Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022–) aikajana

Itä-Ukrainan sotana tunnettu konflikti kärjistyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Tämä artikkeli kuvaa sotatapahtumia päivittäin.

Tapahtumat

Torstaina 24. helmikuuta

Tuhoja Kiovassa hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä.

Aamuyöllä paikalliseen aikaan 24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti laajat ilmaiskut ukrainalaisiin sotilaskohteisiin maan suurimpien kaupunkien lähistössä, kuten Kiovaan, Harkovaan sekä Dniproon. Venäjä ilmoitti ilmaiskujensa Ukrainan alueelle rajoittuvan vain sotilaskohteisiin.

Venäjän tukemien Itä-Ukrainassa sijaitsevien separatistialueiden lisäksi Ukrainaan hyökättiin myös Venäjän vuonna 2014 valtaamalta Krimiltä sekä Valko-Venäjältä. Valko-Venäjän mukaan sen omat joukot eivät osallistuneet hyökkäykseen. Ukrainan pääkaupungin Kiovan lähellä sijainneisiin sotilaskohteisiin ja lentokentille iskettiin New York Timesin mukaan risteilyohjuksilla. Ukrainan lounaisen satamakaupungin Odessan pormestarin apulaisen Sergei Nazarohvin mukaan venäläiset joukot olivat tehneet maihinnousun kaupungin lähistöön. Käärmesaaren taistelussa Venäjän laivasto valtasi Odessasta etelään Mustallamerellä sijaitsevan Käärmesaaren.

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan. Presidentti Zelenskyi ilmoitti myös Ukrainan katkaisseen diplomaattisuhteet Venäjään ja kutsui kaikki kansalaiset puolustamaan maataan. Hän lupasi kaikille halukkaille riittävän aseita.

Hyökkäyspäivän iltana raportoitiin Venäjän hyökänneen maahan koillisesta Harkovan suunnasta, idästä Luhanskista ja etelästä Krimiltä Hersonin alueelle. Lisäksi kahteen tärkeimpään satamakaupunkiin, Odessaan ja Mariupoliin oli tehty maihinnousut.

Pohjoisessa Valko-Venäjältä lähteneet joukot olivat pyrkimässä kohti Kiovaa. Iltaan mennessä ne olivat onnistuneet valtaamaan Pripetin länsirannalla sijaitsevan Tšernobylin entisen ydinvoimalaitoksen alueen. Ukrainan sisäministeriön mukaan Ukrainan maavoimat onnistuivat valtaamaan takaisin noin kymmenen kilometriä maan pääkaupungista Kiovasta sijaitsevan Hostomelin lentokentän, ja kentän aiemmin vallanneiden venäläisten maahanlaskujoukkojen operaatio epäonnistui.

Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikkeellepanosta.

Ukraina menetti Antonov An-26 -sotilaskuljetuslentokoneen Kiovan lounaispuolella. Koneessa olleista 14:stä viisi kuoli. Lisäksi Ukraina menetti ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27:n lentokentällä.

Perjantaina 25. helmikuuta

Kiova, 25. helmikuuta

Puolenyön tietämillä uutistoimisto AFP uutisoi läntiseen tiedustelulähteeseen vedoten, että Venäjä oli eliminoinut Ukrainan ilmatorjunnan ja saavuttanut täydellisen ilmaherruuden.

Aamupäivällä AFP ja Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoivat venäläisten edenneen Kiovan pohjoisiin esikaupunkeihin.

Ukrainan puolustusministeriö oli esittänyt aiheuttaneensa hyökkääjälle tappioita muun muassa 800 kaatunutta sotilasta, 30 panssarivaunua, seitsemän hävittäjää ja kuusi helikopteria. Helsingin Sanomien haastattelema Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg piti lukuja "mahdollisesti suuntaa antavina."

Reutersin Yhdysvaltain puolustushallinnosta saaman tiedon mukaan yli puolet Venäjän joukoista ei ollut alkuillasta vielä osallistunut taisteluihin.

Ukrainalainen ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27 ammuttiin alas Kiovan yllä Venäjän federaation asevoimien S-400-alueilmatorjuntaohjuksella. Se putosi asutusalueella ja sitä ohjannut ilmavoimien eversti menehtyi.

Lauantaina 26. helmikuuta

Kiova, 26. helmikuuta

Venäläisjoukot olivat edenneet Dneprin länsipuolella kohti pääkaupunki Kiovaa. Varhain lauantaiaamuna Ukrainan sodanjohto kertoi raskaista taisteluista Kiovan pohjoisen kaupunginosan Obolonin lisäksi eteläisen esikaupungin Vasylkivin alueella. Taisteluiden jälkeen Kiova oli yhä ukrainalaisten hallinnassa. Yöllisen sabotoinnin ja tiedustelutoiminnan estämiseksi Kiovaan on julistettu ulkonaliikkumiskielto päivittäin kello 17–08.

Britannian puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot pyrkivät saartamaan Kiovan. Iltapäivällä venäläisjoukot olivat jatkaneet etenemistään kohti pääkaupunkia, ja iso osa joukoista oli noin 30 kilometrin päässä siitä. Britannian mukaan Venäjä ei ollut saanut Ukrainan ilmatilaa hallintaansa ja ukrainalaisjoukot olivat jatkaneet voimakasta vastarintaa ympäri maan.

Helsingin Sanomat raportoi, että uutistoimisto Unianin mukaan venäläiset ovat jatkaneet ilmaiskujen keskityksiä satamakaupunki Odessaan. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on tehnyt uusia ilmaiskuja Pultavan, Mariupolin ja Sumyn alueilla.

Sunnuntaina 27. helmikuuta

Taisteluja käytiin Harkovassa, jonne venäläiset olivat yön aikana hyökänneet. Iltapäivällä Ukraina kertoi saaneensa kaupungin takaisin hallintaansa.

Suurin osa Euroopasta sulki ilmatilansa venäläisiltä lentoyhtiöiltä. Myös Kanada sulki ilmatilansa. Myöhemmin EU sanoi sulkevansa ilmatilansa venäläisomisteisilta koneilta. Suomessa ilmatilan sulkemiseen varaudutaan.

Vladimir Putin määräsi myös maansa ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan. Putin sanoi, että syynä valmiustilan nostolle olivat Naton ja EU:n aggressiiviset lausunnot.

Kaksi rynnäkköhävittäjä Suhoi Su-25:ä. mistä toisen tunnus oli 19, ammuttiin alas. Lentäjien uskotaan menehtyneen. Lisäksi venäläisten ohjusiskussa Ivano-Frankivskin sotilaslentoasemalle tuhoutui kuusi MiG-29 -torjuntahävittäjää. Hostomelin lentokentän taisteluissa tuhoutui lentokentälle maailman suurin kuljetuskone, Antonov An-225.

Maanantaina 28. helmikuuta

Muun muassa The Washington Post ja Daily Mail uutisoivat Valko-Venäjän valmistautuvan liittymään hyökkäykseen Venäjän rinnalle.

Useiden kilometrien mittainen venäläiskolonna lähestyi koillisesta Ivankivin suunnasta Kiovaa. Harkovan ja Tšernihivin lähistöillä käytiin edelleen taisteluita, ja molemmat kaupungit ovat edelleen Ukrainan hallinnassa.

Latvian parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka antaa Latvian kansalaisille oikeuden osallistua vapaaehtoisena taisteluihin Ukrainan puolella. Suomessa osallistuminen vierastaistelijana toisen valtion asevoimien palveluksessa ei ole rangaistavaa, kunhan ei syyllisty sota- tai muihin rikoksiin.

Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla kello 12.15 paikallista aikaa. Neuvottelut päättyivät myöhemmin samana päivänä. Valko-Venäjän ulkoministeri Vladimir Makei toivoi niiden jatkuvan parin päivän sisällä samassa paikassa.

Presidentti Zelenskyi allekirjoitti Ukrainan jäsenhakemuksen Euroopan unioniin.

Tiistaina 1. maaliskuuta

Harkovan keskustaa Venäjän pommitusten jälkeen 1. maaliskuuta.

Sumyn alueen kuvernöörin Dmytro Žyvytskyin mukaan ainakin 70 ukrainalaista sotilasta sai surmansa Oh’tyrkan sotilastukikohtaan kohdistuneessa tykistötulessa.

Harkovan alueen johtaja Oleh Synjehubov raportoi aluehallinnon rakennukseen osuneen ohjuksen noin kello 8.00 paikallista aikaa. Myös asuinalueille kerrottiin osuneen ohjuksia. Ainakin kymmenen ihmisen sanottiin kuolleen.

Noin 60–64 kilometrin pituisen sotilaskolonnan kerrottiin lähestyvän Kiovaa. Avaruusteknologiayritys Maxarin mukaan sotilaskolonnan alku oli noin 29 kilometriä Kiovasta pohjoiseen.

Tiistaina Ukraina syytti, että Valko-Venäjän asevoimat olivat liittyneet Venäjän hyökkäykseen ja saapuneet Tšernihivin alueelle Pohjois-Ukrainaan. Valko-Venäjä kiisti tiedon.

Myöhemmin samana päivänä venäläinen ohjus osui Kiovan televisiotorniin. Iskussa kerrottiin saaneensa surmansa viisi ihmistä.

Iltapäivällä Venäjä varoitti alkavansa kohdistaa iskuja täsmäasein Kiovassa sijaitseviin "kyberkeskuksiin" ja kehotti viereisten talojen asukkaita hakeutumaan turvaan.

Keskiviikkona 2. maaliskuuta

Varhain aamuyöllä paikallista aikaa Ukrainan armeija ilmoitti, että Venäjän armeijan laskuvarjojääkärit olisivat hyökänneet Luoteis-Harkovassa sijainneeseen sotasairaalaan. Žyvytskyi ilmoitti, että Venäjän armeijan joukot olivat valloittaneet Trostjanetsin kaupungin noin kello yhdeltä yöllä.

