Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivinsisäinen

Versio 21. lokakuuta 2021 kello 01.47

Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista erittyvää valkoista ravintonestettä.^[1] Maidon tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan rinta- eli äidinmaidoksi.

Maidosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juomana ja meijerituotteiden raaka-aineena käytettyä lehmän maitoa, jota lypsettiin 1,16 litraa päivässä jokaista maapallon asukasta kohden vuonna 2018^[2]. Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen,^[3] lampaan^[4] ja vesipuhvelin^[5] maito ovat taloudellisesti merkittäviä. Myös hevosen,^[6] kamelin^[7] ja aasin^[8] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Tavallinen laktoosipitoinen maito sisältää hitaita hiilihydraatteja, joilla on vain vähän verensokeria nostavaa vaikutusta, mutta se aiheuttaa jopa valkoista leipää suuremman insuliinipiikin^[9].

Suomalaiset meijerit ryhtyivät poistamaan rasvaa kaikesta käsittelemästään maidosta 1950-luvulla. Aluksi poistettiin vain noin puoli prosenttia, mutta prosenttiosuutta lisättiin asteittain vuosikymmenten kuluessa siten, että 2020-luvulla myytävän maidon rasvasta on poistettu jo 20–100 %. Kevytmaidon rasvapitoisuutta on laskettu samalla 2,5 prosentista 1,5 prosenttiin.^[10] Poikkeuksen muodostaa vain 2010-luvulla markkinoille tullut^[11] täysrasvainen luomutäysmaito^[12]^[13].

Maidontuotannon osuus on noin neljä prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä^[14] ja suomalaisen maidontuotannon synnyttämä keskimääräinen hiilijalanjälki on kilo hiilidioksidiekvivalenttia yhtä maitolitraa kohti^[15].

Maidon koostumus ja ravintosisältö

Suomalaisen maidon rasvapitoisuus on keskimäärin 4,4 prosenttia^[16]. Maitorasvasta poistetaan kevytmaidon valmistuksessa keskimäärin 65 %, jolloin valmiiseen tuotteesen jää 1,5 % rasvaa. Täysmaidoksi kutsutun maidon valmistuksessa maitorasvasta poistetaan noin 20 %, jolloin valmiiseen tuotteesen jää 3,5 % rasvaa^[17].

Sata grammaa (eli noin yksi 1 desilitra) Suomessa valmistettua kevytmaitoa sisältää energiaa 46 kilokaloria, 3 g proteiinia ja 4,8 g hiilihydraattia^[18]. Noin kahdeksankymmentä prosenttia maidon proteiineista koostuu alfa, beta ja kappa-kaseiinista. Loput ovat lähinnä betalakto- ja immunoglobuliinia sekä alfalaktalbumiinia, joita kutsutaan myös heraproteiineiksi. Heraproteiinit jäävät juustosta erottuvaan maitoheraan.^[19]

Maidon hiilihydraatit ovat kokonaisuudessaan pienen glykeemisen indeksin^[20] omaavaa laktoosia^[21], lukuun ottamatta laktoositonta kevytmaitoa, joka sisältää 1,4 grammaa suuren glykeemisen indeksin omaavaa^[20] glukoosia ja 1,4 grammaa galaktoosia^[22].

Rasvaton eli kuorittu maito^[23] eli kurri sisältää kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µg^selvennä, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg^[24]

Maito on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin lähde^[25] ja riboflaviinin^[26] lähde. Lisäksi maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen^[27]. Tämä johtuu siitä, että jodia lisätään nautojen rehuun^[28].

Kuusikymmentä kiloa painava nainen, joka käyttää ravitsemussuositusten mukaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, saa maidon kautta kalsiumia ja B12-vitamiinia yli päivittäisen tarpeesta, yli 70 % päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60 % jodin tarpeesta sekä 25 % proteiinin tarpeesta^[29].

Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g.

Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä sekä kasvutekijöitä.

Kivennäisaineita maidossa on noin 0,7 %^[30]. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon^[31].

Maidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin sen proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Lähes 70 prosenttia suomalaisen maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttyneitä rasvahappoja^[32], joista eniten esiintyy palmitiinihappoa, myristiinihappoa ja steariinihappoa, minkä lisäksi esiintyy myös esimerkiksi lauriinihappoa^[33]. Luomumaidossa on keskimäärin 40 prosenttia enemmän konjugoitua linolihappoa (CLA) kuin tavanomaisessa maidossa^[34].

Maito on erittäin halpa proteiininlähde^[35]. Maidon proteiineista lähes 80 % on kaseiinia, joita on neljää eri tyyppiä. Noin 20 % maidon proteiineista on heraproteiineja: -laktoglobuliinia, -laktalbumiinia, seerumin albumiinia ja immunoglobuliineja.^[36] Heraproteiini näyttäisi olevan kaseiinia terveellisempää ja suotuisampaa painonhallinnan kannalta^[35].

Maidon määrällisesti merkittävimmät kivennäisaineet ovat kalium, natrium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti. Maidon pääasiallinen hiilihydraatti on laktoosi eli maitosokeri, joka on glukoosista ja galaktoosista koostunut disakkaridi^[37]. Maidossa on huomattava määrä kaseiinimisellejä eli kaseiiniyhdistelmien muodostamia kolloidisia suspensiorakenteita. Kaseiinimisellit sisältävät kalsiumia ja liukenematonta kolloidista kalsiumfosfaattia, joka nimestään huolimatta sisältää myös kaliumia, natriumia, magnesiumia ja hieman sitraattia. Maidossa on lisäksi vesiliukoisia heraproteiineja, lipoproteiinipartikkeleita ja valkosoluja.^[36]

Maidon rasvasta suurin osa on triglyseridejä (yli 98 %) eli triasyyliglyseroleja (TAG), ja loppuosa koostuu fosfolipideistä, kolesterolista ja vapaista rasvahapoista, mono- ja diglyserideistä^[37]. Maidon rasva koostuu pallosista, jotka ovat ohuen ja rakenteeltaan monimutkaisen, useista ainesosista koostuvan, pintakalvon ympäröimiä.^[36] Maidosta on löydetty noin 50 erilaista entsyymiä, jotka ovat joko maidon luontaisia entsyymejä tai bakteeriperäisiä^[38]. Käsittelemättömässä raakamaidossa on esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä^[39].

Maidon tuotanto

Raakamaidon tuotanto

Maailmassa tuotetaan vuosittain 600 miljoonaa tonnia lehmänmaitoa^[40]. Tiineys ja poikiminen ovat maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmänmaitoa aletaan ottaa meijeriin viiden päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta (Yhden tuotantokauden pituus on keskimäärin noin 400 pv), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä^[41]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee. Keskimääräinen suomalainen lypsyslehmä tuottaa noin 27 litraa maitoa päivässä^[42].

Vasikka vieroitetaan yleensä muutaman päivän sillä poikimisesta, hygieniasyistä johtuen.^[43]

Lähes välitön erottaminen vähentää sekä emon että vasikan stressiä, mutta on hoitajalle työläämpää; vierihoito vähentää hoitajan työtä jonkin verran ja voi olla hyväksi vasikan varhaiskehitykselle, mutta voimakkaan leimautumisen mahdollistavana järjestelynä aiheuttaa erotusvaiheessa suurta ja verrattain pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä emolle ja vasikalle.^lähde?

Maidontuotannossa on mahdollista käyttää imettäjälehmää tai pitkää vierihoitoa (kesto useita viikkoja)^[44].

Emostaan vieroittamisen jälkeen vasikkaa juotetaan maidolla, piimällä tai juomarehulla noin kolmen kuukauden ikään asti, jolloin sen ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt valmiiksi märehtimistä varten. Luonnonoloissa vasikka siirtyy elämään kasviravinnolla vastaavassa iässä ^lähde?, ja sen emon maidontuotanto vähenee asteittain ja lopulta päättyy. Tästä syystä liharotuisilla naudoilla vasikoita ei poisteta emojensa luota^lähde?. Lypsyrotuiset lehmät käyttäytyvät samoin, mutta niiden maidontuotanto on yleensä liian suuri yhden vasikan käytettäväksi, mistä koituu ongelmia ellei ylijäävää maitoa ime toinen, esimerkiksi orpo tai emonsa hylkimä vasikka.

