalan käskystä" (17:85).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=Syrian and Arabian Christianity and the Quran. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=390|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>


Jumalan [[Ykseys|ykseyteen]] viitataan sanalla ''tawḥīd'' ([[Arabian kieli|arab.]] توحيد‎). Erottelun symbolisen merkityksen vuoksi muslimit pitävät kristinuskoa monijumalaisena, vaikka uskonnot voidaan nykyään erottaa toisistaan jo monilla muillakin tavoilla. Jumalan ykseyden merkitys islamin uskon ytimenä käy ilmi siitä, että monijumalaisuus ''([[shirk]])'' on ainoa kuolemansynti ja sellaisena jopa pahempi asia kuin tappaminen (Koraani 2:191; 4:48).
Jumalan [[Ykseys|ykseyteen]] viitataan sanalla ''tawḥīd'' ([[Arabian kieli|arab.]] توحيد‎). Erottelun symbolisen merkityksen vuoksi muslimit pitävät kristinuskoa monijumalaisena. Jumalan ykseyden merkitys islamin uskon ytimenä käy ilmi siitä, että monijumalaisuus ''([[shirk]])'' on ainoa kuolemansynti ja sellaisena jopa pahempi asia kuin tappaminen (Koraani 2:191; 4:48).


== Jumalan tuonpuoleisuus ==
== Jumalan tuonpuoleisuus ==
Rivi 17: Rivi 13:


== Jumala kaiken luojana ==
== Jumala kaiken luojana ==
"Jumala on Luoja, kaiken olevaisen aikaansaaja, se joka antaa elämän ja kuoleman, pitää huolta ja antaa elannon."<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamopas.com/egenskaper.html|nimeke=Jumalan ominaisuudet Islamiss|tekijä=|julkaisu=Islamopas.com|ajankohta=2000-2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Koraanissa kuvaillaan Jumalan anteliaisuutta ja [[armo]]a. Jumala on antanut [[elämä]]n ja herättää ihmisen [[kuolema|kuolleista]]. Jumala on Armollinen, [[al-Rahman]]. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen ettei ole ketään Hänen vertaistaan. Jumalan rakkauden teema esiintyy islamissa harvoin, toisin kuin kristinuskossa.
"Jumala on Luoja, kaiken olevaisen aikaansaaja, se joka antaa elämän ja kuoleman, pitää huolta ja antaa elannon."<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.islamopas.com/egenskaper.html|nimeke=Jumalan ominaisuudet Islamiss|tekijä=|julkaisu=Islamopas.com|ajankohta=2000-2019|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Koraanissa kuvaillaan Jumalan anteliaisuutta ja [[armo]]a. Jumala on antanut [[elämä]]n ja herättää ihmisen [[kuolema|kuolleista]]. Jumala on Armollinen, [[al-Rahman]]. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen ettei ole ketään Hänen vertaistaan.


== Jumala tuomarina ==
== Jumala tuomarina ==
Rivi 29: Rivi 25:
Koska Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Sitä kuvastaa muslimien suosima lausahdus ''"inshallah"'' (jos Jumala suo)''.'' Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: ''"Älä sano mistään 'teen sen huomenna' lisäämättä: 'Jos Jumala niin tahtoo'." (''Koraani 8: 24).
Koska Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Sitä kuvastaa muslimien suosima lausahdus ''"inshallah"'' (jos Jumala suo)''.'' Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: ''"Älä sano mistään 'teen sen huomenna' lisäämättä: 'Jos Jumala niin tahtoo'." (''Koraani 8: 24).