Varhain aamulla uutisointiin, että venäläiset olisivat saaneet Ukrainan eteläosassa sijainneen H’ersonin kaupungin hallintaansa. Myöhemmin uutisointiin, että H’erson olisi vain piiritetty. Myöhemmin Venäjän puolustusministeriö ilmoitti sen joukkojen valloittaneen kaupungin. Venäjän armeija oli myös jatkanut Mariupolin kaupungin piirittämistä. Kiovan pormestari sanoi Venäjän armeijan edenneen entistä lähemmäs Kiovaa.

Venäjä ilmoitti, että se oli valmiina jatkamaan neuvotteluja Valko-Venäjän rajalla. Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaisi neuvotteluja vasta sitten, kun Venäjän on lakannut pommittamasta Ukrainan kaupunkeja. Myöhemmin keskiviikkona ilmoitettiin, että maiden väliset neuvottelut jatkuisivat keskiviikkoiltana.

Ukrainan presidentin kansliapäällikön neuvonantaja Aleksei Arsetovitš ilmoitti, että Ukrainan asevoimat olivat hyökänneet ensimmäistä kertaa sitten Venäjän hyökkäyksen alun ja että asevoimat olivat edenneet Horlivkaa kohti.

YK:n yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.

Yksi MiG-29-torjuntahävittäjä tuhoutui ilmtaistelussa venäläistä Suhoi Su-34:ää vastaan.

Torstaina 3. maaliskuuta

Ukrainan viranomaiset vahvistavat, että etelässä sijaitseva H’ersonin kaupunki oli joutunut Venäjän haltuun. Kaupungin pormestari Ihor Kolyhaijev kertoi ukrainalaisten joukkojen jättäneen kaupungin. Hän myös sanoi, että venäläisiä joukkoja oli kaduilla ja ne olivat päässeet aluehallintorakennukseen.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käynnisti tutkinnan mahdollisista sotarikoksista Ukrainassa. Ennakkoryhmä on lähtenyt Ukrainaan tutkimaan mahdollisia sotarikoksia. Aamulla Ukrainassa ilmoitettiin ilmaiskuista Izjumin ja Harkovan kaupungeissa. Izjumin pormestari ilmoitti, että venäläiset yrittävät hyökätä kaupunkiin. Myös Mariupolin piiritys jatkuu.

Noin kello 16 paikallista aikaa ilmoitettiin neuvotteluiden jatkuvan Valko-Venäjällä.

Iltapäivällä ainakin 22 ihmistä kuoli Venäjän tehtyä ilmaiskuja Tšernihivin kaupunkiin Pohjois-Ukrainassa. Muun muassa koteja ja kahta koulua kohti tehtiin ilmaiskuja.

Ukraina menetti yhden ilmayliherruushävittäjä Suhoi Su-27:n, ja sitä lentänyt majuri kuoli.

Perjantaina 4. maaliskuuta

Žytomyr 4. maaliskuuta

Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA oli edellisenä päivänä tiedottanut jatkavansa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin Tšernobylin ja Ukrainan toiminnassa olevien neljän ydinvoimalaitoksen osalta. Tshernobylissä oli kaikki hyvin, mutta pääsihteeri Rafael Grossi esitti huolensa etenkin Enerhodarin vieressä olevasta Zaporižžjan ydinvoimalaitoksesta, jota taistelut taas lähestyivät. Grossi vetosi pidättäytymään taisteluista voimalan läheisyydessä. Taistelut voimala-alueella aiheuttivat tulipalon aamuyöllä 4. maaliskuuta. Myöhemmin ilmoitettiin, että tuli oli saatu sammutettua.

Aamulla ilmoitettiin, että ainakin 47 ihmistä on kuollut sen jälkeen kun Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Tšernihivin kaupunkiin. Asiasta ilmoitti Tšernihivin paikallisviranomaiset.

Mariupolin kaupungin kerrottiin edelleen olevan Ukrainan hallussa Venäjän piirityksestä huolimatta.

Ukrainan merivoimien kerrottiin myös upottaneensa tarkoituksella lippulaivansa fregatti Hetman Sahaidatšnyin siinä pelossa, että se joutuisi Venäjän mustanmeren laivaston haltuun.

Aamupäivällä paikallisviranomaiset sanoivat, että venäläiset joukot yrittävät tunkeutua Mykolajivin satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa.

Useista räjähdyksiä ilmoitettiin tapahtuvan Kiovassa aamun ja päivän mittaan.

Ukrainan presidentti Zelenskyi tuomitsi puolustusliitto Naton päätöksen olla julistamatta Ukrainan ilmatilaa lentokieltoalueeksi.

Lauantaina 5. maaliskuuta

Aamulla venäläiset helikopterit nähtiin tulittamassa Mariupolin kaupunkia.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti aamulla luovansa kaksi humanitaarista käytävää Ukrainassa, Mariupolin ja Volnovakhan kaupunkeihin ja että kaupungeissa olisi tulitauko. Venäjä ilmoitti, että käytävät avattaisiin noin kello kymmenen Moskovan aikaan ja että ne olisivat avoinna noin viisi tuntia. Mariupolin apulaiskaupunginjohtaja kuitenkin väittää, että venäläiset edelleen jatkavat hyökkäystään.

Venäläiset joukot räjäyttivät tyhjän evakuointijunan ja rautatiekiskot Irpinissä, mikä teki mahdottomaksi evakuoida ihmisiä länteen rautateitse.

Ukrainan puolustusministeri ilmoitti, että noin 66 000 ukrainalaista palasi ulkomailta Ukrainaan puolustamaan maataan.

Sunnuntaina 6. maaliskuuta

Ukrainan asevoimien esikunnan mukaan Venäjän asevoimien joukot olisivat lähestymässä Kanivin vesivoimalaa, joka oli yksi Ukrainan keskeisistä sähkövoimalaitoksista.

Ukrainan asevoimien joukot suorittivat vastahyökkäyksen lähellä Harkovaa ja onnistuivat saavuttamaan Venäjän rajan. Venäjän joukot eivät tehneet suuria hyökkäyksiä.

Venäjän Belgorodissa tapahtui voimakas räjähdys. Tämä muutaman kymmenen kilometrin päässä Harkovasta sijaitseva kaupunki oli yksi Venäjän sodan keskeisimmistä tukikohdista.

Presidentti Zelenskyi puhui puhelimessa Yhdysvaltain presidentti Bidenin kanssa noin puolen tunnin ajan.

Yhdysvallat ja Puola neuvottelivat hävittäjien toimittamisesta Ukrainalle. Ajatuksena oli, että Puola luovuttaisi ukrainalaislentäjille tutut venäläisvalmisteiset hävittäjänsä Ukrainalle. USA luovuttaisi vastineeksi F-16-lentokoneita Puolalle.

Aamulla ilmoitettiin, että siviilejä yritettiin jälleen evakuoida venäläisten piirittämästä Mariupolin kaupungista.

Maanantaina 7. maaliskuuta

Mykolajivin alueen kuvernööri Vitali Kim ilmoitti, että Ukrainan joukot valtasivat takaisin Mykolajivin lentokentän. Ukrainan asevoimat myös väittivät ottaneensa takaisin Tšuhujivin kaupungin vastahyökkäyksessä ja tappaneensa kaksi venäläistä komentajaa.

Hostomelin kaupunginvaltuusto kertoi, että venäläiset joukot tappoivat kaupungin pormestari Juri Prilipkon.

Makarivin paikallisviranomaiset ilmoittivat, että 13 siviiliä kuoli Venäjän ilmaiskussa Makarivissa. Ilmaiskun sanottiin osuneen leipätehtaaseen. Ukrainan asevoimat ilmoittivat samalla, että venäläiset olivat vallanneet Vasylivkan, Tokmakin ja Polohyn kaupungit.

Tiistaina 8. maaliskuuta

Aamulla Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että evakuoinnit Sumyn ja Irpinin kapungeista aloitettiin.

Muun muassa Lvivissä on peitelty paljon patsaita 8. maaliskuuhun mennessä, jotta niitä voitaisiin suojella ilmaiskuilta.

Ukrainan tiedustelupalvelu ilmoitti, että Ukrainan asevoimat olivat tappaneet toisen venäläisen kenraalin Harkovan lähistöllä.

Ukrainan viranomaiset ilmoittivat myös, että öljyvarasto syttyi tuleen Venäjän tehtyä iskun Žytomyrin kaupunkiin.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Venäjän aloittavan tulitauon keskiviikkoaamuna kello yhdeksän Suomen aikaa. Puolustusministeriö ilmoitti myös humanitääristen käytävien mahdollisesta avaamisesta.

Ukraina menetti yhden Tupolev Tu-141 -tiedustelulennokin.

Keskiviikkona 9. maaliskuuta

Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että noin 5 000 ihmistä evakuoitiin Pultavaan Sumyn kaupungista. Aamulla myös ilmoitettiin, että evakuoinnit Enerhodarin kaupungista aloitettiin.

Monet yritykset, kuten KFC, McDonald's ja Starbucks, ilmoittvat lopettavansa toimintansa Venäjällä hyökkäyksen vuoksi.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ilmoitti, ettei se saa enää automatisoidun turvallisuusvalvonnan tietoja Venäjän valtaamasta Tšernobylin ydinvoimalasta Pohjois-Ukrainassa.

Torstaina 10. maaliskuuta

Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 1,4 miljardin dollarin hätäavun Ukrainaan.

Torstaina ilmoitettiin, että Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba käy neuvotteluja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Turkissa. Neuvottelut alkoivat noin kello 11 paikallista aikaa. Myöhemmin ilmoitettiin, että neuvotteluissa ei päästy minkäänlaiseen sopimukseen.

Ukraina yritti uudelleen evakuoida ihmisiä Mariupolin kaupungista, joka on ollut pitkään venäläisten piirittämänä. Vaikka tulitauosta sovittiin, ei se ole toteutunut Mariupolin kaupungissa. Myöhemmin Lavrov myös väitti, että Mariupolin lastensairaala jota venäläiset olivat pommittaneet, olisi ollut sotilastukikohta ukrainalaisille nationalisteille.