Maidon prosessointi

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan kerma separaattorissa, jolloin jäljelle jää kurri eli rasvaton maito. Kurriin lisätään tämän jälkeen kermaa, jolloin saadaan rasvavakioituja täys-, kevyt- ja ykkösmaitoa.^[45]

Tämän jälkeen maito homogenoidaan, jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty rypsiöljyyn liuotettu D-vitamiini saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.^[45]

Seuraavaksi maito joko pastöroidaan eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen; korkeapastöroidaan eli kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi; tai iskukuumennetaan vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi^[46]. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit, ja iskukuumennus tuhoaa siitä kaikki mikro-organismit^[46]. Käsittelytapa vaikuttaa maidon säilyvyyteen, joka vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin^[46]^[47]^[48].

Viimeiseksi maito jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4 °C) ja pakataan^[45].

Osa kermasta hapatetaan ja kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi homogenoinnissa, jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.

Kaupassa myytävä täysmaito sisältää rasvaa melkein yhtä suurena pitoisuutena kuin alkuperäinen lehmänmaito. Kevytmaidossa osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi

Intia on maailman suurin maidontuottaja, ja puolet Intian maaseudun talouksista harjoittaa lypsykarjataloutta^[49].

Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi, kuten piimäksi, kermaksi, viiliksi, jogurtiksi ja vanukkaiksi. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja maitojauhetta.^[50] Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.^[51]

Maidon tuotanto ja jalostus	Vuonna 1990	Vuonna 2000	Vuonna 2005	Vuonna 2010	Vuonna 2014
Raakamaidon tuotanto (milj. litraa)	2 600	2 371	2 293	2 222	2 289
Tuotantotilat, kpl (31.12.)	44 469	21 564	15 351	10 626	8 373
Jalostettu maito (milj. litraa)	-	715	710	709	707
Muut tuoretuotteet (milj. kg)	-	-	-	260	267
Juustot (milj. kg)	88	93	91	107	99
Voi (milj. kg)	56	55	50	46	49

Laadunvalvonta

Suomessa tiloilla tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon^[52] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.^[53] Yleensä yli 95 prosenttia tuotetusta maidosta on E-luokkaista eli "priimaa"^[54]^[55].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.^[53]

**Tuottajamaidon laatuluokat raja-arvoineen**^[53]^[52]
Luokka	Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml	Somaattiset solut kpl/ml	Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E	< 50 000	< 250 000
1	50 000 – 100 000	250 000 – 400 000
2	> 100 000	> 400 000
Tavoitearvo	< 50 000	< 250 000	< 1 000
Hyväksymisraja	< 100 000	< 400 000	< 3 500

Tuotannon vastuullisuus

Suomalaisen maitolitran tuotannosta syntyy keskimäärin 1,1 kiloa CO2-ekvivalenteiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja, mikä on huomattavasti vähemmän kuin globaali keskiverto 2,5 litraa^[56]. Rasvattoman maidon tuotannosta syntyy vain noin 0,9 kiloa kasvihuonekaasuja, koska sen sivutuotteena syntyy lisäksi kermaa tai voita^[57].

Nurmivaltainen ruokinta lisää kotimaisen tuotannon ympäristöystävällisyyttä^[58]. Nurmen tuotanto voi lisätä kivennäismailla hiilen sitoutumista maahan vahvan ja laajan juuriston kautta ja täten kompensoida maidontuotannon hiilijalanjälkeä^[59] Globaalisti karjatalouden vastuullisuusongelmat liittyvät ylilaidunnukseen, liialliseen vedenkäyttöön ympäröivän ekologian kustannuksella sekä antibioottien ja hormonien käyttöön karjan kasvatuksessa^[58]. Suomessa ympäristöongelmat koskettavat lähinnä kasvihuonepäästöjä ja rehevöitymistä, mikä puoltaa kotimaisen tuotannon suosimista ulkomaisen sijaan vastuullisuusnäkökulmasta^[58]. Runsas veden saatavuus, laidunmaan riittävyys, antibioottien ja hormonien käyttökielto sekä ilmasto, jossa yleisimmät kasviproteiinit (kuten soija, kikherneet ja linssi) eivät menesty, puoltavat kotimaista maidontuotantoa.

Kotimaisen tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään kompensoimaan eri hankkeissa. Toimenpiteisiin kuuluu hiiliviljely, jossa hiilen sitoutumista maahan pyritään edistämään^[58], mahdollinen biokaasun tuotanto tulevaisuudessa^[60] sekä päästöjen kompensointi^[61].

Laidunnuksella voidaan vaikuttaa elinympäristön monimuotoisuuteen. Perinnebiotooppien ylläpidolla voidaan ylläpitää uhanalaista eliöstöä. Uhanalaisen eliöstön osuus perinneympäristössä on lähes 30 %. Kaikki laitumet eivät ole perinnebiotooppeja, vaan perinnemaiseman ylläpidon periaatteena on muun muassa negatiivisen ravinnetaseen ylläpitäminen ja matalien valoa vaativien lajien suosiminen^[62].

Maitotuotteet

Pääartikkeli: Maitotuote

Raaka-maidosta valmistetaan erilaisia maitotuotteita.^[50]^[63] Maidot voidaan jakaa muun muassa rasvamäärän mukaan (täysmaito 3,5 %, kevytmaito 1,5 %, ykkösmaito 1,0 %, rasvaton maito 0,0 %). Maito voidaan käsitellä vähälaktoosiseksi (laktoosia alle 1 %) tai laktoosittomaksi (maitojuoma, jossa laktoosia alle 0,01 %). Maito voidaan myös iskukuumentaa hyvin säilyväksi UHT-maidoksi. Erityisiä maitotyyppejä on useita, muun muassa luomumaito, ternimaito, yömaito, kalsiummaito, homogenisoimaton maito sekä äidinmaidonvastike. Kerma on maidosta valmistettu maitoneste, jossa on rasvaa vähintään 10 prosenttia.^lähde?

Maitohappokäymisen avulla maidosta valmistetaan piimää, viiliä, ranskankermaa, rahkaa, smetanaa ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä. Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Maitojauhe valmistetaan maidosta kuivaamalla.^lähde?

Maidon pakkaaminen

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla mitalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.

”Kasvimaidot”

Kasveista tehtyjä maidon näköisiä juomia kuten kaura- ja soijamaitoa kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.^[64]

Maidon kulutus

Kehitysmaissa käytettiin vain 1,2 desilitraa maitoa päivässä (voi pois lukien) ravintona ja meijerituotteiden raaka-aineena vuonna 1997, kun teollisuusmaissa sitä kulutettiin yli puoli litraa.^[65]

Maidon ja maitotuotteiden käyttö alkoi yleistyä Suomessa jo 1800-luvun lopussa^[66]. Meijerituotteiden kulutus on lisääntynyt Suomessa sittemmin maailmanennätystasolle, ja suomalainen kulutti niitä kokonaisen maitolitran edestä päivässä vuonna 2015^[67].

Maidon juonti on kuitenkin vähentynyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan maidosta valmistettujen tuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen, kulutus on kasvanut^[68]. Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetäänkin nykyisin juuston valmistukseen^[69].

Maitoa nautittiin juoman muodossa eniten 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat sitä lähes litran päivässä.^[70] Suomalaiset joivat maitoa vuonna 2019 keskimäärin enää 2,8 desilitraa henkeä kohden päivässä^[71]. Lähes 60 prosenttia suomalaisista aikuisista käyttää maitoa edelleen juomalla sitä sellaisenaan. Yli seitsemänkymmentä prosenttia käyttää maitoa useammin kuin kerran viikossa, ja vain kahdeksan prosenttia ei käytä sitä lainkaan. Yleisimmin maitoa käytetään kahvin seassa, leivonnassa ja ruoanlaitossa.^[72] Puolet Suomessa kulutetusta maidosta on kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa^[73]. Lapset ja nuoret juovat erityisen paljon rasvatonta maitoa, joka on koulujen ylivoimaisesti suosituin maito^[74].

