Muonio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. 1472 Muonio -asteroidista on oma artikkeli.
Muonio

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°57′25″N, 023°40′45″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 498
Hallinnollinen keskus Muonion kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 2 037,78 km²
45:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 904,05 km²
– sisävesi 133,73 km²
Väkiluku 2 299
244:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 1,21 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,5 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– saamenkielisiä 0,4 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • PS
6
5
2
2
1
1
www.muonio.fi

Muonio, vuoteen 1923 Muonionniska,[7] on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 299 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 037,78 km2, josta 133,73 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,21 asukasta/km2.

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (809 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi laskee Jerisjokea myöten Muoniojokeen. Äkäsjärvi laskee Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja sieltä Muonionjokeen.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan Lomakeskus.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen Lapin vouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.[8]

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[9] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle ollut määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.[10]

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.[9]

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio vuonna 1948).

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pakasaivo.

Muoniossa sijaitsee rotkojärvi Pakasaivo, minkä syvyydeksi on ilmoitettu hurjimmillaan jopa 90 metriä. Tarkkaa syvyyttä ei tiedetä.[11] Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi suurin vesistöalue Inarijärven jälkeen.[12] Pakasaivo on yksi Lapin useista saivojärvistä.[13]

Taivaskero.

Pallastuntureiden korkein kohta, Taivaskero (809 metriä) sijaitsee Muoniossa.[14]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muonion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,0 −8,5 −2,4 3,5 9,9 16,0 19,2 16,6 10,5 2,1 −4,1 −6,9 ka. 3,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,1 −17,5 −13,1 −6,3 0,4 6,5 9,7 7,3 2,7 −4,0 −10,9 −15,3 ka. −4,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −13,7 −13,2 −7,8 −1,4 5,1 11,2 14,3 11,8 6,4 −1,0 −7,4 −11,1 ka. −0,6
Sademäärä (mm) 32 27 26 28 41 66 75 69 50 43 39 35 Σ 531
Sadepäivät (d) 9 9 7 7 8 11 12 11 9 9 10 11 Σ 113
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,0
−18,1
−8,5
−17,5
−2,4
−13,1
3,5
−6,3
9,9
0,4
16,0
6,5
19,2
9,7
16,6
7,3
10,5
2,7
2,1
−4,0
−4,1
−10,9
−6,9
−15,3
S
a
d
a
n
t
a 		32
27
26
28
41
66
75
69
50
43
39
35


Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muonion kirkko.

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto, Oloksen tykkikisat ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV), Muonion Naisvoimistelijat ry (MNV)

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Muonion väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 2 809
1980
  
 2 812
1985
  
 2 881
1990
  
 2 846
1995
  
 2 698
2000
  
 2 512
2005
  
 2 418
2010
  
 2 401
2015
  
 2 358
2020
  
 2 297
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Muoniossa oli 2 281 asukasta, joista 1 150 asui taajamassa, 1 050 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muonion taajama-aste on 52,3 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Muonion kirkonkylä.[17]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoniossa on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[18]

Kulmakuntia Muoniossa ovat Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kotimaa, Liepimä ja Särkijärvi.

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muoniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana[20], minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[21]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta[22]. Lisäksi Muoniossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muonion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[23]

Muoniolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Muonio Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Tietoa Muoniosta www.muonio.fi. Viitattu 1.11.2021.
  8. ↑ Oppia ikä kaikki – Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
  9. ↑ a b Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
  10. ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
  11. ↑ Nähtävyydet www.muonio.fi. Viitattu 1.12.2020.
  12. ↑ Pakasaivo ja Kirkkopahdan seitakivi Luontoon.fi. Viitattu 1.12.2020.
  13. ↑ Muonion myyttinen Pakasaivo - Lapin helvetti Retkipaikka. 14.2.2014. Viitattu 1.12.2020.
  14. ↑ Taivaskero - Samppanjaa muovimukista rantapallo.fi. Viitattu 1.12.2020.
  15. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 29.3.2024.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 29.3.2024.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 29.3.2024.
  18. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 247. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
  21. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
  22. ↑ Muonion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  23. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  24. ↑ Korvola, Ari: Sipilän hallitus kiihdyttää Suomen rakennemuutosta – maaseudulla poliisiasemat häviävät eikä postikaan kulje Seura. 4.2.2016. Viitattu 19.6.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hiilivirta, Kaija (teksti) & Hiilivirta, Erkki (luontokuvat): Se joki – Jerisjoki : kertomuksia Muoniosta. Muonio-Seura, 2010. ISBN 978-951-97842-2-9.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muonio
Kylät ja alueet

Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kotimaa · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Muonion järvialue

Nähtävyydet

Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo

Tunturit ja vesistöt

Jerisjärvi · Muonionjoki · Olostunturi · Pallastunturi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muonio&oldid=22292451”