Torstaina Walt Disney Company ja Burger King ilmoittivat lopettavansa toimintansa Venäjällä.

Ukrainan armeijan esikunnan mukaan venäläiset joukot ovat osittain menettäneet taistelukykynsä ja ottaneet käyttöön reservinsä.

Ukrainan viidestätoista ydinreaktorista kahdeksan oli käynnissä. Näistä kaksi vallatussa Zaporižžjassa. Kaikissa neljässä voimalassa tilanne oli IAEA:n mukaan vakaa ja virransaantimahdollisuudet riittävät.

Yksi Suhoi Su-25 -rynnäkköhävittäjä putosi Hersonin seudulla.

Perjantaina 11. maaliskuuta

Venäjän ilmoitettiin tehneen iskuja kolmeen eri kaupunkiin Ukrainassa. Ainakin yksi ihminen kuoli, kun Venäjä teki ilmaiskun Dnipron kaupunkiin Itä-Ukrainassa. Venäjä teki ilmaiskuja myös Lutskin ja Ivano-Frankivskin kaupunkeihin.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui Venäjän pyynnöstä sen syytettyä Ukrainaa biologisten aseiden kehittämisestä yhteistoiminnassa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat puolestaan oli syyttänyt Venäjän yrittäneen pohjustaa tarinalla omaa kemiallista hyökkäystään Ukrainassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo piti syyttelyä osana informaatiosodankäyntiä ja huomautti, ettei kumpikaan osapuoli ollut esittänyt mitään todisteita väitteidensä tueksi. Kokouksessa Venäjän edustaja Vasili Nebenzja ei esittänyt konkreettisia todisteita syytöksensä tueksi. Yhdistyneiden Kansakuntien aseistariisunta-asioiden alipääsihteeri Izumi Nakamitsu kertoi, ettei YK ollut tietoinen mistään biologisesta aseohjelmasta Ukrainan alueella. Samaten Maailman terveysjärjestö WHO todisti, ettei se ollut havainnut maan julkisissa tutkimuslaboratorioita mitään viitteitä sellaisesta toiminnasta. WHO oli kehottanut jo aiemmin Ukrainaa hävittämään laboratorioissa olevat vaaralliset taudinaiheuttajat, etteivät joutuisi sodassa vääriin käsiin tai vapautuisi vahingossa ympäristöön. Yhdysvaltojen Linda Thomas Greenfield myönsi kyllä maansa auttaneen Ukrainaa virustutkimuksessa, mutta uusi väitteensä siitä, että Venäjä yritti luoda oikeutuksen omille teoilleen. Hänen mukaansa kemiallisia tai biologisia aseita voisi käyttää "salamurhaan, harhautusoperaatioon tai aseena taistelukentällä". Ukrainan Serhi Kyslytsja syytti Venäjää turvallisuusneuvoston uskottavuuden tarkoituksellisesta rapauttamisesta. Kokouksessa Venäjän ja Ukrainan edustajat väittelivät myös Venäjän 9. maaliskuuta Mariupolin synnytyssairaalaan tekemästä iskusta. Nebenzja muun muassa väitti sairaalan olleen sotilastukikohta.

Venäjä ilmoitti aamulla vallanneensa Volnovah’anin kaupungin Itä-Ukrainassa.

Ukrainan parlamentin ihmisoikeusasiamies Lydmila Denisova ilmoitti, että ainakin 78 lasta on kuollut sitten hyökkäyksen alun ja että todellinen luku voi olla paljon suurempi.

Ukraina syytti Venäjää "false-flag"-hyökkäyksestä Valko-Venäjän puolella rajaa. Ukrainan mukaan valkovenäläiseltä lentokentältä nousseet venäläishävittäjät olivat ensin saapuneet Ukrainan Rivnen alueen ilmatilaan klo 14.30. Sitten ne olivat kaartaneet kohti rajaa, ja tehneet ilmaiskun kohti valkovenäläisiä Kopanin rajakylää (Stolinin kaupungin eteläpuolella). Ukrainan mukaan Venäjä yritti näin toimimalla saada Valko-Venäjää mukaan sotaan. Ukrainalaisten mukaan kaksi venäläistä Suhoi-rynnäkkökonetta pommitti ensin ukrainalaiskohteita, minkä jälkeen ne hyökkäsivät valkovenäläiskylään.

Ukraina menetti yhden Tupolev Tu-141 -tiedustelulennokin Zagrebin lähellä Kroatiassa. Yksi Leleka-100 -tiedustelulennokki putosi Ukrainassa.

Lauantaina 12. maaliskuuta

Ukrainan maatalousministeriö ilmoitti, että se kieltää lannoitteiden viennin ulkomaille.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että 1300 Ukrainan sotilasta on kuollut hyökkäyksen aikana. Ukrainan ulkoministeriö ilmoitti, että Venäjä tulitti Mariupolin kaupungissa sijaitsevaa Sulttaani Suleiman Suuren moskeijaa, jossa oli noin 80 ihmistä suojassa.

Sunnuntaina 13. maaliskuuta

Venäjän iski koulutustukikohtaan Javorivissä, iskussa kerrottiin kuolleen 35 ja 134 haavoittui. Koulutuskeskus sijaitsee Länsi-Ukrainassa noin 60 kilometriä Lvivistä pohjoiseen ja 25 kilometriä Puolan rajalta. Lvivin kuvernöörin Maksym Kozytskyyn mukaan isku tehtiin risteilyohjuksin. Venäjä vahvisti tiedon myöhemmin samana päivänä.

Ivano-Frankviskin lentokenttää pommitettiin varhain aamulla, kertoo kaupungin pormestari. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Mariupolin kaupungiin vesi- ja ruokavarastot ovat loppumassa.

Ulkomaalaisia toimittajia kiellettiin menemästä Irpinin kaupunkiin Pohjois-Ukrainassa. Pormestari kertoi syyksi sen, että toimittajia voidaan suojella. Yhden amerikkalaisen toimittajan kerrottiin kuolleen Irpinissä.

Venäjän valtiovarainministeri Anton Silujanov kertoi, että noin puolet sen 640 miljardin dollarin valuuttavarannoista oli jäädytetty maailmalla. Hänen mukaansa länsi yritti estää Venäjää myös käyttämästä Kiinan valuuttaa renminbiä painostamalla Kiinaa mukaan pakotteisiin. Silujanov sanoi Venäjän maksavan ulkomaisen valuuttamääräisen velkansa ruplilla.

Maanantaina 14. maaliskuuta

Palomiehiä palaneen kerrostalon edessä Kiovassa 14. maaliskuuta.

Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että ainakin kymmenen humanitaarista käytävää avattaisiin muun muassa Kiovan lähistöllä ja itäisen Luhanskin alueella.

Tšetšenian päämies Ramzan Kadyrov ilmoitti, että Tšetšenian joukot ovat Hostomelin lentoaseman alueella, joka sijaitsee noin 20-25 kilometriä Kiovasta.

Ukrainan puolustusministeriön mukaan Venäjä oli värvännyt noin tuhat palkkasotilasta Syyriasta taistelemaan Ukrainassa. Noin 400 palkkasotilasta olisi jo saapunut Venäjälle.

Ukraina ilmoitti Venäjän tehneen ilmaiskun televisiotorniin Rivnenin alueella Pohjois-Ukrainassa. Aluejohtaja ilmoitti, että yhdeksän ihmistä kuoli iskussa ja että toiset yhdeksän haavoittui.

Tiistaina 15. maaliskuuta

Venäjä ilmoitti aamulla saaneensa koko Hersonin alueen hallintaansa Etelä-Ukrainassa.

Kiovan pormestari Vitali Klytško julisti Kiovaan totaalisen ulkonaliikkumiskiellon. Pormestari kertoi, että kielto alkaa kello 20 paikallista aikaa.

Mariupolin kaupunginvaltuusto ilmoitti, että ensimmäinen evakuointi kaupungista onnistui. Kaupunginvaltuusto ilmoitti, että noin 160 autoa, joissa oli noin 300 ihmistä pääsivät turvallisesti Zaporižžjan kaupunkiin.

Noin kello 15 ilmoitettiin neuvottelujen jatkuvan Venäjän kanssa. Venäjän ulkoministeriö kertoi käynnistävänsä eroprosessin Euroopan neuvostosta.

Keskiviikkona 16. maaliskuuta

Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa pommitettiin paljon keskiviikkoaamuna. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että ainakin yksi asuintalo romahti pommituksien takia.

Ukrainan asevoimat ilmoittivat, että hyökkäyksen aikana ainakin 13 800 venäläissotilasta on tapettu. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että 20 000 ihmistä on onnistunut pakenemaan Mariupolin kaupungista, joka on ollut jo pitkään Venäjän piirittämänä.

Torstaina 17. maaliskuuta

Mariupolin draamateatteri tuhoutui melkein täysin Venäjän ilmaiskun seurauksena 17. maaliskuuta

Kerrostalo Kiovassa Venäjän tykistötulen jälkeen 17. maaliskuuta

Venäjä ilmoitti aamulla, että sen joukot olivat vapauttaneet Mariupolin kaupungin pormestarin.

Aamulla ilmoitettiin, että torstaihin mennessä jo 11 000 ihmistä on onnistunut pakenemaan Mariupolin kaupungista, joka on ollut pitkään venäläisten piirittämänä. Aamulla kerrottiin myös, että Venäjä oli pommittanut Mariupolin teatteria, jonka ulkopuolelle oltiin kirjoitettu sana "дети", mikä tarkoittaa lapsia. Venäjä tosin kielsi tehneensä iskua teatteriin. Teatterissa kerrottiin olevan lapsia sisällä, kun Venäjä toteutti iskun.