Allergia ja intoleranssi

Maitoallergia

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi. Imeväis- ja leikki-ikäisistä noin 2–3 prosenttia on maidolle allergisia^[75]

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi eli maitosokeri pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan laktaasientsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä laktaasin tuotanto on luonnostaan heikentynyt tai lakannut kokonaan, jolloin pilkkomaton laktoosi jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Terveysvaikutukset

Suuren kalsiumpitoisuutensa vuoksi maito häiritsee raudan imeytymistä etenkin runsaasti nautittuna^[76]. Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään kolme lasillista maitoa, oli kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna naisiin, jotka nauttivat alle lasillisen. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen. Kuolleisuuden lisääntyminen saattoi liittyä siihen, että eniten maitoa juovilla esiintyi muita enemmän elimistön hapetusstressiä ja tulehdusta.^[77] Runsaan maidonjuonnin kuolleisuutta lisäävä vaikutus saattaa selittyä osaksi myös sillä, että runsaasti laktoosia nauttivilla naisilla esiintyy tavallista enemmän munasarjasyöpää^[78]. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, että maitosokerin pilkkoutumisen runsaasti synnyttämä D-galaktoosi aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja kroonista inflammaatiota,^selvennä jotka saattavat johtaa esimerkiksi ennenaikaiseen vanhenemiseen ja luukatoon^[79]. Hapatettujen maitotuotteiden ja juuston nauttiminen kuitenkin vähensi naisilla kuolleisuutta keskimäärin 10 prosenttia jokaista nautittua 200 grammaa kohti.^[77]

Yli kaksi lasia maitoa päivittäin juovilla miehillä esiintyy lisäksi kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin niillä miehillä, jotka eivät juoneet maitoa. Toisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 2 000 milligrammaa kalsiumia saavilla miehillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin miehillä, joiden kalsiumin saanti jäi alle 500 milligramman.^[80]

Paljon rasvaa sisältävien maitotuotteiden runsaalla nauttimisella ei ole havaittu olevan kuolleisuutta nostavaa vaikutusta^[81]^[82]. Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.^[83] Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen^[84]. Diabetesriskin vähentyminen liittyy Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun transpalmitoleenihappon^[85].

Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet^[86]. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa^[87]. Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat^[88].

Maitorasvan on havaittu myös auttavan painonhallinnassa ja ehkäisevän rasvan kertymistä vatsaan ja vyötärölle, vähentävän elimistön tulehdustasoja ja alentavan veren triglyseridi- ja paastoinsuliinipitoisuuksia sekä vähentävän insuliiniresistenssiä^[89].

Lehmänmaidosta valmistetut äidinmaitovastikkeet saattavat altistaa diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, jotka saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.^[90]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee pikkulapsilla myös lihavuutta, sillä rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.^[91] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keskivartalolihavuutta keski-ikäisillä miehillä^[92].

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, kuten pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla on hiirikokeissa saatu kuitenkin myös päinvastaisia tuloksia ja havaittu lisäksi kohonnutta riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen^[93]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on kuitenkin melko pieni, eikä sen haitallisesta vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä^[94]. Vuonna 2012 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli manipuloitu, mutta ei terveillä hiirillä.^[95]^[96]

Runsas lehmänmaidon juonti lisää tutkimusten mukaan lapsen pituutta.^[97] Pituuskasvun tarkempi aiheuttaja ei ole selvillä, mutta on viitteitä siitä, että vaikutus johtuu etupäässä muista seikoista kuin maidon runsaasta kalsiumpitoisuudesta.

Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maitotuotteiden käytön on ajateltu myös edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena^[29]. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita.^[98]. Harvardin yliopistossa vuonna 2014 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että runsas maidon tai juuston kulutus teini-iässä päin vastoin lisäsi lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä. Naisilla ei havaittu maitotuotteiden kulutuksen yhteyttä lonkkamurtumariskiin.^[99]^[100] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei myöhemmälläkään iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.^[101] Lihan ja makkaran maitotuotteilla korvaavilla on havaittu esiintyvän 18 prosenttia keskimääräistä vähemmän suolistosyöpää^[102].

Jos lehmiä ruokitaan ja hoidetaan väärin, maitoon voi kertyä epäterveellisen suuria määriä stressihormoneja, insuliinia tai kasvutekijöitä^[103].

Kaseiinityypin vaikutus

Maidossa voi esiintyä karjarodusta riippuen neljäntyyppistä^[104] beta-kaseiini (β-kaseiini) -nimistä peptidiproteiinia: A1-, A2- sekä B- ja C-kaseiinia^[104]. Maidossa voi esiintyä joko vain yhtä tai sitten kahta eri beta-kaseiinia rinnan^[105]. Beta-kaseiini A1 on Suomessakin yleisten friisiläis-, Ayrshire- ja Holsteinlehmistä lypsetyn maidon proteiinissa yleisesti esiintyvä variantti^[106]. A1-geenimuodon yleistyminen liittyy siihen, että eurooppalaisista lehmistä on jalostettu yhä tuottavampia. A1-geenimuodon runsaus riippuu tutkimusten mukaan enemmän siitä, missä päin kantaa on jalostettu kuin itse rodusta, joten pelkkää A1-kaseiinia sisältävää maitoa lypsävien lehmien osuus samasta rodusta voi vaihdella jopa Euroopan eri alueilla 97 prosentista 3 prosenttiin.^[107] Beta-kaseiini A1:tä esiintyy kaikkien suomalaisten meijereiden tuottamassa maidossa^[108]. Vuohenmaito^[109] ja ricotta-juusto^[110] eivät kuitenkaan sisällä sitä.^lähde?

A1-maidon hajotessa syntyvällä bioaktiivisella beeta-kasomorfiini 7 aminopeptidillä (BCM-7) on vuonna 2005 julkaistun koontitutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ruoansulatuskanavaan, sisäelimiin ja aivorunkoon^[111]. Solukokeissa on havaittu lisäksi, että kyseisella yhdisteellä on immuunipuolustuksesta vastaavien lymfosyyttien reagointia heikentävää vaikutusta^[106].

A1-kaseiinin runsaamman saannin on havaittu korreloivan esimerkiksi vatsavaivojen, ykköstyypin diabeteksen, sydänsairauksien, suolistotulehdusten, skitsofrenian ja autismin esiintyvyyden kanssa^[112]^[113]^[114]^[108]. Beta-kaseiinivasta-aineiden A1/A2-suhde on myös merkittävästi korkeampi ykköstyypin diabeetikoilla kuin terveillä koehenkilöillä^[115]. Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös nivelkipuja, väsymystä, ihottumaa ja lihasperäisiä vaivoja^[116]. Maidon β1-kaseiiniin liittyvät terveysriskit koskevat geneettisesti alttiita yksilöitä, jotka voidaan seuloa väestöstä Uudessa Seelannissa kehitetyn testin avulla^[106]^{tarvitaan parempi lähde}.

Osa alkuvaiheen tutkimuksista perustui paikallisiin väestötutkimuksiin^[117], kuten esimerkiksi vuonna 1992 julkaistu polynesialaistutkimus, jonka mukaan A1-tyypin kaseiinia sisältävää maitoa käyttävillä lapsilla esiintyy enemmän ykköstyypin diabetesta kuin A2-tyypin maitoa käyttävillä. Vuonna 1999 julkaistiin kuitenkin uusi tutkimus, jonka mukaan A1-kaseiinin saanti korreloi myös länsimaissa ykköstyypin diabeteksen esiintyvyyden kanssa.^[106]

Vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että myös muualta kuin juustosta peräisin olevan A1-kaseiinin saanti korreloi positiivisesti sydäntautikuolleisuuden kanssa^[118], ja vuonna 2003 julkaistussa 20 länsimaan tutkimuksessa havaittiin, että yhden prosentin lisäys A1-kaseiininsannissa korreloi sydäntautikuolleisuuden lisäyksen kanssa korrelaatiokertoimella 0,57.^[104].

