Moskva (ohjusristeilijä)
| Moskva | |
|---|---|
 Moskva vuonna 2012 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Nikolajev, Neuvostoliitto |
| Kölinlasku | 5. marraskuuta 1976 |
| Laskettu vesille | 27. heinäkuuta 1977 |
| Palveluskäyttöön | 30. joulukuuta 1982 |
| Poistui palveluskäytöstä | uponnut 14. huhtikuuta 2022 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 12 500 t |
| Pituus | 186 m |
| Leveys | 20,8 m |
| Syväys | 7,6 m |
| Koneteho | 110 000 hv |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 416 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
16 × P-1000 Vulkan 64 × S-300 40 × 9K33 Osa 130 mm:n kaksoistykki |
Moskva (ven. Москва) (vuoteen 1995 Slava ven. Слава) oli Slava-luokan risteilijä ja Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva. Alus otettiin 1983 palvelukseen Neuvostoliiton Mustanmeren laivastossa. Alus upposi 14. huhtikuuta 2022 Venäjän Ukrainaan tekemässä hyökkäyksessä.[1]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Slava-luokka
Alus tilattiin Nikolajevista (nyk. Mykolajiv), missä köli laskettiin 5. marraskuuta 1976. Se laskettiin vesille 27. heinäkuuta 1979 ja valmistui 30. joulukuuta 1982 nimellä Slava.[2]
Alus oli 186 metriä pitkä, ja sen huippunopeus oli 32 solmua.[3] Aluksen uppouma oli 12 500 tonnia.[4] Miehistöä oli runsaat 500, ja pääaseistuksena olivat P-1000 Vulkan -ohjukset.[5] P-1000-ohjusten laukaisimia oli 16. Aluksella oli lisäksi 64 S-300-ilmatorjuntaohjusta, 40 9K33 Osa -ohjusta, 130 mm:n kaksoistykki ja torpedoja.[4] Aluksella oli myös paikka ja laskeutumisalusta yhdelle Kamov Ka-27 -helikopterille.[6] Maahyökkäykseen tarkoitettuja Kalibr-ohjuksia aluksella ei ollut, mutta se pystyi suojaamaan Kalibr-ohjuksia laukaisevia aluksia.[4]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus sijoitettiin palvelukseen otettaessa Mustanmeren laivastoon. Se oli 1990-2001 modernisoitavana, minä aikana se nimettiin 1995 Moskvaksi. Palvelukseen palatessaan alus sijoitettiin Mustanmeren laivaston lippulaivaksi.[2]
Vuoden 2008 Georgian sodan aikana se turvasi muun muassa maihinnousujoukkoja. Georgian laivaston kerrottiin ampuneen alukseen sodan aikana ohjuksen, ja Moskva oli vuoden ajan korjattavana. Se palasi aktiivipalvelukseen vuonna 2010. Kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Krimin, alus vartioi Donuzlavin lahtea estäen Ukrainan laivaston alusten paon alueelta. Vuonna 2015 alus oli Syyrian rannikolla turvaamassa Syyriassa olleita venäläisjoukkoja meri- ja ilmahyökkäyksiltä. Vuonna 2016 se purjehti Sevastopoliin kolmivuotisten korjausten ajaksi. Alus sai tuolloin esimerkiksi uudet P-1000-ohjukset vanhempien P-500-ohjusten tilalle. Korjausten jälkeen Moskva varjosti Yhdysvaltain laivaston aluksia Mustallamerellä.[4]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 alus purjehti merellä Odessan edustalla. Se osallistui Käärmesaaren taisteluun. Käärmesaarella alus tuli tunnetuksi ukrainalaisten rajavartijoiden vastattua sen antamaan antautumiskäskyyn lauseella ”Venäläinen sotalaiva, painu vittuun!” Heidät otettiin kuitenkin lopulta vangeiksi.[7] Ukraina teki tapahtumasta pikavauhtia postimerkin.[8]
Tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukraina kertoi huhtikuussa 2022 tuhonneensa aluksen ohjusiskussa 150 kilometrin päästä Odessan rannikosta etelään[9][10]. Ukrainalaisten mukaan laivaan osui kaksi ukrainalaisvalmisteista Neptun-meritorjuntaohjusta.[7] Yhdysvaltalaisen talousjulkaisu Forbesin mukaan risteilijä on ilmeisesti uponnut.[11]
Venäjän puolustusministeriön mukaan aluksella oli räjähtänyt ammuksia tulipalossa, jonka syytä ei toistaiseksi tiedetä. Ministeriön mukaan aluksen koko miehistö evakuoitiin, mutta alus ei ollut silti uponnut, ja se aiottiin hinata takaisin satamaan.[7] Myöhemmin puolustusministeriö ilmoitti aluksen uponneen ”myrskyssä” kesken hinauksen,[12] vaikka Mustallamerellä ei ollut myrskyä.[13] Aluksen tuhossa ilmoitettiin kuolleen yhden merimiehen ja 27 julistettiin kadonneiksi. Oikeus julisti kadonneet viimein kuolleiksi marraskuun alussa 2022.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hampshire, Edward: Soviet Cold War Guided Missile Cruisers. Oxford, UK: Osprey Publishing, 2017. ISBN 978-1-4728-1740-2. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjä: Moskva on uponnut www.iltalehti.fi. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ a b Hampshire 2017 s. 38
- ↑ Brunnsberg, Magnus: Venäjän lippulaiva palaa Mustallamerellä Iltalehti.fi. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ a b c d David Axe: The Russian Cruiser ‘Moskva’ Dominates The Black Sea Forbes. 20.1.2022. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Venäjän risteilijä vaurioitunut pahasti Verkkouutiset. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ Slava class Guided-missile cruiser Military Today, military-today.com. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Russian warship Moskva: What do we know? BBC News. 14.4.2022. BBC. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Tuula Kullberg ja Erja Tuomaala: Tässä se on: Ukraina painatti pikavauhtia hitiksi nousseen postimerkin Käärmesaaren puolustajien legendasta Yle uutiset 18.4.2022. Viitattu 18.4.2022
- ↑ Venäjän mukaan laivaston lippulaivalla tulipalo ja räjähdys, Ukraina sanoi iskeneensä laivalle ohjuksilla yle.fi. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ Ukraine claims to have struck Russia's Black Sea fleet flagship involved in Snake Island attack 14.4.2022. ABC7 Los Angeles. Arkistoitu 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
- ↑ One Of Russia’s Biggest Cruisers Just Sank Near Ukraine (alkujaan otsikoitu: The Ukrainians claim they damaged a Russian Cruiser - Be skeptical) 13.4.2022, päivitetty 14.4.2022. Forbes, forbes.com. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Минобороны сообщило, что крейсер "Москва" затонул при буксировке Tass. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022. (venäjäksi)
- ↑ Seppä, Petri: Pekka Toveri tyrmää ohjusristeilijä Moskvan ”typerän ja ammattitaidottoman” toiminnan Is.fi. 19.4.2022. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Политика Страны Telegram. Viitattu 4.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuva Moskvan saamasta osumasta (Twitter)