Merefanin kaupungin pormestari Veniamin Sitov ilmoitti, että Merefanin kulttuurikeskusta pommitettiin ja että myös asuinalueita ja koulua on pommitettu Itä-Ukrainassa. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että ainakin 21 ihmistä kuoli, kun Venäjä ampui tykistötulta Merefaniin.

Perjantaina 18. maaliskuuta

Lvivin kaupunginjohtaja kertoi, että venäläiset pommittivat aamulla kaupungissa sijaitsevaa lentokonevarikkoa. Luhanskin alueen kuvernööri kertoi, että venäläisten pommitukset ja tykistötuli estivät evakuointien tapahtumisen.

Ukrainan viranomaiset ilmoittivat pelastaneensa noin 130 ihmistä Donetskin alueen draamateatterista jota Venäjä oli pommittanut keskiviikkona. Pelastustöiden ilmoitettiin edelleen jatkuvan.

Lauantaina 19. maaliskuuta

Luhanskin alueen kuvernööri ilmoitti, että humanitaariset käytävät avattaisiin Luhanskin alueelle lauantaina.

Ukrainan syyttäjänvirasto kertoi, että ainakin 112 lasta on kuollut sen jälkeen, kun Venäjä alkoi hyökkäyksensä Ukrainaan. Ukrainan asevoimat kertoivat asettavansa ulkonaliikkumiskiellon Zaporižžjan kaupunkiin 38 tunniksi. Ukrainan varapääministeri kertoi, että noin 190 000 ihmistä on onnistettu pelastamaan ja evakuoimaan humanitaarisia käytävien käyttäen.

Sunnuntaina 20. maaliskuuta

Tšernihivin pormestari Vladyslaw Atroshenko kertoi, että kaupungista oltiin katkaistu sähkö-, vesi- ja lämpö. Pormestari myös ilmoitti, että asuinalueita ja sairaalaa ammuttiin ja että sairaanhoito oli romahtanut.

Aamulla kerrottiin, että venäläiset olisivat pommittaneet taidekoulua Mariupolissa ja että tapahtuma hetkellä noin 400 ihmistä oli siellä suojassa. Venäläiset pommittivat aamulla yhtä Euroopan suurimmista terästehtaista Mariupolin kaupungissa Itä-Ukrainassa.

Mariupolin kaupungin hallinto ilmoitti, että useita tuhansia kaupungin asukkaita oli karkotettu Venäjälle vastoin heidän tahtoaan kuluneen viikon aikana.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti, että ainakin 902 siviiliä on kuollut hyökkäyksen alettua.

Maanantaina 21. maaliskuuta

Venäjä teki sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä iskun Retroville-kauppakeskukseen Luoteis-Kiovassa Podilskyin alueella. Iskussa ilmoitettiin kuolleen kuusi ihmistä ja useamman loukkaantuneen.

Sumyn alueen kuvernööri Dmytro Žyvytskyi ilmoitti aamulla, että piiritetyn Sumyn kaupungin kemikaalitehtaalla tapahtui ammoniakkivuoto. Ukraina myös ilmoitti, että Mariupol ei aio antautua, toisin kuin Venäjä oli sunnuntaina vaatinut. Ukraina syytti Venäjää siitä, että kaupunki yritettiin saada antautumaan nälkiinnyttämällä kaupungin asukkaat.

Kiovan pormestari määräsi Kiovaan ulkonaliikkumiskiellon maanantai-illasta keskiviikkoaamuun saakka. Myöhemmin aamupäivällä ilmoitettiin Venäjän ja Ukrainan neuvottelijoiden neuvotelleen lyhyesti maanantaina virtuaalisesti.

Venäjä ilmoitti maanantaina iskeneensä Retroville-kauppakeskukseen siksi että kauppakeskus olisi toiminut Ukrainan joukkojen rakettivarastona ja latausasemana.

Tiistaina 22. maaliskuuta

Ukrainan asevoimat ilmoittivat, että he olivat onnistuneet valloittamaan Makarivin kaupungin takaisin, joka sijaitsee lähellä Kiovaa. Ukrainan terveysministeri kertoi, että noin kymmenen sairaalaa on tuhoutunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen.

Venäjä jatkoi tiistaina Mariupolin pommittamista ja päivällä myös uutisoitiin, että vainajia on jouduttu hautaamaan teiden viereen Mariupolissa. Ukrainan ulkoministeriön mukaan Venäjä olisi vienyt väkisin noin 2389 ukrainalaislasta Venäjälle.

Venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.

Keskiviikkona 23. maaliskuuta

Mariupolissa kerrottiin edelleen olevan loukussa noin 100,000 ihmistä ilman ruokaa, vettä ja sähköä. Ukraina ilmoitti myös Venäjän kaapanneen humanitaarista apua kuljettaneen saattueen. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän asevoimilla oli ruokaa, vettä, polttoainetta ja ammuksia vain kolmeksi päiväksi. Venäjällä iltapäivälehti Moskovski Komsomolets taas uutisoi arvioista joiden mukaan Ukrainan joukot kärsivät polttoainepulasta.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona, että Venäjän joukot olivat tehneet iskun Ukrainan Rivnen kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan asevarastoon. Samana päivänä Venäjän johto ilmoitti vastaliikkeestään pakotteita asettaneille ulkomaille. Maa tulisi vaatimaan jatkossa toimitetusta maakaasusta maksun ruplissa. Keskustelussaan hallituksen edustajien kanssa Putin antoi sille ja keskuspankille viikon aikaa kehittää ratkaisu, jolla kaasun ostajat pääsisivät Venäjän ruplamarkkinoille. Hämmentävästi koko sodan ajan maakaasu on virrannut häiriintymättä ja normaalin määrin Venäjältä Ukrainan läpi (40 Gm³/vuosi) Euroopan unioniin, eikä kummallakaan maalla ollut aikeita asiantilaa muuttaa. Venäjä myös oli koko ajan maksanut Ukrainalle välitysmaksuja, joiden suuruus oli noin puolitoista miljardia euroa vuodessa. Sen sijaan Ukrainan kaupunkeihin johtavia jakeluverkostoja Venäjä oli pyrkinyt joko ottamaan haltuunsa tai tuhoamaan.

21. maaliskuuta käydyssä huutokaupassa Venäjän Gazprom ei halunnut ostaa huhtikuulle yhtään kapasiteettia Puolaan johtavasta Jamal–Eurooppa-kaasuputkesta (33 Gm³/vuosi), eikä putken Ukrainan haaraa ylläpitävä GTS tarjoutunut välittämään lisää. Jo tätä ennen putki oli välittänyt maakaasua vain Puolaan asti, ei sen takana olevan Saksaan

Torstaina 24. maaliskuuta

Talo tulessa Kiovassa 24. maaliskuuta

Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö ilmoitti, että Ukraina on onnistunut puolustamaan Venäjää vastaan ja että Ukrainan asevoimat ovat onnistuneet ajamaan venäläiset puolustusasemiin. Ukraina alkoi pyytää kansalaisiaan lähettämään nettilomakkeita verkkosivustolle, jos he huomaavat Venäjän asevoimien tekemiä sotarikoksia.

Ukrainan asevoimat hyökkäsi Berdjanskin satamassa olleita venäläisiä maihinnousualuksia vastaan ja yksi lastiaan purkamassa ollut satametrinen alus syttyi ilmiliekkeihin. Ukrainan asevoimien mukaan alus oli Alligator-luokan Saratov. Heidän mukaansa myös viereen ankkuroidut Ropucha-luokan maihinnousualukset Tsezar Kunikov ja Novocherkassk vaurioituivat.

Mariupolin kaupunginvaltuuston kertoi, että Venäjä olisi karkottanut pakolla noin 15,000 Mariupolin asukasta Venäjälle. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että venäläiset olisivat käyttäneet fosforipommeja Ukrainassa.

Perjantaina 25. maaliskuuta

Venäjän asevoimien kerrottiin edelleen jatkavan Sumyn ja Harkovin saartoa, mutta joidenkin joukkojen kerrottiin vetäytyvän takaisin Venäjälle uhrilukujen vuoksi. Venäläisten joukkojen kerrottiin tehneen tarkoituksella iskuja ruokakauppoihin Tšernivtsissä.

VR-Yhtymä ilmoitti, että Allegro-junan liikenne keskeytetään maanantaista 28. maaliskuuta alkaen Helsingin ja Pietarin välillä, koska liikennöinti ei ole enää ”tarkoituksen­mukaista".

Mariupolin kaupungin viranomaiset arvioivat noin 300 ihmisen kuolleen Donetskin alueen draamateatterissa viime viikolla, vaikka aikaisemmin ilmoitettiin, että iskussa ei kuollut ketään.

Ukrainalaisviranomaiset ilmoittivat, että venäläisjoukot ovat lähes melkein saartaneet koko Tšernihivin kaupungin Pohjois-Ukrainassa. Venäjän asevoimien kerrottiin tehneen ohjusiskuja Ukrainan ilmavoimien esikunnan alueelle Vinnytsjassa Keski-Ukrainassa.

Lauantaina 26. maaliskuuta

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk ilmoitti, että hän vaati Venäjälle siirretyille ukrainalaisille tarjotaan mahdollisuus palata Ukrainaan. Ukraina myös vaati, että Punaisen Ristin kansainvälistä komitea hankkii listan Mariupolin asukkaista, jotka on lähetetty Venäjälle.

Ukraina kertoi, että noin kymmenen humanitaarista käytävää avattaisiin lauantaina muun muassa Mariupoliin.

Venäjän kerrottiin vallanneen Slavutytšin, joka on toiminut Tšernobylin työntekijöiden asuinkaupunkina Pohjois-Ukrainassa. Lvivin kaupunginvaltuuston jäsen kertoi, että Lvivissä kuultiin kolme voimakasta räjähdystä. Venäjän tukema, Georgiasta epävirallisesti irrottautunut Etelä-Ossetia lähetti joukkojaan Ukrainaan kertoi Etelä-Ossetian presidentti Anatoly Bibilov.