A1-tyypin kaseiinia sisältävän maidon vaikutusta vatsaoireisiin on tutkittu vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä pilottitutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan maidosta oireilevaa ja 33 tervettä kohehenkilöä. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen nautti ensin A1-tyypin maitoa ja kahden viikon pituisen maidottoman jakson jälkeen A2-tyypin maitoa. Toisen ryhmän osalta järjestys oli päinvastainen. Ryhmissä esiintyi A1-tyypin maidon käytön aikana keskimäärin enemmän turvotusta, vatsakipua ja ilmavaivoja, mutta oireita ei ollut niin paljoa enemmän, että tuloksesta olisi muodostunut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimukseen osallistuneilla kahdeksalla maitointoleraatikolla esiintyi kuitenkin A1-maidon käytön aikana keskimäärin noin 80 prosenttia enemmän ulosteen löysyyttä, 60 prosenttia enemmän turvotusta ja noin 40 prosenttia enemmän vatsakipuja kuin A2-maidon käytön aikana. Ne maitointoleraatikot, jotka oli arvottu nauttimaan A1-maitoa ennen A2-maitoa, saivat vatsoireita myös A2-maidon käytön aikana, toisin kuin ne intoleraatikot, jotka joivat A2-maitonsa tutkimuksen alkuvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että myös terveiden koehenkilöiden uloste oli löysempää A1-maidon käytön aikana. A1-maidon käytön aikana vatsaoireita saaneiden ulosteen kalprotektiiniarvot olivat suuremmat, mikä viittaisi siihen, että he ovat tavallista alttiimpia saamaan A1-maidosta vatsaoireita.^[119]

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA päätti vuonna 2009, ettei se laadi riskinarviointia A1-tyypin kaseiinia sisältävästä maidosta. Perusteluna oli, että Suomen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin johtama asiantuntijaryhmä ei ollut löytänyt EFSA:lle laatimassaan selvityksessä tutkimuksia, joista olisi ilmennyt, millä fysiologisella tavalla A1-tyypin kaseiini aiheuttaisi väestötutkimuksissa havaittua sairauksien lisääntymistä.^[120]

Kansainvälisissä sonniluetteloissa kerrotaan nykisin, kumpaa beetakaseiinia sonnit periyttävät. Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvasta länsisuomenkarjasta on löydetty paljon puhtaita A2-yksilöitä. Suomessa oli vuonna 2020 noin 20 maitotilaa, jotka tuottivat A2-maitoa myytäväksi esimerkiksi Reko-ringin tai yksittäisten pienmeijereiden kautta. Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa myydään Suomea laajamittaisemmin A2-lehmänmaitoa.^[105]

Homogenointihypoteesi

Maidon aiheuttamien oireiden syyksi on esitetty myös maidon homogenointia, mutta tälle hypoteesille ei ole löytynyt tukea tutkimuksista. Laura Paajanen tutki vuonna 2005 hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin ilman, että olisi löytänyt yhteyttä näiden välillä^[121]. Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille sen enempää vatsaoireita kuin raakamaitokaan.^[122]

Suomalaiset ravitsemussuositukset

Vuoden 2014 ravitsemussuosituksissa suositellaan, että kuluttajat nauttisivat päivittäin puoli litraa nestemäisiä maitotaloustuotteita, mutta juustoa vain muutaman siivun. Lisäksi suositellaan, että nautitussa maidossa, piimässä, jogurtissa ja viilissä olisi vain 0–1 prosenttia rasvaa ja juustoissa suosittaisiin enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita.^[123]

Luomumaito

Luomumaidoksi kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaan tuotettua maitoa. Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.^[124]

Raakamaito

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta useimmilla tiloilla ei ole suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.^[125] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla.

Myynti maittain

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.^[126] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille,^[126] mutta Uudessa-Seelannissa saa.^[127] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.^[128]

Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2 500 litraa vuodessa^[129] on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.^[130] Raakamaitoa myydään jonkin verran myös tavallisissa marketeissa.^[131] Raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin yksi prosentti eli 20 miljoonaa litraa vuodessa. Suosio oli laskussa 2000-luvun alkuun, mutta on sittemmin noussut.^[132] Eviran mukaan käyttäjistä 15 prosenttia on alle viisivuotiaita ja 10 prosenttia yli 65-vuotiaita.^[133]

Raakamaidon riskit

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.^[134] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,^[135] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.^[136] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.^[137] HTST-pastörointi tuhoaa 99,999 % maidon mikro-organismeista.^[138] Tämän katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt (muun muassa tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis).^[138] Pastöroinnin ansiosta maito on turvallisimpia elintarvikkeita.^[139] Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta.^[140]

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.^[141]

Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.^[142] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998–2008, mikä aiheutti 1 676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.^[137]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.^[134] Raakamaito on monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla.^[140]

Maidon kampylobakteeritkin ovat vammauttaneet pysyvästi terveitä ihmisiä.^[143]

Claeysin et al. review -tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille.^[144]

Suomi

Suomessakin raakamaidosta usein saatavaan ehec-bakteeriin on kuollut lapsia, ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista, ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon.^[145]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa, ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.^[146]^[147] Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin tai listeriabakteerin.^[145] Näistä tapauksista kahdella oli varmuudella syynä raakamaito.^[145] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.^[133] Keväällä 2014 raakamaito ja siinä olleet Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Infektioita varmistui helmi-huhtikuussa 39 ja kyseessä oli laajin raakamaitoepidemia Suomessa.^[148]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".^[149]

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi viisi prosenttia ja ehec-bakteereja kolme prosenttia näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Runsaassa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt useita ihmisiä sairaalahoitoon. Lasten ja vanhusten ei Suomessa suositella juovan raakamaitoa ollenkaan.^[133]

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat raakamaidossa yleisiä. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.^[133]

Raakamaidon ravintoarvot

Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.^[150]^[151] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.^[144]^[81]

Pastöroinnin vaikutus vitamiineihin on siis vähäinen ja myös elektrolyytit ja kivennäisaineet säilyvät pastöroinnissa.^[81]

Muut vaikutukset

Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.^[144] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.^[144] Maidon entsyymit tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.^[144] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia, minkä lisäksi kumpikaan niistä ei sisällä laktaasia.^[144] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.^[144]

Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen^[152] on todennut Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.^[81] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.^[81]^[144] Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.^[81] Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.^[81]

Paajanen et al. (2005) juottivat maidosta oireileville satunnaistetusti raakamaitoa tai kulutusmaitoa. Kahdessa kolmesta koeryhmästä raakamaito aiheutti enemmän oireita, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.^[81]

Parempi maidon sietäminen ulkomailla saattaa johtua vähemmästä FODMAP-yhdisteiden (esimerkiksi ruisleipä) saannista (Paajanen et al. 2004).^[81]

Historia

Lehmien pito ja maitotuotteiden käyttö alkoi noin 10 000 vuotta sitten Euroopasta, mutta laktaasientsyymi alkoi yleistymään Euroopan aikuisväestössä vasta 5 000 vuotta sitten^[153]. Maitoa käytettiin vielä 1920-luvulla yleensä hapatetussa muodossa^[154]. Maitoa on säilötty perinteisesti hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla esimerkiksi piimäksi, viileiksi ja jogurteiksi. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet^[155].

Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kovettunut kaseiini leikataan kokkareiksi, ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia.

Muuta

Maidon käytön edistäminen

Kissa juo maitoa, jota sen elimistö ei kuitenkaan siedä.

Valio aloitti systemaattisen mainonnan 1920-luvulla, ja Suomen Kulutusmaidontuottajain liitto perusti yhdessä Maidontarkastusyhdistyksen kanssa vuonna 1929 Suomen Maitopropagandatoimiston, joka painatti maidonkäyttöä progagoivia julisteita ja toimitti lehdille muun muassa lääkäreiden kirjoittamia maitoa käsitteleviä artikkeleita. Rahoitus tuli Kulutusmaidontuottajain liitolta sekä pienessä määrin myös valtiolta. Vuonna 1958 perustettiin Maito ja Terveys ry jatkamaan Maitopropagandatoimiston työtä.^[156]

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.^[157]^[158] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.

EU on myöntänyt Suomen kouluille ja päiväkodeille avustusta maitotuotteiden ostamiseen vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2019 tukea myönnettiin rasvattomalle maidolle ja piimälle, vähärasvaisille juustoille sekä jogurtille, viilille ja rahkalle, jotka sisälsivät enintään 10 prosenttia sokeria.^[159]

Viimeinen käyttöpäivä

Chicagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti kaupungille miljoona dollaria maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneen maidon takia.^[160]^[161]

Katso myös

Maito ja Terveys ry

Lähteet

Heikintalo, Noora: Maidon homogenoinnin vaikutus emmentaljuuston aistittavaan laatuun ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 1545.. Noora Heikintalo, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
Valsta, Liisa et al.: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. THL Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. ISBN 978-952-343-237-6. Verkkojulkaisu (PDF).