Jumalan kaikkivaltiuteen liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu [[Pahan ongelma|teodikea-ongelma]] eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa vastaukset ovat olleet vaihtelevia. Islamissa ratkaisu on painottunut [[Fatalismi|fatalismiin]], ja usko kohtaloon onkin yksi [[Islamin uskonkappaleet| islamin uskonkappaleista]]. Islamilainen fatalismi on lännessä usein ollut [[Islamin kritiikki|arvostelun]] kohteena. Winston Churchill nimiti sitä "pelottavaksi fatalistiseksi apatiaksi"<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Churchill, Winston|Nimeke=The River War Vol. II (1st ed.)|Vuosi=1899|Sivu=|Julkaisija=Longmans, Green & Co}}</ref>
Jumalan kaikkivaltiuteen liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu [[Pahan ongelma|teodikea-ongelma]] eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa vastaukset ovat olleet vaihtelevia. Islamissa ratkaisu on painottunut [[Fatalismi|fatalismiin]], ja usko kohtaloon onkin yksi [[Islamin uskonkappaleet| islamin uskonkappaleista]].


== Jumala ja Koraani ==
== Jumala ja Koraani ==

Versio 13. heinäkuuta 2020 kello 16.37

Islamin viisi peruspilaria
Koraani
Kirjoitukset
Islamin suuntaukset
Kulttuuri ja yhteiskunta
Muuta aiheeseen littyvää

Jumala on islamissa ykseys, jolla ei ole kumppania eikä vertaista. Hän on luomaton, ikuisesti olemassa oleva, rajaton, tuonpuoleinen, kaiken luoja, kaikkivaltias ja kaikkitietävä.[1] Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan monoteistinen uskonto, jossa palvotaan yhtä Jumalaa, joka kaikkivaltiaasti ohjaa maailman tapahtumia. Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin.[2]

Jumala on arabiaksi Allah (arab. الله‎, Allāh). Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi,[3] sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä.[4]

Jumalan ykseys (tawhid)

Islam kehittyi poleemisessa suhteessa Bysantin edustamaan nikealaiseen kristinuskoon. Se omaksui Lähi-idän kristillisten lahkojen tavoin kristologisen opin, jonka mukaan Jeesus oli vain Jumalan lähettämä profeetta, mutta ei hänen poikansa. Tästä opista tuli tärkeä erottava symboli suhteessa kristinuskoon. Johannes Damaskolaisesta asti on esitetty arveluja, että kyse olisi areiolaisesta piirteestä islamissa[5], mutta näin ei ole. Areios katsoi, että vain Isä on transsendenttinen Jumala, kun taas Poika oli Logos, joka vastasi platonilaista demiurgia.[6] Tällaisia käsityksiä ei islamissa ole. Jo varhaisessa islamissa jaetaan sen sijaan syyrialaisen kristillisyyden esi-nikealainen käsitys, jonka mukaan Logos ei ole Jumalan erillinen persoona tai olemus (hypostaasi) vaan Jumalan toimintaa. Sitä vastaten myös Koraanista löytyy lause: "Henki [= Logos] tulee Jumalan käskystä" (17:85).[7]

Jumalan ykseyteen viitataan sanalla tawḥīd (arab. توحيد‎). Erottelun symbolisen merkityksen vuoksi muslimit pitävät kristinuskoa monijumalaisena. Jumalan ykseyden merkitys islamin uskon ytimenä käy ilmi siitä, että monijumalaisuus (shirk) on ainoa kuolemansynti ja sellaisena jopa pahempi asia kuin tappaminen (Koraani 2:191; 4:48).

Jumalan tuonpuoleisuus

Islamissa Jumalan hahmo on kristinuskoon verrattuna transkendenttinen, tuonpuoleinen. Koraani antaa Jumalan eri ominaisuuksille 99 nimeä, mutta Jumala on silti tuntematon eikä hänellä ole fyysistä muotoa. Inhimillisten ominaisuuksien antaminen Jumalalle on kiellettyä.[8]

Jumala kaiken luojana

"Jumala on Luoja, kaiken olevaisen aikaansaaja, se joka antaa elämän ja kuoleman, pitää huolta ja antaa elannon."[9] Koraanissa kuvaillaan Jumalan anteliaisuutta ja armoa. Jumala on antanut elämän ja herättää ihmisen kuolleista. Jumala on Armollinen, al-Rahman. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen ettei ole ketään Hänen vertaistaan.