Länsi-Ukrainan Lviviin tehtiin lauantai-illalla neljä ohjusiskua. Iskujen kerrottiin osuneen ainakin polttoainevarastoon ja Ukrainan puolustusvoimien laitokseen. Iskujen kerrottiin olleen suurimpia Lviviin sitten hyökkäyksen alun.

Sunnuntaina 27. maaliskuuta

Ukraina ja Venäjä sopivat kahden humanitaarisen käytävän avaamisesta. Toinen niistä avataan Mariupoliin, josta ihmiset saavat lähteä ainoastaan omalla autollaan.

Ukraina pyysi Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa olemaan avaamatta suunniteltua toimistoa Venäjän Rostoviin sanoen, että se laillistaisi humanitaariset käytävät Venäjän alueella, ukrainalaisten sieppaukset ja pakkokarkottamisen. Järjestö vastasi, ettei sillä ollut ensikäden tietoa pakkosiirtämisistä ja että se aikoi auttaa sotatoimialueella olevia sijainnista riippumatta.

Sunnuntaina Ukraina ja Venäjä sopivat rauhanneuvotteluista Turkissa. Keskusteluja käytäisiin ainakin keskiviikkoon asti. Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei ollut saanut tarpeellisena pitämäänsä määrää aseita. Hän pyysi länneltä panssarivaunuja, lentokoneita ja ohjuksia.

Maanantaina 28. maaliskuuta

Slavutytšin pormestari kertoi, että Venäjän asevoimien joukot olivat lähteneet Slavutytšin kylästä, josta Tšernobylin ydinvoimalalaitoksen turvallisuudesta huolehtivat työntekijät olivat kotoisin. Ukrainan asevoimat kertoivat Facebookissa, että viisi Venäjän hyökkäystä oltiin onnistuttu torjumaan Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Turkin presidentin kanslia kertoi, että Ukrainan ja Venäjän väliset keskustelut käytäisiin Istanbulissa.

Ukrainan talousministerin Julija Svyrydenkon mukaan Venäjän hyökkäys oli maksanut Ukrainalle noin 500 miljardia euroa. Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar kertoi, että Venäjä oli yrittänyt katkaista tie- ja liikenneyhteydet Kiovaan.

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että ainakin 5 000 ihmistä oli kuollut Mariupolissa. Kaupungin pormestari Vadym Boitšenko kertoi, että venäläiset olivat onnistuneet valtamaan kaupungin noin kuukauden jälkeen hyökkäyksestä. Irpinin pormestari kertoi, että Ukrainan asevoimat olivat onnistuneet ottamaan kaupungin takaisin hallintaan.

Saatuaan kaksi varoitusta Venäjän viestintäviranomaiselta Roskomnadzorilta lännessä riippumattomana tunnettu Novaja Gazeta viimein ilmoitti lopettavansa julkaisemisen, kunnes erikoisoperaatio Ukrainassa olisi ohi. Jälkimmäinen varoituksista tuli siitä, että lehti ei ollut lainmukaisesti huomauttanut sivuillaan olevan materiaalin olevan peräisin ulkolaiseksi agentiksi luokitellulta organisaatiolta.

Tiistaina 29. maaliskuuta

Mykolajivin hallintorakennus ohjusiskun jälkeen 29. maaliskuuta

Tuhoutunut paloasema Harkovassa 29. maaliskuuta

Rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä alkoivat Istanbulissa Turkissa kello kymmenen. Venäjän ohjusisku vaurioitti Mykolajivin hallintorakennusta pahoin, kun ohjus lävisti rakennuksen keskeltä. Iskussa kerrottiin haavoittuneen 22 ihmistä ja kuolleen 12 ihmistä.

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että Venäjän päätavoite Ukrainassa on Donbasin alueen vapauttaminen Ukrainasta.

Keskiviikkona 30. maaliskuuta

Luhanskin alueen kuvernööri Serhiy Gaidai kertoi, että Venäjä tykistötulitti asuinaluetta Lysytšanskissa muun muassa useita kerrostaloa on tulitettu. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi puhuvansa Australian parlamentin kanssa torstaina.

Venäjä pommitti Tšernivtsiä, Lviviä ja Kiovaa. Edellisenä päivänä se oli ilmoittanut vähentävänsä toimiaan Pohjois-Ukrainassa. Ilmoitus oli otettu lännen puolella peitteenä Venäjän joukkojen uudelleenorganisoinille.

Venäjän neuvotteludelegaation johtaja Vladimir Medinski kertoi Ukrainan olevan halukas suostumaan Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin. Jos nämä vaatimukset täyttyisivät se Medinskin mukaan eliminoisi uhan Ukrainasta Naton jäsenenä.

Venäjä puolustusministeriö kertoi, että Venäjä on saavuttanut tavoitteensa Kiovassa ja Tšernihivissä. Venäjän ja Ukrainan joukkojen kerrottiin taistelevan Popasnan kaupungin kaduilla Itä-Ukrainassa.

Torstaina 31. maaliskuuta

Ukraina kertoi jatkavansa neuvotteluja Venäjän kanssa 1. huhtikuuta virtuaalisesti. Ukrainan presidentin Zelenskyin kerrottaan puhuvan Australian parlamentille kello 17.50 Canberran aikaa.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti keskiviikkona, että Mariupolissa alkaa torstaina kello 10 paikallista aikaa tulitauko asukkaiden evakuointia varten. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kertoi, että siviilien evakuointi Mariupolista aloitetaan perjantaina. Ukraina on myös lähettänyt kymmeniä busseja evakuointeja varten Mariupoliin.

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että taistelut jatkuivat Kiovan ympäristössä ja Tšernihivin kaupungissa, vaikka Venäjä lupasi tiistain neuvotteluissa vähentävänsä sotilastoimintaansa alueella.

Perjantaina 1. huhtikuuta

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että hän erotti kaksi korkea-arvoista maan kansallisen turvallisuuspalvelun jäsentä.

Belgogradin aluekuvernööri Vjatšeslav Gladkov väitti, että Ukrainan ilmavoimien sotilashelikopterit tekivät hyökkäyksen polttoainevarastoon Belgogradissa, Länsi-Venäjällä. Väitteen mukaan Ukrainan ilmavoimien helikopterien olisivat ylittäneet Ukrainan ja Venäjän välisen rajan matalalla korkeudella. Polttoainevaraston omistaja Rosneft kertoi, että kukaan ei loukkaantunut tulipalossa. Suomessa esimerkiksi sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo on pitänyt epätodennäköisenä, että iskun takana olisi Ukraina. Onkin mahdollista, että kyseessä olisi Venäjän itsensä tekemä ”false flag” -provokaatioisku. Ukrainan turvallisuusneuvoston johtaja Oleksi Danilov kiisti väitteen, että Ukrainan olisi hyökännyt polttoainevarastoon.

Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi perjantaina, että venäläiset joukot ovat jatkaneet osittaista vetäytymistä Kiovan pohjoispuolella ja että venäläiset joukot ovat liikkuneet kohti Valko-Venäjän rajaa. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että vaikka venäläisiä joukkoja on onnistettu työntämään takaisin Kiovan ympäriltä, niin taistelut edelleen jatkuvat.

Mariupolin pormestarin avustaja sanoi perjantaina, että Venäjä ei ole päästänyt ketään saarrettuun Mariupolin kaupunkiin. Avustaja kertoi, että busseja ei olla päästetty kaupunkiin eikä humanitaarista apua olla voitu toimittaa Mariupoliin vaikka Venäjä lupasi, että se antaisi ihmisille mahdollisuuden evakuoida Mariupolista perjantaina.

Lauantaina 2. huhtikuuta

Ukrainan viranomaisten mukaan venäläiset ohjuksia on osunut ainakin kahteen kaupunkiin Keski-Ukrainassa varhain lauantaina. Ainakin yksi ohjus osui Pultavan kaupunkiin. Dnipron alueella ainakin yksi ohjus osui laitokseen haavoittaen kahta ihmistä ja aiheuttaen merkittäviä vahinkoja Lounais-Ukrainassa. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Kryvyi Rihin kaupungin huoltoasemaa on pommitettu ja täten aiheuttanut tulipalon. Lisäksi ukrainalaisviranomaisten mukaan Krementšukin kaupunkiin oli tehty monta hyökkäystä aamulla.

Ukrainan asevoimat kertoivat saaneensa hallintaansa lisää alueita Kiovan ympäriltä, kun venäläiset joukot ovat osittain perääntyneet. Punainen Risti kertoi yrittävänsä taas aloittaa evakuointioperaation Mariupolissa.

Pultavan alueen kuvernööri Dmytro Luni ilmoitti, että Venäjä teki ilmaiskun alueelle. Iskun kerrottiin vaurioittaneen lentokenttää ja polttoainevarastoa. Ukrainan viranomaiset viestivät, että 29. maaliskuuta Mykolajivin hallintorakennuksen iskussa on kuollut 36 ihmistä. Aiemmin ilmoitettiin, että vain 12 ihmistä sai surmansa.

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi, että yhteensä noin 1 263 ihmistä pääsi pois Venäjän piirittämästä Mariupolin kaupungista ja miehitetystä Berdianskin kaupungista.

Sunnuntaina 3. huhtikuuta

Ukrainan presidentti Zelenskyi syytti venäläisiä jättämiensä alueiden miinoittamisesta. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Venäjä teki ilmaiskun Odessan satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa. Ohjuksen kerrottiin tuhonneen Odessan kriittistä infrastruktuuria ja iskun aiheuttaneen useita tulipaloja alueella, muun muassa Odessassa sijaitsevassa öljynjalostamossa. Viranomaiset kertoivat myös, että Ukrainan ilmatorjuntajärjestelmä onnistui ampumaan alas joitakin ohjuksia.

Ukraina kertoi vallanneensa takaisin Tšernobylistä pohjoisluoteeseen sijaitsevan Prypjatin aavekaupungin ja että sen joukot olivat edenneet Valko-Venäjän rajalle saakka. Tšernihivin pormestari Vladyslav Atrošenko kertoi, että noin 70 prosenttia kaupungista oli tuhoutunut.