Viitteet

↑ maito. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
↑ Susanna Luikku: Mikä on suomalaisen maidon hiilijalanjälki? Apu.fi
↑ General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
↑ Goat and sheep milk products Naturemade, Sheepmil.co.uk
↑ Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
↑ Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
↑ Ways of improving cheese made from camel milk FAO
↑ The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
↑ Glycemia and insulinemia in healthy subjects after lactose-equivalent meals of milk and other food proteins: the role of plasmaamino acids and incretins.
↑ Ulla-Marja Urho, Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta, Marraskuu 2007 13. painos, Maito ja terveys ry (pdf).
↑ Valion vanhanajan täysmaitoa ei vielä tunneta Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2020.
↑ Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito valio.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ Arla® Luomu Vanhanajan täysmaitoa Suomesta 1 l www.arla.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi Luonnonvarakeskus. Viitattu 27.2.2021.
↑ Sadat suomalaiset maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään kolmanneksen vuoteen 2025 mennessä, Arla teki laajan selvityksen tilojen päästöistä Helsingin Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
↑ Elintarvike fineli.fi. Viitattu 11.3.2019.
↑ Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ 1 Maidon ja juuston proteiinit. Palojoki, Helsingin yliopisto.
↑ ^a ^b Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
↑ Patenttijulkaisu FI 121451 B. Patentti- ja rekisterihallitus. 30.11.2010. Viitattu 14.8.2021.
↑ Fineli koostumustietokanta ^{lähde tarkemmin?}
↑ Valsta et al., 2018, s. 118
↑ Valsta et al., 2018, s. 100
↑ Valsta et al., 2018, s. 144
↑ Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia
↑ ^a ^b Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.
↑ Kivennäis- ja hivenaineet. Hami Hämeen ammatti-instituutti. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 25.5.2013.
↑ Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston
↑ Täysmaito, rasvaa 3,5%, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.
↑ Maidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Kaija Mäntyaho. Julkaisijat: Helsingin yliopisto ja Maatalouden tutkimuskeskus. Kotieläinten jalostustieteen pro gradu-työ 1987. Kotieläinjalostuksen tiedote numero 80. Sivu 3.
↑ Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa. Pro Luomu 14.3.2016.
↑ ^a ^b Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.
↑ ^a ^b ^c Heikintalo, 2012, s. 11
↑ ^a ^b Heikintalo, 2012, s. 10
↑ Maidon kemiaa. Milkworks.fi
↑ Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
↑ Statistics: Dairy cows. https://www.ciwf.org.uk/media/5235182/Statistics-Dairy-cows.pdf
↑ A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.
↑ Geenijalostus muokkaa lehmää ja parantaa maidontuottoa Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2021.
↑ Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja Nauta-lehti. 27.6.2019. Viitattu 7.7.2019.
↑ Eveliina Kumpula & Jutta Viitala: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla, s. 9. Seamk, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2019).
↑ ^a ^b ^c Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Viitattu 7.7.2019.
↑ ^a ^b ^c Maidon käsittely ja säilyvyys www.valio.fi. Viitattu 8.7.2021.
↑ Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden yle.fi. Viitattu 8.7.2021.
↑ Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2021.
↑ Subscribe to read | Financial Times www.ft.com. Viitattu 12.2.2021.
↑ ^a ^b Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.
↑ Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? Yle 24.8.2013.
↑ ^a ^b A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.
↑ ^a ^b ^c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26–28, 47.
↑ Maidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokkiin maitohygienialiitto.fi. Maitohygienialiitto.
↑ Jarmo Siivikko: Valio: Ei senttiäkään tuottajille Yle Uutiset. 10.1.2013.
↑ Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt. Ilta-Sanomat 5.10.2019.
↑ Merja Saarinen et al. Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa: SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 146. s. 49.
↑ ^a ^b ^c ^d Virkajärvi, Pertti & Saarinen, Merja: Vastuullista ja ravitsevaa – miten arvioida ruuan ympäristövaikutuksia? 29.5.2019. Elintarviketeollisuusliitto ry. Viitattu 8.7.2019.
↑ Ravitsemuskatsaus: Maidon vastuullisuus on monisäkeistä, Maito ja terveys
↑ Valion hiilineutraali maito -hanke Valio.fi
↑ Kysymyksiä ja vastauksia hiilijalanjäljen hyvittämisestä Juustoportti Oy. Viitattu 8.7.2019.
↑ Perinnebiotooppiseminaari 2003. WWF.
↑ Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN 951-669-352-0
↑ Liisa Vihmanen, Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa 19.3.2014, päivitetty 28.4.2015
↑ Rising Consumption of Meat and Milk in Developing Countries Has Created a New Food Revolution. Taulukko 1. academic.oup.com
↑ Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Viitattu 21.3.2020.
↑ Maidontuotanto. Luonnonvarakeskus.
↑ Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.
↑ Piia Elonen Ruuan todellinen hinta. (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat
↑ Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat eniten maitoa. (digilehden tilaajill) Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.
↑ Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019? — Lihan ja maidon kulutus laski edellisvuodesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.12.2020.
↑ Näin moni suomalainen juo maitoa joka ikinen päivä, uusimaa.fi
↑ MTV Lifestyle: Kevyttä, rasvatonta vai täysmaitoa? Tätä suomalaiset juovat eniten mtvuutiset.fi. 1.7.2015. Viitattu 17.4.2020.
↑ Hanna Lensu: Rasvaton maito lisäsi edelleen suosiotaan kouluruokailussa Maaseudun Tulevaisuus. 30.3.2017. Viitattu 14.8.2021.
↑ Allergia ja astmaliitto
↑ Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.
↑ ^a ^b Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.
↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
↑ Karl Michaëlsson ymm.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269. doi:10.1136/bmj.g6015. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.
↑ Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.
↑ Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.
↑ Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk www.medpagetoday.org. 21.12.2010. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
↑ Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
↑ Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
↑ Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
↑ Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M.: Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3. The American Journal of Clinical Nutrition, 2016, 103. vsk, nro 2, s. 341–347. doi:https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
↑ David Spero, BSN, RN: Is Milk Bad for You? Diabetes and Milk Diabetes Self-Management. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
↑ Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36
↑ Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
↑ Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
↑ Dietary-fat-induced taurocholic acid promotes pathobiont expansion and colitis in Il10-/- mice. Nature. 2012 Jul 5;487(7405):104–8.
↑ T. A. Marshall, A. M. Curtis, J. E. Cavanaugh, J. J. Warren, S. M. Levy: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.
↑ Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov
↑ Kaaro, Jani: Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä. Helsingin Sanomat. 1.12.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 6.2.2021.
↑ Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset
↑ Vegetarian Dietary Patterns and the Risk of Colorectal Cancers. Abstract. ncbi.nlm.nih.gov (englanniksi)
↑ Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.
↑ ^a ^b ^c Laugesen, Murray & Elliott, Robert: Ischaemic heart disease, Type 1 diabetes, and cow milk A1 beta-casein. The New Zealand Medical Journal, 24.1.2003, nro 1168, s. U295. PubMed:12601419. ISSN 1175-8716. Artikkelin verkkoversio.
↑ ^a ^b Anne-Pauliina Rytkönen: Mirva Tikkanen etsi ratkaisua lapsen maitoallergiaan Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
↑ ^a ^b MTT:n asiakaslehti
↑ Tae-Hwan Jung, Hyo-Jeong Hwang, Sung-Seob Yun, Won-Jae Lee, Jin-Wook Kim, Ji-Yun Ahn: Hypoallergenic and Physicochemical Properties of the A2 β-Casein Fractionof Goat Milk. Korean Journal for Food Science of Animal Resources, 2017, nro 6, s. 940–947. PubMed:29725217. doi:10.5851/kosfa.2017.37.6.940. ISSN 1225-8563. Artikkelin verkkoversio.
↑ What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein
↑ A. S. Truswell: The A2 milk case: a critical review. European Journal of Clinical Nutrition, 2005-05, nro 5, s. 623–631. doi:10.1038/sj.ejcn.1602104. ISSN 1476-5640. Artikkelin verkkoversio. en
↑ Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.
↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
↑ Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
↑ (PDF) A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
↑ What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein
↑ Mitä tiedetään A2A2-maidosta? Faba osk 2019.
↑ C. N. McLachlan: beta-casein A1, ischaemic heart disease mortality, and other illnesses. Medical Hypotheses, 2001-02, nro 2, s. 262–272. PubMed:11425301. doi:10.1054/mehy.2000.1265. ISSN 0306-9877. Artikkelin verkkoversio.
↑ S. Ho, K. Woodford, S. Kukuljan & S. Pal, Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. Nature.com 2.7.2014.
↑ EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi. MTT ELo 1/2009. Sivu 20.
↑ Milk hypersensitivity: effects of cow's milk and its processing on gastrointestinal symptoms and delayed-type immune responses. Researchportal.helsinki.fi.
↑ Päivi Repo: Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja (archive.org) 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.3.2014.
↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
↑ Palupi, E. & Jayanegara, A. & Ploeger, A. & Kahl, J.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.
↑ Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.
↑ ^a ^b Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
↑ Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.
↑ In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.
↑ Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
↑ Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
↑ Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa (Archive.org) HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
↑ Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
↑ ^a ^b ^c ^d Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.
↑ ^a ^b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
↑ Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab
↑ Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa
↑ ^a ^b Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,
↑ ^a ^b Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
↑ Hotchkiss, Joseph H.: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization. (Arkistoitu 17.11.2015) National Agricultural Biotechnology Council Report, 2001, 13. vsk, s. 61. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
↑ ^a ^b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, s. B 8
↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
↑ Food safety of raw milk
↑ Lowenstein, Kate: Not safe to eat: Three foods to avoid CNN – Health. 12.10.2011. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
↑ ^a ^b ^c Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet, (digilehden tilaajille) HS.fi 28.8.2013.
↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
↑ Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (Archive.org) HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
↑ Wilson, G. S.: The Pasteurization of Milk. British Medical Journal, 1943, 1. vsk, nro 4286, s. 261. Artikkelin verkkoversio.
↑ Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.
↑ Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.
↑ Michael Marshall: Why humans have evolved to drink milk bbc.com. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
↑ Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.
↑ Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com
↑ Mikä oli ja mitä teki Suomen Maitopropagandatoimisto?
↑ Maitotytöstä maitolähettilääksi Maito ja terveys
↑ Teemakalenteri
↑ EU:n koulujakelujärjestelmällä tuetaan lasten terveellistä ruokailua. Ruokatutka.fi
↑ Milk expiration dates, courtesy of Al Capone. Web Archive 2014.
↑ Capone at Alcatraz. Alcatrazhistory.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maito Wikimedia Commonsissa