Jumala tuomarina

Jumala on antanut ihmisille säännöt, šaria-lain, jonka noudattamisesta Hän antaa tuomion viimeisenä päivänä. Vimeisellä tuomiolla koko ihmiskunta palaa Jumalan luokse. Yhteen Jumalaan uskovat ja hänen tahtoonsa alistuvat saavat palkkion Paratiisissa kuoleman jälkeen, muut joutuvat Helvettiin. Elämä on merkityksetöntä, mikäli se ei suuntaudu Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään.

Jumalan profeetat

Jumala ilmoitti sanansa ihmiskunnalle islamin profeettojen kautta ja lopullisessa muodossaan Koraanissa, jonka muslimit uskovat Jumalan antaneen ihmiskunnalle Muhammedin eli "profeettojen sinetin" kautta. Aikaisempiin profeettoihin kuuluvat muun muassa Aadam, Abraham, Nooa ja Jeesus.

Jumalan suvereenisuus

Vaikka Paratiisiin periaatteessa pääsee tekemällä hyviä tekoja (esim. rukoilu ja paasto), ja välttämällä kiellettyjä tekoja, mikään ei ole varmaa, sillä Jumala ei ole luvannut mitään ihmisille. Jumalan tahtoa eivät sido mitkään asiat. Jopa luonnonlait ovat näennäisiä, sillä kaikki tapahtuu aina vain Jumalan tahdon mukaan. Tämän opin kiistäminen merkitsee luopumista islamista.[10]

Koska Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Sitä kuvastaa muslimien suosima lausahdus "inshallah" (jos Jumala suo). Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: "Älä sano mistään 'teen sen huomenna' lisäämättä: 'Jos Jumala niin tahtoo'." (Koraani 8: 24).

Jumalan kaikkivaltiuteen liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu teodikea-ongelma eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa vastaukset ovat olleet vaihtelevia. Islamissa ratkaisu on painottunut fatalismiin, ja usko kohtaloon onkin yksi islamin uskonkappaleista.

Jumala ja Koraani

800-luvulla islamilaiseen teologiaan vakiintui käsitys, että Jumala ei ole luonut Koraania, vaan se on yhtä ikuinen kuin Jumala itse ja tällä tavalla todellisuudessa rinnakkainen Jumalan olemassaolon kanssa.[11] Käsitys vastaa Johanneksen evankeliumin alkusäettä (1:1), jossa esiintyy Sana eli logos ("Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala"). On sanottu, että kristinuskossa Jumalan Sana tuli lihaksi Kristuksessa, islamissa taas kirjaksi, joka laskeutui taivaasta Muhammedille ilmestys kerrallaan.[12]

Katso myös

Lähteet

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Reliance of the Traveller, 2017, 817, v1.2
  2. ↑ Sookhdeo, 2013, 81-92
  3. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 11. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
  4. ↑ Reliance of the Traveller, 2017, 620, 018,4
  5. ↑ Alfred-Louis de Premare: Abd al-Mali b. Marwan and the process of the Quran's composition. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 191. Prometheus Books, 2010. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan, s. 148. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-227-5.
  7. ↑ Ohlig, K-H.: Syrian and Arabian Christianity and the Quran. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 390. Prometheus Books, 2010.
  8. ↑ Reliance of the Traveller, 2017, 817–818 v1.3
  9. ↑ Jumalan ominaisuudet Islamiss Islamopas.com. 2000-2019.
  10. ↑ Umsat al-Salik, 2017, 598 (o.8.7.17)
  11. ↑ Ahmed ibn Naqib al-Misri: Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller), s. 1035. amana press, 2017.
  12. ↑ Heikki Räisänen: Rosoinen Raamattu, s. 14. WSOY, 2006.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jumala_(islam)&oldid=19036745”