Maanantaina 4. huhtikuuta

Katso myös: Butšan verilöyly

Kuolleita siviilejä Butšassa

Ukrainan viranomaiset kertoivat löytäneensä ainakin 410 ruumista Kiovan ympärillä olevilta alueilta, joilta venäläiset olivat perääntyneet. Ukrainan mukaan satoja ihmisiä oli löytynyt joukkohaudoista Butšan kaupungista, mikä saattoi viitata Venäjän sotarikoksiin. Venäjä ja Ukraina vaativat molemmat Butšan tapahtumia käytävän läpi YK:n turvallisuusneuvostossa. Venäjä kiisti syytökset, joiden mukaan sen joukot olisivat surmanneet kaupungissa siviilejä. Samalla se syytti Yhdysvaltoja siitä, että tämä olisi tekaissut kuvamateriaalia tukemaan joukkosurmaa Butšassa. Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi syytti Venäjää haluttomuudesta selvittää asiaa ja sen reaktioiden merkitsevän sitä, ettei maa ottanut vakavasti kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksiaan. Hän kuitenkin myös muistutti siviilien aseistamisen ongelmallisuudesta. Taisteluihin osallistuva, mutta tunnustukseton ja järjestäytymätön ihminen ei oikeudellisessa mielessä saa sotilaan oikeuksia ja menettää siviilin oikeudet. Venäjä kuitenkin oli jo aiemmin päivällä ilmoittanut käynnistävänsä oman tutkinnan Butšan tapahtumista.

Vuoden 2022 Grammy gaalassa esitettiin Ukrainan presidentin Zelenskyin nauhoitettu puhe, jossa hän sanoi maansa joukkojen taistelevan ”vapaudesta elää, rakastaa ja kuulua”.

Tiistaina 5. huhtikuuta

Seitsemän ihmisen kerrottiin kuolleen ja 34 haavoittuneen, kun Venäjä pommitti Harkovaa, Itä-Ukrainassa. Venäjän joukkojen kerrottiin vetäytyneen Pohjois-Ukrainasta muun muassa Kiovan alueelta ja Tšernihivin kaupungin alueelta. Yhdysvalloissa hallinnossa epäiltiin Venäjän aikovan siirtää joukkonsa Pohjois-Ukrainasta Etelä- ja Itä-Ukrainaan.

Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvoston kokouksen alla Zelenskyi nimitti Butšan tapahtumia kansanmurhaksi ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Putinia jälleen sotarikolliseksi. Venäjä kielsi jyrkästi syytteet sen joukkojen syyllistymisestä siviilien murhiin ja lupasi esittää kokouksessa todisteet päinvastaisesta. Turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä saattaisi veto-oikeudellaan estää muodostuneen päätöksen hyväksymisen.

Keskiviikkona 6. huhtikuuta

Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kertoi tiedustelupäivityksessään Twitterissä, että taistelut Mariupolin hallinnasta edelleen jatkuivat. Se kertoi myös humanitaarisen tilanteen heikkenevän Mariupolissa edelleen. Ukrainan viranomaiset kertoivat yrittävänsä evakuoida kaupungin loukkuun jääneitä siviilejä 11 humanitaarisen käytävän kautta. Varapääministeri Iryna Vereshchuk ohjeisti asukkaita käyttämään omia ajoneuvojaan. Venäjä jatkoi kaupunkien, muun muassa Lvivin tykistötulitusta. Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Gaidai kertoi Venäjän asevoimien joukkojen ottaneen noin 60 prosenttia Rubižnen kaupungista hallintaansa.

Torstaina 7. huhtikuuta

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous äänesti Yhdysvaltain aloitteesta ja erotti Venäjän toistaiseksi YK:n ihmisoikeus­neuvostosta. Erottamisen puolesta äänesti 93 maata ja vastusti 24 maata. 58 maata pidättäytyi äänestämästä. Tämä juuri ja juuri riitti kantaaottavien äänten 2/3 enemmistöön. Intia pysytteli puolueettomana, mutta Kiina äänesti päätöstä vastaan.

Ukrainan asevoimien joukkoja epäiltiin venäläisten sotilaiden teloittamisesta. Asiasta kertoi New York Times. Se perusti tietonsa videoon, jonka aitouden lehti oli varmistanut.

Interfax raportoi UNHCR:n julkistamista tiedoista, joiden mukaan 6. huhtikuuta mennessä Ukrainasta oli poistunut 4,32 miljoonaa ihmistä. Näistä 2,51 miljoonaa Puolaan, 730 000 Romaniaan ja Moldovaan, 400 000 Unkariin, 350 000 Venäjälle, 300 000 Slovakiaan ja 18 000 Valko-Venäjälle. Ukrainan viranomaiset kertoivat 26 ruumiin löytyneen hautautuneena kahden tuhoutuneen talon alta Borodjankassa, Pohjois-Ukrainassa.

Perjantaina 8. huhtikuuta

Yhden osuneen raketin jäänteitä. Kramatorskin rautatieasema näkyy taustalla

Microsoft kertoi estäneensä verkkotunnuksia, joita Microsoftin mukaan on käyttänyt hakkeriryhmä, joka on kytköksissä Venäjän tiedusteluun. Microsoft kertoi, että hakkeriryhmä on yrittänyt soluttautua ukrainalaisten mediaorganisaatioiden verkkosivuille.

Ukrainassa Obukhovitšin kylän asukkaat kertoivat, että Venäjän asevoimien joukot olivat käyttäneet heitä ja heidän kotejaan kilpinä, jotta Ukrainan asevoimien joukot eivät voisi tehdä vastahyökkäyksiä. Ukrainan rautatiet kertoi, että Venäjä teki kaksi raketti-iskua Kramatorskin rautatieasemalle tappaen yli 30 ihmistä ja haavoittaen satoja. Ukrainan asevoimat kertoivat ottaneensa koko Sumyn alueen takaisin hallintaansa.

Ukrainan presidentti Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle kello 13 paikallista aikaa. Presidentti Zelenskyin puhe kesti noin 20 minuuttia. Tilaisuutta oli kuulemassa myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier. Eduskunnassa pidettiin presidentti Zelenskyin pyynnöstä hiljainen hetki.

Lauantaina 9. huhtikuuta

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshchuk sanoi, että 10 humanitaarista käytävää avattaisiin lauantaina muun muassa Mariupoliin. Luhanskin alueen kuvernööri kertoi, että enemmän ihmisiä tulisi evakuoida, koska Venäjä on jatkanut tykistötulitusta suuremmalla mitalla. Kuvernööri sanoi, että Luhanskin alueen kaupungeissa oli vielä ihmisiä noin 30%. Ukrainan joukkojen paikallinen johtaja kertoi, että Venäjä on jatkanut Harkovan tykistötulitusta, muun muassa traktoritehdasta on tulitettu.

Yhdysvaltalainen, Googlen omistama videopalvelu YouTube sulki Venäjän valtioduuman YouTube-kanavan. Duuman puhemies Vjatšeslav Volodin kertoi, että YouTuben ratkaisu loukkaa "venäläisten oikeuksia".

Venäjän asevoimien kerrottiin tuhonneen ammusvaraston lähellä Myrhorodin lentotukikohtaa Keski-Ukrainassa. Pultavan alueen ministeriön tiedottaja Igor Konashenkov ilmoitti, että yksi MiG-29-hävittäjä ja Mi-8-helikopteri tuhoutuivat, kun Venäjän teki hyökkäyksen tukikohtaan Pultavan alueella. Konashenkov kertoi myös, että Novomoskovskin kaupungin lähellä tuhottiin suurikokoinen ammusvarasto.

Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Boris Johnson vieraili Kiovassa ja tapasi siellä Zelenskyin. Johnson lupasi Ukrainalle meritorjuntaohjuksia ja panssaroituja ajoneuvoja.

Sunnuntaina 10. huhtikuuta

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Kiovan länsipuolelta huoltoaseman vierestä löydettiin uusi joukkohauta. Dmytrivkan alueen kuvernööri Taras Didych kertoi televisiossa joukkohaudan löytämisestä. Didychin kertoi myös, että uhrien tarkkaa määrää ei vielä tiedetä.

Venäjän puolustusministeriö kertoi tuhonneensa ukrainalaiskolonnan, joka sisälsi panssariajoneuvoja ja ilmatorjuntakalustoa. Puolustusministeriö kertoi, että Venäjän ilmavoimien Ka-52-taisteluhelikopterit hyökkäsivät kolonnan kimppuun. Samaan aikaan Harkovan kaupungin lähistöllä Itä-Ukrainassa, Maxar-yhtiön satelliitit havaitsivat uuden venäläisten sotilasajoneuvojen kolonnan.

Dnipronpetrovskin alueen kuvernööri Valentyn Reznitšenko kertoi, että Dnipron kansainvälinen lentoasema tuhoutui täysin sen jälkeen, kun Venäjä pommitti sitä uudelleen taukoamatta. Reznitšenko kertoi myös, että paikalliset viranomaiset selvittävät mahdollisia kuolonuhreja. Ainakin viiden ihmisen kerrottiin haavoittuneen iskussa.

Maanantaina 11. huhtikuuta

Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov kertoi maanantaina, että Venäjän hyökkäykset tulisivat kohdistumaan Mariupoliin ja Kiovaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maanantaina, että jopa kymmeniätuhansia ihmisiä on kuollut Mariupolissa. Maan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi, että yhdeksästä humanitaarisesta käytävästä oltiin sovittu maanantaiksi.

Ukrainan asevoimien sotilaat kertoivat, että Mariupolin puolustus oli alkanut murtua muun muassa ammusten puutteen takia. Saksalainen puolustustarvikeyritys Rheinmetall kertoi, että se on valmiina toimittamaan 50 käytettyä Leopard 1 -panssarivaunua Ukrainalle. Yritys kertoi, että se voisi toimittaa ensimmäiset panssarivaunut noin kuudessa viikossa.