Maitojen ravintosisältö, Fineli

[1] maito. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

[2] Susanna Luikku: Mikä on suomalaisen maidon hiilijalanjälki? Apu.fi

[ADG-3] General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.

[4] Goat and sheep milk products Naturemade, Sheepmil.co.uk

[5] Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)

[6] Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians

[7] Ways of improving cheese made from camel milk FAO

[8] The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys

[9] Glycemia and insulinemia in healthy subjects after lactose-equivalent meals of milk and other food proteins: the role of plasmaamino acids and incretins.

[10] Ulla-Marja Urho, Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta, Marraskuu 2007 13. painos, Maito ja terveys ry (pdf).

[11] Valion vanhanajan täysmaitoa ei vielä tunneta Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2020.

[12] Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito valio.fi. Viitattu 17.4.2020.

[13] Arla® Luomu Vanhanajan täysmaitoa Suomesta 1 l www.arla.fi. Viitattu 17.4.2020.

[14] Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi Luonnonvarakeskus. Viitattu 27.2.2021.

[15] Sadat suomalaiset maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään kolmanneksen vuoteen 2025 mennessä, Arla teki laajan selvityksen tilojen päästöistä Helsingin Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 27.2.2021.

[16] Elintarvike fineli.fi. Viitattu 11.3.2019.

[17] Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.

[18] Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.

[19] 1 Maidon ja juuston proteiinit. Palojoki, Helsingin yliopisto.

[Glycemic.Index.and.Glycemic.Load.Values-20] Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[21] Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.

[22] Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.

[23] Patenttijulkaisu FI 121451 B. Patentti- ja rekisterihallitus. 30.11.2010. Viitattu 14.8.2021.

[24] Fineli koostumustietokanta ^{lähde tarkemmin?}

[25] Valsta et al., 2018, s. 118

[26] Valsta et al., 2018, s. 100

[27] Valsta et al., 2018, s. 144

[28] Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia

[pronu-29] Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.

[30] Kivennäis- ja hivenaineet. Hami Hämeen ammatti-instituutti. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 25.5.2013.

[31] Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston

[maito2-32] Täysmaito, rasvaa 3,5%, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.

[33] Maidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Kaija Mäntyaho. Julkaisijat: Helsingin yliopisto ja Maatalouden tutkimuskeskus. Kotieläinten jalostustieteen pro gradu-työ 1987. Kotieläinjalostuksen tiedote numero 80. Sivu 3.

[34] Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa. Pro Luomu 14.3.2016.

[:4-35] Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.

[heikintalo11-36] Heikintalo, 2012, s. 11

[heikintalo10-37] Heikintalo, 2012, s. 10

[38] Maidon kemiaa. Milkworks.fi

[39] Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.

[40] Statistics: Dairy cows. https://www.ciwf.org.uk/media/5235182/Statistics-Dairy-cows.pdf

[41] A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.

[42] Geenijalostus muokkaa lehmää ja parantaa maidontuottoa Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2021.

[43] Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja Nauta-lehti. 27.6.2019. Viitattu 7.7.2019.

[44] Eveliina Kumpula & Jutta Viitala: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla, s. 9. Seamk, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2019).

[maidonkasittely-45] Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Viitattu 7.7.2019.

[:5-46] Maidon käsittely ja säilyvyys www.valio.fi. Viitattu 8.7.2021.

[47] Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden yle.fi. Viitattu 8.7.2021.

[48] Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2021.

[49] Subscribe to read | Financial Times www.ft.com. Viitattu 12.2.2021.

[tilasto-50] Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.

[51] Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? Yle 24.8.2013.

[evira1-52] A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.

[laatuksk-53] Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26–28, 47.

[54] Maidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokkiin maitohygienialiitto.fi. Maitohygienialiitto.

[55] Jarmo Siivikko: Valio: Ei senttiäkään tuottajille Yle Uutiset. 10.1.2013.

[56] Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt. Ilta-Sanomat 5.10.2019.

[57] Merja Saarinen et al. Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa: SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 146. s. 49.

[vastuullistaravitsevaa-58] Virkajärvi, Pertti & Saarinen, Merja: Vastuullista ja ravitsevaa – miten arvioida ruuan ympäristövaikutuksia? 29.5.2019. Elintarviketeollisuusliitto ry. Viitattu 8.7.2019.

[59] Ravitsemuskatsaus: Maidon vastuullisuus on monisäkeistä, Maito ja terveys

[60] Valion hiilineutraali maito -hanke Valio.fi

[juustoportti-61] Kysymyksiä ja vastauksia hiilijalanjäljen hyvittämisestä Juustoportti Oy. Viitattu 8.7.2019.

[62] Perinnebiotooppiseminaari 2003. WWF.

[63] Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN 951-669-352-0

[64] Liisa Vihmanen, Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa 19.3.2014, päivitetty 28.4.2015

[65] Rising Consumption of Meat and Milk in Developing Countries Has Created a New Food Revolution. Taulukko 1. academic.oup.com

[66] Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Viitattu 21.3.2020.

[67] Maidontuotanto. Luonnonvarakeskus.

[matilda12-68] Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.

[69] Piia Elonen Ruuan todellinen hinta. (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat

[70] Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat eniten maitoa. (digilehden tilaajill) Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.

[71] Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019? — Lihan ja maidon kulutus laski edellisvuodesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.12.2020.

[72] Näin moni suomalainen juo maitoa joka ikinen päivä, uusimaa.fi

[73] MTV Lifestyle: Kevyttä, rasvatonta vai täysmaitoa? Tätä suomalaiset juovat eniten mtvuutiset.fi. 1.7.2015. Viitattu 17.4.2020.

[74] Hanna Lensu: Rasvaton maito lisäsi edelleen suosiotaan kouluruokailussa Maaseudun Tulevaisuus. 30.3.2017. Viitattu 14.8.2021.

[75] Allergia ja astmaliitto

[76] Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.

[:0-77] Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.

[78] Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)

[79] Karl Michaëlsson ymm.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269. doi:10.1136/bmj.g6015. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[80] Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)

[rl-81] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.

[82] Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.

[83] Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.

[84] Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk www.medpagetoday.org. 21.12.2010. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)

[85] Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)

[86] Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)

[87] Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.

