Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan 1939
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Puolan offensiivia | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
| |||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
37 kaatunutta |
raskaita tappioita | ||||||||
.svg){kind=small}
Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan tapahtui 1.–16. syyskuuta 1939 osana Saksan aloittamaa Puolan offensiivia. Slovakialaisia joukkoja komensi Slovakian tasavallan puolustusministeri kenraali Ferdinand Čatloš. Hyökkäyksen jälkeen Slovakia sai itselleen alueet, jotka se oli joutunut luovuttamaan Puolalle vuonna 1920. Hitler tarjosi Slovakialle suurempaa aluetta, mutta hänen tarjouksestaan kieltäydyttiin. Alueet palautettiin Puolalle vasta 20. toukokuuta 1945. [1]
Sotaan osallistui 50 000 slovakkisotilasta ja Saksa saattoi varastoida Slovakian alueelle aseita ja polttoainetta. Slovakian hyvät tiet tarjosivat hyökkäysuran Puolan eteläosiin. Hyökkäystä suunniteltiin mitä salaisimmin 20. -21. heinäkuuta vuonna 1939 Saksan ja Slovakian viranomaisten tapaamisessa. [2] [1]
Maavoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 51 306 sotilasta
- kolme Skoda OA vz. 27 panssariautoa
- 18 Tatra OA vz. panssariautoa
- 30 muuta panssariautoa
- 30 Tc vz. 33 panssarivaunua
- 27 LT vz. 34 kevyttä panssarivaunua
- 52 LT vz. 35 kevyttä panssarivaunua
- 10 LT vz. 38 kevyttä panssarivaunua
- 7 LT vz. 40 kevyttä panssarivaunua
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Slovenská Poľná Armáda ”Bernolák”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. jalkaväkidivisioona Jánošik
- 2. jalkaväkidivisioona Škultéty
- 3. jalkaväkidivisioona Rázus
- erillinen panssaroitu yksikkö Kalinčak - rykmentin vahvuinen alun alkaen III nopean toiminnan osasto Havran', joka 5. syyskuuta 1939, vahvistettiin ja nimettiin nopean toiminnan ryhmäksi Kalinčak, joka sai vahvistuksia 22. syyskuuta 1939
- erillinen moottoroitun pataljoona Topol 3. syyskuuta 1939
- 4. erillinen tykistörykmentti
- 51. erillinen tykistörykmentti
- panssarijuna ”Bernolák” (”Hrdlička”)
- viesti- ja tukiyksiköitä
Ilmavoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 74 Avia B.534 -hävittäjää
- 11 Avia B.534 -hävittäjää
- 73 Letov S.328 -tiedustelukonetta
- 15 Aero A.100 tai Ab.101 -tiedustelukonetta
- 1 Bloch MB-200 -pommikone
- 1 Fokker F.VII -pommikone
- 1 Avia B-71 -pommikone
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3 hävittäjälaivuetta
- 5 tiedustelu- ja pommituslaivuetta
Tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. syyskuuta 1939 Tatra OA vz.30 tuhoutui neljän panssariauton hyökkäyksessä. Tuhoutunutta panssariautoa kersantti Imrich Gase. Muut vetäytyivät.
- 9. syyskuuta 1939 Avia B.534 No. 322, puolalaisen Stryjin kaupungin ilmatorjunnan alasampuma 37. hävittäjälentolaivue, kersantti William Gruń, pakkolaskeutuminen Olchowiecn kylään 25 kilometriä puolalaisten linjojen taakse. Neljä päivää myöhemmin puolalaiset tuhosivat koneen käsikranaatein
- 9. syyskuuta 1939 alikersantti Viliam Jaloviar kuoli pakkolaskussa Presovin lähellä
Voitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. syyskuuta 1939 puolalainen Lublin R-XIIID ammuttu alas. Ohjaaja, alikersantti, Marian Piasecki, ja tähystäjä luutnantti Edward Porada, 56. tiedustelulentolaivue, kuolivat. Pudottajina 12. hävittäjälentolaivujeen Avia B.534, ohjaajana F. Hanovec. Presovin lähialue.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||