Jyri Häkämies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyri Häkämies
Häkämies Tukholmassa 2009
Häkämies Tukholmassa 2009
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja
19.11.2012–
Edeltäjä Mikko Pukkinen
Suomen elinkeinoministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–16.11.2012
Edeltäjä Mauri Pekkarinen
Seuraaja Jan Vapaavuori
Suomen puolustusministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Seppo Kääriäinen
Seuraaja Stefan Wallin
Kansanedustaja
24.3.1999–16.11.2012
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt30. elokuuta 1961 (ikä 62)
Karhula
Puoliso Mari Pantsar
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus valtiotieteiden maisteri (1986)

Jyri Jukka Häkämies (s. 30. elokuuta 1961 Karhula)[1][2] on suomalainen poliitikko ja työnantajajohtaja. Marraskuusta 2012 lähtien hän on toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana.

Häkämies oli kokoomuksen kansanedustaja 1999–2012, Kataisen hallituksen elinkeinoministeri 2011–2012 ja puolustusministeri Vanhasen toisessa hallituksessa 2007–2010 ja Kiviniemen hallituksessa 2010–2011.

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämies valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän oli kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden Kymen Sanomien myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana 1994–2003.[2]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämies valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Kymen vaalipiiristä ja jatkokausille vuosien 2003, 2007 ja 2011 vaaleissa. Vuosina 2005–2012 hän oli myös Kotkan kaupunginvaltuutettu ja 2005–2008 Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.[2]

Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja 2006–2007 puheenjohtajana. Hän oli eduskunnassa jäsen muun muassa lakivaliokunnassa (1999–2001), liikenne- ja viestintävaliokunnassa (1999–2003), suuressa valiokunnassa (2002–2003), valtiovarainvaliokunnassa (2003–2006) ja Yleisradion hallintoneuvostossa (1999–2006).[2]

Puolustusministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Häkämies nousi Matti Vanhasen toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös Mari Kiviniemen hallituskaudella vuosina 2010–2011.[3]

Kesällä 2007 Häkämies järjesti alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen Santahaminassa puolustusministeriön edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja kansanedustaja Marja Tiura sekä vaalirajoittajista Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari sekä Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. Yksityishenkilö kanteli tapahtumasta oikeuskanslerille, mutta Jaakko Jonkka ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia. Puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.[4]

Syyskuussa 2007 Häkämies linjasi Yhdysvalloissa CSIS-instituutissa pitämässään puheessa, että ”Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä”.[5] Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka arvosteli Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä.[6]

Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista noin viiden miljardin euron arvosta Solidium-yhtiöön. Solidium hankki myös islantilaisen Novatorin omistaman kymmenen prosentin osake-erän Elisasta työeläkevakuutusyhtiö Varman kautta.[7]

Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti Paperiliiton sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan ongelma ei ollut "tehtaan aitojen sisäpuolella."[8] Elokuussa 2009 Paperiliitto vaati valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.[9]

Elinkeinoministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin Kataisen hallituksen elinkeinoministeriksi.[10]

Syksyllä 2011 Häkämies kannatti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.[11] Pääministeri Jyrki Katainen tuki Häkämiehen ja työministeri Lauri Ihalaisen ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.[12]

Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti Helsingin pörssin virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten Altian, Destian tai Editan listaamista.[13] Häkämiehen mukaan pörssiin vieminen tukisi yhtiöiden kasvun edellytyksiä.[14] Osakekaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti myös osinkojen verovapautta 2000 euroon asti.[13]

Marraskuussa 2012 Häkämies valittiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi Mikko Pukkisen tilalle, minkä vuoksi hän erosi valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenyydestä.[15] Häkämiehen siirtyminen suoraan elinkeinoministerin tehtävästä elinkeinoelämän työnantajajärjestön johtoon herätti keskustelua ja esimerkiksi oikeusoppineet pitivät tilannetta ongelmallisena muun muassa sisäpiiritiedon vuoksi.[16]

EK:n toimitusjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämies aloitti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana 19. marraskuuta 2012.[16]

Joulukuussa 2012 Häkämies ehdotti viikkotyöajan pidentämistä parilla tunnilla suomalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.[17] Hän on ottanut kantaa myös palkkaneuvotteluihin ja peräänkuulutti kesällä 2013 maltillisia palkkaratkaisuja.[18] Kesällä 2015 Häkämies totesi pitävänsä työntekijöiden sunnuntailisiä vanhentuneena.[19]

Keväällä 2013 Häkämies ajoi viisumilupakäytäntöjen helpottamista, jotta suomalaisia nuoria saataisiin helpommin harjoittelun ja kesätöiden kaltaisiin lyhytaikaisiin tehtäviin Venäjälle.[20]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämiehen vanhemmat ovat opetusneuvos ja kansanedustaja Erkki Häkämies sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava).[2] Hänen isoveljensä Kari Häkämies on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri.

Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina 1988–2013 ja heillä on kaksi lasta.[21] Kesällä 2013 Häkämies kihlautui työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimineen Mari Pantsar-Kallion kanssa.[22] Pantsar-Kallio siirtyi vuoden 2014 alussa johtajaksi Sitraan.[23] He menivät naimisiin 31. joulukuuta 2015, jolloin puoliso otti käyttöön nimen Pantsar.[24]

Sotilasarvoltaan Häkämies on reservin kapteeni.[25]

Sakot liikenteen vaarantamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämies sai syksyllä 2023 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 21 päiväsakkoa eli yhteensä 6 025 euroa. Hän myönsi rikkeen mediassa.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 237. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. ↑ a b c d e Jyri Häkämies Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. ↑ Jyri Häkämies Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  4. ↑ Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta MTV Uutiset. 14.4.2011. Viitattu 7.8.2015.
  5. ↑ Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen defmin.fi. 6.9.2007. Puolustusministeriö. Arkistoitu 19.6.2015. Viitattu 23.11.2012.
  6. ↑ Aro, Jessikka: Näkökulma: "Venäjä, Venäjä, Venäjä" – Suomen keskeinen turvallisuushaaste vai mörköleikin kehittelyä Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 7.8.2015.
  7. ↑ Hulkko, Kustaa: Jyri Häkämies valtionyhtiöiden ohjauksesta: Koiran virka Suomen Kuvalehti. 12.8.2009. Viitattu 7.8.2015.
  8. ↑ Kaksi sanaa raivostutti paperimiehet Uusi Suomi. 20.8.2009. Viitattu 7.8.2015.
  9. ↑ Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille Yle Uutiset. 20.8.2009. Viitattu 23.11.2012.
  10. ↑ Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi 23.6.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 17.10.2013.
  11. ↑ Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää MTV.fi. 1.10.2011. Viitattu 7.11.2012.
  12. ↑ Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana HS.fi. 28.11.2011. Viitattu 7.11.2012.
  13. ↑ a b Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä yle.fi. 3.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2012.
  14. ↑ Perttu, Jukka: Häkämies: Lisää valtionyhtiöitä pörssiin HS.fi. 4.10.2012. Viitattu 7.8.2015.
  15. ↑ Uusi ministeri hallitukseen – Häkämies jättää politiikan Uusi Suomi. 9.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  16. ↑ a b Koistinen, Olavi ym.: Häkämiehen loikka herätti kritiikkiä HS.fi. 10.11.2012. Viitattu 4.11.2020.
  17. ↑ Sundqvist, Vesa: Häkämies: Viikkotyöaikaan pari tuntia lisää 11.12.2013. Yle Uutiset.
  18. ↑ Nurmi, Olli: Jyri Häkämies: Hallituksen tuettava äärimaltillista palkankorotusta 17.7.2013. Verkkouutiset. Arkistoitu 17.10.2013. Viitattu 17.10.2013.
  19. ↑ Issakainen, Kari-Pekka: EK:n Häkämies: Sunnuntain tuplapalkka on vanhentunut Savon Sanomat. 3.5.2015. Arkistoitu 28.7.2015. Viitattu 7.8.2015.
  20. ↑ Claramunt, Alberto: Häkämies: Nuorille töitä Venäjältä 3.5.2013. Verkkouutiset. Viitattu 17.10.2013.
  21. ↑ Jyri Häkämies eroaa 1.2.2013. Iltalehti. Viitattu 13.3.2013.
  22. ↑ Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin 28.8.2013. ess.fi. Viitattu 17.10.2013.
  23. ↑ Mari Pantsar-Kallio siirtyy Sitraan johtamaan Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa 5.11.2013. Sitra. Viitattu 9.9.2015.
  24. ↑ Jyri Häkämies meni naimisiin Ilta-sanomat. 1.1.2016. Arkistoitu 2.1.2016. Viitattu 1.1.2016.
  25. ↑ EK:n Häkämies kapteeniksi, Anneli Tainalle ansioristi soljella ESS.fi. 6.12.2013. Viitattu 7.8.2015.
  26. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010048838.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jyri Häkämies.
Edeltäjä:
Seppo Kääriäinen 		Suomen puolustusministeri
2007−2011 		Seuraaja:
Stefan Wallin
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
Kymen vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
Kymen vaalipiirin kansanedustajat 2011–2015
  1. ↑ a b Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyri_Häkämies&oldid=22203004”