[88] Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M.: Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3. The American Journal of Clinical Nutrition, 2016, 103. vsk, nro 2, s. 341–347. doi:https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)

[89] David Spero, BSN, RN: Is Milk Bad for You? Diabetes and Milk Diabetes Self-Management. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)

[90] Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset

[91] Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.

[92] S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)

[93] Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36

[94] Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.

[95] Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.

[96] Dietary-fat-induced taurocholic acid promotes pathobiont expansion and colitis in Il10-/- mice. Nature. 2012 Jul 5;487(7405):104–8.

[97] T. A. Marshall, A. M. Curtis, J. E. Cavanaugh, J. J. Warren, S. M. Levy: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[98] Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.

[99] Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov

[100] Kaaro, Jani: Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä. Helsingin Sanomat. 1.12.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 6.2.2021.

[101] Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset

[102] Vegetarian Dietary Patterns and the Risk of Colorectal Cancers. Abstract. ncbi.nlm.nih.gov (englanniksi)

[103] Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.

[murray-104] Laugesen, Murray & Elliott, Robert: Ischaemic heart disease, Type 1 diabetes, and cow milk A1 beta-casein. The New Zealand Medical Journal, 24.1.2003, nro 1168, s. U295. PubMed:12601419. ISSN 1175-8716. Artikkelin verkkoversio.

[yle-apr-105] Anne-Pauliina Rytkönen: Mirva Tikkanen etsi ratkaisua lapsen maitoallergiaan Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2021.

[:1-106] A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)

[107] Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.

[:2-108] MTT:n asiakaslehti

[109] Tae-Hwan Jung, Hyo-Jeong Hwang, Sung-Seob Yun, Won-Jae Lee, Jin-Wook Kim, Ji-Yun Ahn: Hypoallergenic and Physicochemical Properties of the A2 β-Casein Fractionof Goat Milk. Korean Journal for Food Science of Animal Resources, 2017, nro 6, s. 940–947. PubMed:29725217. doi:10.5851/kosfa.2017.37.6.940. ISSN 1225-8563. Artikkelin verkkoversio.

[110] What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein

[111] A. S. Truswell: The A2 milk case: a critical review. European Journal of Clinical Nutrition, 2005-05, nro 5, s. 623–631. doi:10.1038/sj.ejcn.1602104. ISSN 1476-5640. Artikkelin verkkoversio. en

[112] Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.

[113] Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.

[114] Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.

[115] (PDF) A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)

[116] What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein

[117] Mitä tiedetään A2A2-maidosta? Faba osk 2019.

[:3-118] C. N. McLachlan: beta-casein A1, ischaemic heart disease mortality, and other illnesses. Medical Hypotheses, 2001-02, nro 2, s. 262–272. PubMed:11425301. doi:10.1054/mehy.2000.1265. ISSN 0306-9877. Artikkelin verkkoversio.

[119] S. Ho, K. Woodford, S. Kukuljan & S. Pal, Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. Nature.com 2.7.2014.

[120] EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi. MTT ELo 1/2009. Sivu 20.

[121] Milk hypersensitivity: effects of cow's milk and its processing on gastrointestinal symptoms and delayed-type immune responses. Researchportal.helsinki.fi.

[122] Päivi Repo: Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja (archive.org) 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.3.2014.

[123] Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

[124] Palupi, E. & Jayanegara, A. & Ploeger, A. & Kahl, J.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.

[ahlman-125] Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.

[foodsafety-126] Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.

[nz-127] Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.

[usa-128] In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.

[129] Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.

[130] Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.

[131] Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa (Archive.org) HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.

[132] Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.

[hy-133] Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.

[gotmilk-134] Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)

[indianabiolab-135] Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab

[ilca-136] Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa

[gould-137] Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,

[stabel-138] Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)

[hotchkiss-139] Hotchkiss, Joseph H.: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization. (Arkistoitu 17.11.2015) National Agricultural Biotechnology Council Report, 2001, 13. vsk, s. 61. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)

[hs-140] "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, s. B 8

[141] Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.

[foodsmart-142] Food safety of raw milk

[143] Lowenstein, Kate: Not safe to eat: Three foods to avoid CNN – Health. 12.10.2011. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)

[fc-144] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.

[lisaa-145] Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet, (digilehden tilaajille) HS.fi 28.8.2013.

[146] Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012

[147] EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012

[148] Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (Archive.org) HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.

[149] Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.

[wilson-150] Wilson, G. S.: The Pasteurization of Milk. British Medical Journal, 1943, 1. vsk, nro 4286, s. 261. Artikkelin verkkoversio.

[151] Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.

[152] Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.

[153] Michael Marshall: Why humans have evolved to drink milk bbc.com. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)

[154] Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.

[155] Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com

[156] Mikä oli ja mitä teki Suomen Maitopropagandatoimisto?

[157] Maitotytöstä maitolähettilääksi Maito ja terveys

[158] Teemakalenteri

[159] EU:n koulujakelujärjestelmällä tuetaan lasten terveellistä ruokailua. Ruokatutka.fi

[160] Milk expiration dates, courtesy of Al Capone. Web Archive 2014.

[161] Capone at Alcatraz. Alcatrazhistory.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]

[27]

[28]

[29]

[30]

[31]

[32]

[33]

[34]

[35]

[36]

[37]

[38]

[39]

[40]

[41]

[42]

[43]

[44]

[45]

[46]

[47]

[48]

[49]

[50]

[51]

[52]

[53]

[54]

[55]

[56]

[57]

[58]

[59]

[60]

[61]

[62]

[63]

[64]

[65]

[66]

[67]

[68]

[69]

[70]

[71]

[72]

[73]

[74]

[75]

[76]

[77]

[78]

[79]

[80]

[81]

[82]

[83]

[84]

[85]

[86]

[87]

[88]

[89]

[90]

[91]

[92]

[93]

[94]

[95]

[96]

[97]

[98]

[99]

[100]