Tiistaina 12. huhtikuuta

Ukrainan viranomaiset väittivät, että jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä on voinut kuolla Mariupolissa. Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko väitti myös, että Venäjän asevoimien joukot olisivat polttaneet ruumiita liikkuvissa krematorioissa.

Ukrainan puolustusministeriö kertoi, että Venäjä olisi valmis toteuttamaan hyökkäyksen idästä Luhanskin- ja Donetskin alueille. Venäjän puolustusministeriö kertoi, että Venäjän asevoimien joukot olivat tehneet iskun ammusvarastoon ja lentokonesuojaan Starokostiantynivin lentotukikohdassa Länsi-Ukrainassa. Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoi, että venäläinen sotilasajoneuvosaattue on liikkumassa Donbasia kohti.

Ukrainan viranomaiset kertoivat selvittävänsä väitteitä siitä, että venäläiset joukot olisivat käyttäneet kemiallisia aseita Mariupolissa.

Keskiviikkona 13. huhtikuuta

Presidentti Zelenskyi syytti Venäjää fosforipommien käyttämisestä Ukrainassa. Venäjän puolustusministeriö väittää, että 1026 Ukrainan asevoimien merijalkaväen sotilasta on antautunut Mariupolissa. Venäjän puolustusministeriö kertoi myös, että 126 upseeria on antautunut. Mariupolin pormestarin neuvonantaja kiisti väitteet, että Ukrainan asevoimien sotilaita olisi antautunut Venäjälle.

Samaan aikaan Suomessa on jatkettu Suomen Nato-keskusteluja tiiviisti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että päätös Natoon liittymisestä pitäisi tehdä ennen kesää. Suomen hallitus julkaisi myös keskiviikkona Nato-selontekonsa.

Torstaina 14. huhtikuuta

Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva kuvattuna vuonna 2012

Ukrainan asevoimat kertoivat tehneensä ohjusiskuja Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskvaan. Venäjän puolustusministeriö kertoi, että laivalla syttyi tulipalo ja tapahtui räjähdys sekä että risteilijä varioutui pahoin. Puolustusministeriö kertoi, että miehistö evakuoitiin. Puolustusministeriö väittää, että räjähdys sattui, kun risteilijällä olevat ammukset syttyivät tuleen. Syyt tulipalon syttymiseen ministeriö jättää kertomatta. Venäjän puolustusministeriö kertoi myöhemmin, että laiva aiotaan hinata lähimpään satamaan korjauksia varten. Hinausaikana alus kuitenkin upposi.

Ukrainan asevoimat kertoivat räjäyttäneensä sillan, kun venäläinen saattue oli ylittämässä siltaa mennäkseen Izjumiin päin. Sumyn alueen sotilashallinnon johtaja Dmytro Zhyvytsky kertoi puolestaan, että Sumyn alueelta löydettiin torstaihin mennessä yli sata ruumista. Osa uhreista oli sidottu; uhrit oli uutisen mukaan tapettu päähän ampumalla.

Venäjän viranomaiset väittivät, että Ukraina oli tehnyt iskun rajakaupunkiin Klimovoon, Brjanskin alueelle. Viranomaiset sanoivat, että iskussa oltiin käytetty Ukrainan ilmavoimien kahta taisteluhelikopteria. Aluejohtaja Aleksander Bogoma kertoi, että iskussa olisi haavoittunut seitsemän ihmistä.

Perjantaina 15. huhtikuuta

Venäjän viranomaiset kertoivat tehneensä iskun Kiovan lähistölle ja että iskut Kiovaa vastaan lisääntyvät. Venäjän viranomaiset kertoivat myös perjantaina, että Venäjä oli tehnyt iskuja torstain ja perjantain välisenä yönä 13 sotilaskohteeseen sekä ampuneensa Ukrainan ilmavoimien Mi-8 helikopterin Tšernihivin lähistöllä.

Ukrainan asevoimien ilmoitettiin pitävänsä vielä Mariupolissa sijaitsevaa terästehdasta hallinnassa. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että ainakin viisi ihmistä sai surmansa Venäjän tulitettua Mykolajivin kaupunkia.

Venäjän puolustusministeriö kertoi Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskvan uponneen myrskyssä, kun sitä oltiin hinaamassa.

Venäjän tuomioistuin kertoi, että Google ja Wikipedia saavat sakkorangaistuksen. Syynä sakkorangaistukseen tuomioistuimen mukaan on, että yhtiöt eivät ole suostuneet poistamaan sivustoiltaan Venäjän hyökkäykseen liittyvää sisältöä, jota Venäjä väittää valheelliseksi.

Lauantaina 16. huhtikuuta

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi, että yhdeksän humanitaarista käytävää sovittiin lauantaiksi, muun muassa Mariupoliin. Venäjä kertoi tehneensä iskun sotavarustetehtaaseen Kiovassa. Kiovassa ja Lvivissä uutisoitiin kuuluneen useita räjähdyksiä.

Kymmeniä ihmisiä kokoontui Krimin pääkaupunkiin Sevastopoliin suremaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoamista. Ukrainan rikkain ihminen Rinat Ah’metov lupasi jälleenrakentaa Mariupolin.

Sunnuntaina 17. huhtikuuta

Venäjän asevoimien kerrottiin tuhonneen ammusvaraston Kiovan lähistöllä. Brovaryn pormestari Igor Sapozhko kertoi Venäjän tehneen ohjusiskun kaupunkiin. Venäjä vaati Ukrainan asevoimien sotilaiden antautumista Mariupolissa, jonka kaupungin keskustan Venäjän puolustusministeriö on väittänyt saaneensa kokonaan hallintaansa.

Maanantaina 18. huhtikuuta

Lvivissä kerrottiin kuolleen kuusi ihmistä sen jälkeen, kun Venäjä teki sinne ohjusiskun aikaisemmin Lvivissä kerroottiin kuuluneen räjähdyksiä. Lvivin pormestari Kaupungin pormestari Andriy Sadovyi kertoi muun muassa Twitterissä, että kaupunkiin on osunut viisi ohjusta. Kiovan- ja Dnipropetrovskin alueilla kerrottiin myös kuuluneen räjähdyksiä.

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Gaidai kertoi neljän siviilin kuolleen, kun heitä vastaan ammuttiin yrittäessään paeta autolla pois alueelta. Venäjän viranomaiset kertoivat sulkevansa Mariupolin muusta Ukrainasta ja lopettavansa humanitaariset käytävät Mariupoliin maanantaista lähtien.

Ukrainan poliisi kertoi, että Irpinistä ollaan maanantaihin mennessä löydetty 269 ruumista. Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko väitti, että maanantaihin mennessä kaupungista oltaisiin karkotettu ihmisiä yhteensä noin 40 000 Venäjälle.

Tiistaina 19. huhtikuuta

Venäjän viranomaiset väittivät Ukrainan tehneen iskun tiistaina Ukrainan- ja Venäjän rajan tuntumassa olevaan venäläiseen kylään. Viranomaiset ilmoittivat että iskussa haavoittui kolme ihmistä. Venäjän asevoimat kertoivat vaativansa Azovstalin tehtaassa olevia ukrainalaissotilaita laskemaan aseensa ja antautumaan keskipäivään mennessä sillä ehdolla, että he saisivat elää.

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi, että Venäjän viranomaisten kanssa ei päästy sopimukseen uusista humanitaarisista käytävistä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kertoi Venäjän aloittaneen uuden vaiheen hyökkäyksessään Ukrainaan. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi "Donbasin taistelun" alkaneen, kun Venäjä aloitti uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa.

Luhaskin alueen kuvernööri Serhi Gaidai kertoi venäläisten joukkojen vallanneen Kreminnan kaupungin sen jälkeen, kun ukrainalaissotilaat vetäytyivät kaupungista.

Keskiviikkona 20. huhtikuuta

Ukrainan viranomaiset kertoivat yrittävänsä evakuoida naisia ja lapsia Mariupolin kaupungista keskiviikon aikana. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi, että Ukraina ja Venäjä olivat sopineet alustavasti siviiliväestön evakuoimisesta Mariupolista. Mariupolin pormestari kertoi toivovansa, että noin 6 000 siviiliä voitaisiin evakuoida Mariupolista keskiviikkona.

Venäjän asevoimat asetti Mariupolissa oleville Ukrainan asevoimien sotilaille uuden uhkavaatimuksen, jossa Venäjä kertoi vaativansa ukrainalaissotilaiden antautumista keskiviikkoiltapäivään mennessä. Samalla venäläiset joukot olivat yrittäneet edetä Itä-Ukrainassa muun muassa tykistötulen avulla hyökkäyksessä, jota Ukrainan viranomaiset ovat kutsuneet "Donbassin taisteluksi."

Ukrainan parlamentin johtava jäsen kertoi Euroopan syyttäjänvirastolle keskiviikkona, että Venäjä olisi karkottanut 500 000 ihmistä Ukrainasta Venäjälle. Iltapäivällä kerrottiin, että Mariupol ei ole vielä antautunut Venäjän uhkavaatimuksesta huolimatta. Uhkavaatimus umpeutui suomen aikaan noin kello 14.

Torstaina 21. huhtikuuta

Vladimir Putin kertoi torstaina kieltäneensä joukkojaan hyökkäämästä Azovstalin terästehtaan alueelle Mariupolissa vaan sen sijasta saartaa tehtaan. Putin myös väitti torstaina Venäjän voittaneen taistelun Mariupolista ja "vapauttaneen" sen. Myöhemmin iltapäivällä kerrottiin, että kolme bussia onnistui evakuoimaan siviilejä Mariupolista, Zaporižžjan kaupunkiin.

Harkovan pormestari kertoi Venäjän jatkaneen kaupungin pitkäkestoista ja ankaraa pommittamista. Myöhemmin iltapäivällä Ukrainan asevoimat ilmoitti kahden ihmisen kuolleen Harkovan pommituksissa venäläisen ammuksen osuttua autoon.

