Haapajärvi

Haapajärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°44′55″N, 025°19′05″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Kuntanumero	069
Hallinnollinen keskus	Haapajärven keskustaajama
Perustettu	1868
– kauppalaksi	1967
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	789,31 km² 146:nneksi suurin 2022
– maa	766,42 km²
– sisävesi	22,89 km²
Väkiluku	6 556 139:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	8,55 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	18,3 %
– 15–64-v.	56,3 %
– yli 64-v.	25,4 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,8 %
Kunnallisvero	10,20 % 21:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Juha Uusivirta
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • SDP  • Ps.  • Muut  • Kok.	14 8 3 1 1
www.haapajarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Haapajärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 6 556 ihmistä, ja sen pinta-ala on 789,31 km², josta 22,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,55 asukasta/km².

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Haapajärvi on osa Oulun Eteläistä.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee n. 1 km:n päässä ydinkeskustasta.

Maantiede

Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on löydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.

Kylät

Ahola Autioranta Haaganperä Jokela Kalakangas Karjalahdenranta Kiurunperä Koposperä Kumiseva Kuona Kuusaa Mustanperä

Mäntyperä Nokkous Oksava Olkkola Parkkila Tiitonranta Tuomiperä Varisperä Vehkapuhto Veivarinperä Ylipää

Historia

Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 oli Haapajärvellä 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin.

Haapajärven rautatieasema.

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1880.

Ylivieska – Iisalmen radan avaaminen 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924-1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle 1960. Hyvän liikennesijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli 1967 ja kaupunginoikeudet se sai 1977.

Hallinto

Haapajärven kaupunginjohtaja on Juha Uusivirta. Valtuustossa on 27 paikkaa, joista 14 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Haapajärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			8 202
1985			8 454
1990			8 463
1995			8 519
2000			8 236
2005			7 882
2010			7 639
2015			7 438
Lähde: Tilastokeskus.

Palvelut

Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö kouluttaa Haapajärvellä tradenomeja. Paikkakunnalla toimii kymmenen peruskoulun ala- ja yläasteen lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia sekä istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Välimatkoja

• Ylivieska 56 km
• Helsinki 458 km
• Oulu 159 km
• Kokkola 126 km
• Kuopio 188 km

Nähtävyyksiä

• Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802 jossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.

• Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo
• Kotiseutumuseo
• Taidekoti Jykelä
• Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni
• Teekuppikokoelma kaupungintalolla
• Ex-ammattilaishiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla
• Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla.
• Härkäahon koski, etenkin keväällä

Tapahtumia

Haapajärvellä järjestettiin herättäjäjuhlat heinäkuussa 2013.

Haapajärvellä järjestetään vanhoillis-lestadiolaisten suviseurat vuonna 2020.^lähde?

Urheilu

Haapajärven Pesä-Kiilat pelaa pesäpallossa miesten Suomensarjasssa ja tyttöjen Superpesiksessä.

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia

• Christfried Ganander, fennisti ja pappi, syntyi Haapajärvellä
• Erkki Sakari Heinonen, taidemaalari ja taidegraafikko
• Mika Myllylä, karpaasi, Suomen menestyneimpiä mieshiihtäjiä
• Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin lapsuudenkoti on Haapajärvellä.
• Anssi Tikanmäki, muusikko
• Paavo M. Petäjä, juristi ja Hiihtoliiton ent. puheenjohtaja
• Aaro Heikkilä, kaupunginvaltuuston jäsen ja Joensuun ent. kaupunginjohtaja
• Jussi Jaakonaho, muusikko ja tuottaja
• Petri Tapio Mattson, viulisti
• Juha Pentikäinen, emeritusprofessori

Katso myös

• Luettelo Haapajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Haapajärven kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Haapajärven avainluvut
• Tietoa Haapajärven yrityksistä ja palveluista
• Haapajärven koulut
• KirjastoVirma - Haapajärven kansakoulut