Manhušin taajaman pohjoisosaa (2009), kuvan keskivaiheella näkyy tuolloin uusi hautausmaa. Tämän viereen on satelliittikuvien mukaan kaivettu maalis-huhtikuussa 2022 suuria joukkohautoja.

Useat uutis- ja tietotoimistot kertoivat, että maaliskuun 19. päivästä lähtien otetuissa satelliittikuvissa näkyi Mariupolin länsipuolella sijaitsevan Manhušin taajaman pohjoisosiin kaivettuja suuria joukkohautoja. Mariupolin kaupungin mukaan hautojen pinta-ala oli yli 20-kertainen Butšan verilöylyn jälkeen havaittun kirkon viereisen 70 hengen joukkohautaan nähden. Manhušin joukkohautoihin arvioitiin haudatun ehkä tuhansia Venäjän Mariupolissa surmaamia siviilejä, Mariupolin kaupungin mukaan mahdollisesti jopa 3 000–9 000 ihmistä.

Perjantaina 22. huhtikuuta

Venäjän asevoimat ilmoitti hyökkäyksen olevan toisessa vaiheessa. Jatkotavoitteiksi se ilmoitti koko Donbassin alueen hallinnan Itä-Ukrainassa ja maayhteyden varmistamisen sieltä Krimille. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden iskeä Ukrainan taloudelle tärkeisiin kohteisiin ja eteläisen Ukrainan hallinta mahdollistaisi myös maayhteyden luomisen Transnistriaan

Mariupolin pormestari esitti perjantaina pyynnön halustaan saada loput noin 100 000 siviiliä evakuoitua kaupungista, joka Vladimir Putinin mukaan oli kokonaan Venäjän asevoimien hallussa. Ukrainan viranomaiset kertoivat ukrainalaisen Antonov An-26 -sotilaskuljetuslentokoneen syöksyneen maahan Etelä-Ukrainassa.

Muuttovirta Ukrainan länsirajojen oli maan rajaviranomaisten mukaan kääntynyt positiiviseksi ja maahan palasi enemmän ihmisiä, mitä sieltä poistui.

Lauantaina 23. huhtikuuta

Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi, että Mariupolin kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Vyhoradnen kylästä löydettiin suuri joukkohauta. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Venäjä aloitti uudelleen hyökkäyksen jonka tarkoitus on musertaa Azovstalin terästehtaan puolustus ja sekä lopettaa vastarinta.

Luhaskin alueen kuvernööri Serhi Gaidai kertoi, että Venäjä oli jatkanut Itä-Ukrainan kaupunkien jatkuvaa pommittamista ja että kaupungit olivat jatkuvasti kuormitettuja. Ukrainan viranomaiset kertoivat Venäjän tehneen illalla ohjusiskun Odessan satamakaupunkiin ja ainakin 18:n siviilin haavoittuneen.

Sunnuntaina 24. huhtikuuta

Ukrainan viranomaiset kertoivat kahdeksan siviilin saaneen surmansa Venäjän tekemässä ohjusiskussa lauantaina. Zelenskyi piti puheen sunnuntaina pääsiäisjumalanpalveluksessa, jossa hän sanoi, että "Pahuus ei tuhoa Ukrainaa."

Venäjän puolustusministeriö väitti osuneensa yön aikana ohjuksin yhdeksään Ukrainan sotilaskohteeseen, mukaan lukien neljään asevarastoon Harkovan alueella, joissa säilytettiin tykistöaseita. Puolustusministeriö väitti myös, että sen ohjus- ja tykistöjoukot tuhosivat neljä muuta varastoa samalla alueella ja osuivat myös Dnipropetrovskin alueella sijaitsevaan laitokseen, joka väitetysti tuotti räjähteitä Ukrainan asevoimille.

Maanantaina 25. huhtikuuta

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Venäjän joukot olivat tehneet ilmaiskuja piiritetylle Azovstalin tehdasalueelle Mariupolissa yrittääkseen ajaa pois sisällä olleet ukrainalaiset joukot. Ukrainan Azovin pataljoonaan kapteeni Svyatoslav Palamar kertoi myös, että venäläiset panssarivaunut ja tykistö jatkoivat tulitusta sekä, että Venäjän asevoimien jalkaväki yrittää hyökätä.

Venäjän puolustusministeriö väitti iskeneensä Ukrainan sotilaslaitoksiin ja Krementšukin öljynjalostamoon Dnipro-joen lähellä. Venäjän puolustusministeriö myös väitti, että kuusi rautatieasemaa lähellä Krasnoea, Zdolbunovia, Žmerynkaa, Berdytšivia, Kovelia ja Korostenia tuhottiin. Näiden se sanoi välittävän lännestä saapuvia sotatarvikkeita ja aseita.

Radio Svoboda ja Mariupolin kaupunki viestivät kolmannesta merkittävästä Mariupolin siviilien joukkohautojen sijainnista. Satelliittikuvien mukaan joukkohautoja näkyy maaliskuun 24. ja huhtikuun 24. päivän välisissä kuvissa Mariupolin luoteispuolella sijaitsevan Staryi Krymin kaupunkityyppisen taajaman eteläpuolella. Siellä sijaitsee Mariupolin kaupungin hautausmaa.

Tiistaina 26. huhtikuuta

Saksa lupasi toimittaa Ukrainalle Flakpanzer Gepard -ilmatorjuntapanssarivaunuja.

Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Venäjä teki ohjusiskun Zaporižžjan kaupunkiin. Heidän mukaansa ainakin yksi ihminen kuoli ja toinen loukkaantui iskussa, kun ohjus osui kaupalliseen rakennukseen.

Harkovan alueen kuvernööri kertoi myös neljän ihmisen kuolleen ja yhdeksän haavoittuneen Venäjän pommituksissa. Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht kertoi Saksan suostuvan toimittamaan raskaita aseita Ukrainaan, muun muassa Flakpanzer Gepard -ilmatorjuntapanssarivaunuja.

Keskiviikkona 27. huhtikuuta

Gazprom katkaisi Venäjän 23. maaliskuuta esittämän vastapakotteen mukaisesti kaasuntoimituksen Puolalta ja Bulgarialta, näiden kieltäydyttyä maksamasta kaasusta ruplilla. Kuitenkin Unkari ja Slovakia olivat neuvotelleet Moskovan kanssa toimituksien jatkumisen euromaksuilla.

Moldovasta epävirallisesti irrottautuneen Venäjä-mielinen Transnistrian viranomaiset väittivät, että yhtä kylää kohti oltiin ammuttu Ukrainan puolelta. Venäjä oli aiemmin kertonut yhdeksi tavoitteekseen saada maayhteys Donetsista Transnistriaan.

Torstaina 28. huhtikuuta

Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podolja kertoi, että Ukrainalla oli kaikki oikeus puolustaa itseään iskemällä venäläisiin sotilaskohteisiin, kuten sen ase- ja ammusvarastoihin.

Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi aikaisemmin torstaina Telegramissa venäläisten joukkojen varastaneen Mariupolin museoista yli 2 000 esinettä. Kaupunginvaltuuston mukaan museoista oli viety muun muassa 1800- ja 1900 -luvuilla vaikuttaneiden venäläisten taidemaalarien Arhip Kuindžin ja Ivan Aivazovskin teoksia ja Mariupolin kreikkalaisille tehty evankeliumi vuodelta 1811.

Perjantaina 29. huhtikuuta

Saksalainen turvallisuusviranomainen kertoi Saksan harkitsevan panssarihaupitsien lähettämistä Ukrainaan ja maan keskustelevan asiasta Alankomaitten kanssa.

Venäjän Kurskin alueen kuvernööri Roman Starovoyt väitti Ukrainan tulittaneen kranaatinheittimillä Krupetsin kylän lähellä sijaitsevaa rajaylitysasemaa ja että Venäjän rajavartiolaitos ja asevoimat vastasivat tuleen. Donetsjoen ylittävä rautatiesilta räjäytettiin perjantain aikana. Sillan räjäyttäjiksi oletettiin ukrainalaisia siviilejä tai sotilaita, tarkoituksenaan hidastaa Venäjän joukkojen etenemistä Slovjanskin kaupunkiin.

Lauantaina 30. huhtikuuta

Sairaala Harkovassa pommitusten jälkeen 30. huhtikuuta

Presidentti Zelenskyin kanslia väitti Venäjän tehneen iskuja tykistöillä, kranaatinheittimillä, raketeilla ja lentokoneilla iskuja Donetskin rintamaa kohti. Kanslian mukaan iskuja tehtiin, että Ukrainan asevoimien joukot eivät voisi uudelleen organisoitua. Ukrainan asevoimat väitti, että Venäjä oli tehnyt ohjusiskun Odessan lentokentälle vaurioittaen kiitorataa ja tehneen siitä käyttökelvottoman.

Sunnuntaina 1. toukokuuta

Neljän siviilin kerrottiin kuolleen Venäjän tulituksessa Lymanin kaupungissa, joka sijaitsee Donetskin alueen pohjoisosassa. Lisäksi tulituksessa kerrottiin haavoittuneen 11 siviiliä.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että evakuoinnit Azovstalin terästehtaalta aloitettiin. Yhdistyneet kansakunnat (YK) myös kertoi aiemmin sunnuntaina, että operaatio siviilien evakuoimiseksi ollaan aloitettu. Zelenskyi kertoi, että noin 100 ihmistä onnistuttiin evakuoimaan terästehtaalta Zaporižžjan kaupunkiin.

Tiistaina 6. elokuuta 2024

Ukrainan armeija ylitti Venäjän rajan Kurskin alueella 6. elokuuta 2024.

Katso myös

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – helmi–toukokuu 2022
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kesä–elokuu 2022
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – syys–joulukuu 2022
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2023
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2023
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – heinä–syyskuu 2023
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – loka–joulukuu 2023
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2024
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2024