@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 Maidon hiilihydraatit ovat kokonaisuudessaan pienen glykeemisen indeksin<ref name="Glycemic.Index.and.Glycemic.Load.Values">{{Lehtiviite | Tekijä = Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller | Otsikko = International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky | Julkaisu = Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ | Kieli={{en}}}}</ref> omaavaa laktoosia<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/684 |nimeke= Elintarvike |julkaisu=fineli.fi|viitattu=2020-04-17}}</ref>, lukuun ottamatta laktoositonta kevytmaitoa, joka sisältää 1,4 grammaa suuren glykeemisen indeksin omaavaa<ref name="Glycemic.Index.and.Glycemic.Load.Values"/> glukoosia ja 1,4 grammaa galaktoosia<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/29064?q=laktoositon%20%20maito&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331& |nimeke= Elintarvike |julkaisu=fineli.fi|viitattu=2020-04-17}}</ref>.
-''Rasvaton'' eli ''kuorittu maito''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://patentimages.storage.googleapis.com/a7/de/95/78cc9ad6f93faa/FI121451B.pdf | Nimeke = Patenttijulkaisu FI 121451 B. | Ajankohta = 30.11.2010 | Julkaisu = Patentti- ja rekisterihallitus | Viitattu = 14.8.2021}}</ref> eli ''kurri'' sisältää kalsiumia 121,0&nbsp;mg, kaliumia 160,0&nbsp;mg, jodidia (jodi) 13,8&nbsp;µg, fosforia 90,0&nbsp;mg, sinkkiä 0,4&nbsp;mg, seleeniä 2,8&nbsp;µg, magnesiumia 12,0&nbsp;mg ja natriumia 44&nbsp;mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2&nbsp;µg, niasiinia 0,1&nbsp;mg, B6-vitamiinia 0,05&nbsp;mg, riboflaviinia (B2) 0,19&nbsp;mg, tiamiinia (B1) 0,03&nbsp;mg, C-vitamiinia 1.2&nbsp;mg, A-vitamiinia 1.2 0.8&nbsp;µg{{selvennä|Mikä tuo 1.2 on? 7.7.2019}}, D-vitamiinia 1,0&nbsp;µg, E-vitamiinia alle 0,1&nbsp;mg ja K-vitamiinia 0,16&nbsp;µg<ref>[http://www.fineli.fi Fineli koostumustietokanta] {{Lähde tarkemmin}}</ref>
+''Rasvaton'' eli ''kuorittu maito''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://patentimages.storage.googleapis.com/a7/de/95/78cc9ad6f93faa/FI121451B.pdf | Nimeke = Patenttijulkaisu FI 121451 B. | Ajankohta = 30.11.2010 | Julkaisu = Patentti- ja rekisterihallitus | Viitattu = 14.8.2021}}</ref> eli ''kurri'' sisältää kalsiumia 121,0&nbsp;mg, kaliumia 160,0&nbsp;mg, jodidia (jodi) 13,8&nbsp;µg, fosforia 90,0&nbsp;mg, sinkkiä 0,4&nbsp;mg, seleeniä 2,8&nbsp;µg, magnesiumia 12,0&nbsp;mg ja natriumia 44&nbsp;mg. [[Vitamiini|Vitamiineista]] rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2&nbsp;µg, niasiinia 0,1&nbsp;mg, B6-vitamiinia 0,05&nbsp;mg, riboflaviinia (B2) 0,19&nbsp;mg, tiamiinia (B1) 0,03&nbsp;mg, C-vitamiinia 1.2&nbsp;mg, A-vitamiinia 1.2 0.8&nbsp;µg{{selvennä|Mikä tuo 1.2 on? 7.7.2019}}, D-vitamiinia 1,0&nbsp;µg, E-vitamiinia alle 0,1&nbsp;mg ja K-vitamiinia 0,16&nbsp;µg<ref>[http://www.fineli.fi Fineli koostumustietokanta] {{Lähde tarkemmin}}</ref>
 Maito on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin lähde<ref>Valsta et al., 2018, s. 118</ref> ja riboflaviinin<ref>Valsta et al., 2018, s. 100</ref> lähde. Lisäksi maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen<ref>Valsta et al., 2018, s. 144</ref>. Tämä johtuu siitä, että jodia lisätään nautojen rehuun<ref>Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia</ref>.
@@ Rivi 56: / Rivi 56: @@
 Tämän jälkeen maito [[homogenointi|homogenoidaan]], jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty [[rypsiöljy]]yn liuotettu [[D-vitamiini]] saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.<ref name=maidonkasittely/>
-Seuraavaksi maito joko [[pastörointi|''pastöroidaan'']] eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen; ''korkeapastöroidaan'' eli kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi; tai [[Iskukuumennus|''iskukuumennetaan'']] vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/hyvinvointi/maidon-kasittely-ja-sailyvyys/|nimeke=Maidon käsittely ja säilyvyys|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref>. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset [[bakteerit]] ja iskukuumennus tuhoaa siitä kaikki [[mikro-organismit]]<ref name=":5" />. Käsittelytapa vaikuttaa maidon säilyvyyteen, joka vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin<ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/maitojen-hyllyikaa-venytetaan-maitojuoma-sailyy-jopa-kuukauden|nimeke=Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden|julkaisu=yle.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ultrapuhdas_pakkaaminen_saa_maidon_sailymaan_viikkoja/7970168|nimeke=Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-07-08 }}</ref>.
+Seuraavaksi maito joko [[pastörointi|''pastöroidaan'']] eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen; ''korkeapastöroidaan'' eli kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi; tai [[Iskukuumennus|''iskukuumennetaan'']] vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/hyvinvointi/maidon-kasittely-ja-sailyvyys/|nimeke=Maidon käsittely ja säilyvyys|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref>. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset [[bakteerit]], ja iskukuumennus tuhoaa siitä kaikki [[mikro-organismit]]<ref name=":5" />. Käsittelytapa vaikuttaa maidon säilyvyyteen, joka vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin<ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/maitojen-hyllyikaa-venytetaan-maitojuoma-sailyy-jopa-kuukauden|nimeke=Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden|julkaisu=yle.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ultrapuhdas_pakkaaminen_saa_maidon_sailymaan_viikkoja/7970168|nimeke=Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-07-08 }}</ref>.
 Viimeiseksi maito jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4&nbsp;°C) ja pakataan<ref name="maidonkasittely" />.
@@ Rivi 67: / Rivi 67: @@
 Intia on maailman suurin maidontuottaja, ja puolet Intian maaseudun talouksista harjoittaa lypsykarjataloutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ft.com/content/63522f50-caf3-11e7-ab18-7a9fb7d6163e|nimeke=Subscribe to read {{!}} Financial Times|julkaisu=www.ft.com|viitattu=2021-02-12}}</ref>.
-Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi kuten [[piimä]]ksi, kermaksi, [[viili]]ksi, [[jogurtti|jogurtiksi]] ja [[vanukas|vanukkaiksi]]. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja [[maitojauhe]]tta.<ref name="tilasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://stat.luke.fi/tilasto/2025?q=tilasto/2025 | Nimeke = Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot | Tiedostomuoto = Excel | Selite = Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015 | Julkaisu = Maito- ja maitotuotetilasto | Ajankohta = 25.5.2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut | Viitattu = 6.6.2015 }}</ref> Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-6766804 Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes?] Yle 24.8.2013. </ref>{{Korjattava/päivitys|Tuorein luvut puuttuu ja 2014 vaihdettava 2015 lukuihin}}
+Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi, kuten [[piimä]]ksi, kermaksi, [[viili]]ksi, [[jogurtti|jogurtiksi]] ja [[vanukas|vanukkaiksi]]. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja [[maitojauhe]]tta.<ref name="tilasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://stat.luke.fi/tilasto/2025?q=tilasto/2025 | Nimeke = Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot | Tiedostomuoto = Excel | Selite = Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015 | Julkaisu = Maito- ja maitotuotetilasto | Ajankohta = 25.5.2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut | Viitattu = 6.6.2015 }}</ref> Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-6766804 Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes?] Yle 24.8.2013. </ref>{{Korjattava/päivitys|Tuorein luvut puuttuu ja 2014 vaihdettava 2015 lukuihin}}
 {| class="wikitable"
 |-
@@ Rivi 158: / Rivi 158: @@
 Paljon rasvaa sisältävien maitotuotteiden runsaalla nauttimisella ei ole havaittu olevan kuolleisuutta nostavaa vaikutusta<ref name="rl" /><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23865702 Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis.], O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.</ref>. Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60&nbsp;000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.<ref>Larsson et. al: [https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591 High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort.] The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.</ref> Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.medpagetoday.org/endocrinology/diabetes/24005?vpass=1 |nimeke= Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk|julkaisu=www.medpagetoday.org|ajankohta=2010-12-21|viitattu=2020-10-25| Kieli = {{en}}}}</ref>. Diabetesriskin vähentyminen liittyy [[Harvardin yliopisto]]n terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun [[transpalmitoleenihappo|transpalmitoleenihappon]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/2010-releases/dairy-foods-diabetes-risk.html |Nimeke=Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk|Julkaisija=Harvard School of Public Health|Viitattu=20.5.2012|Kieli={{en}} }}</ref>.
-Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75&nbsp;prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20054459 | Nimeke = Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up| Ajankohta =2009 | Viitattu = 20.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Australia]]laisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20372173 | Nimeke = Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults| Ajankohta = 2010| Viitattu = 20.5.2012 }}</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jugurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat<ref>{{Lehtiviite | www = https://academic.oup.com/ajcn/article/103/2/341/4564756 | Otsikko = Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3  | Tekijä = Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M. | Julkaisu = The American Journal of Clinical Nutrition | Vuosikerta = 103 | Vuosi = 2016 | Numero = 2 | Sivut = 341–347 | Julkaisija =  | Doi = https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281 | Viitattu = 14.8.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
+Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75&nbsp;prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20054459 | Nimeke = Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up| Ajankohta =2009 | Viitattu = 20.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Australia]]laisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20372173 | Nimeke = Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults| Ajankohta = 2010| Viitattu = 20.5.2012 }}</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat<ref>{{Lehtiviite | www = https://academic.oup.com/ajcn/article/103/2/341/4564756 | Otsikko = Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3  | Tekijä = Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M. | Julkaisu = The American Journal of Clinical Nutrition | Vuosikerta = 103 | Vuosi = 2016 | Numero = 2 | Sivut = 341–347 | Julkaisija =  | Doi = https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281 | Viitattu = 14.8.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 Maitorasvan on havaittu myös auttavan painonhallinnassa ja ehkäisevän rasvan kertymistä vatsaan ja vyötärölle, vähentävän elimistön tulehdustasoja ja alentavan veren triglyseridi- ja paastoinsuliinipitoisuuksia sekä vähentävän insuliiniresistenssiä<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.diabetesselfmanagement.com/blog/is-milk-bad-for-you-diabetes-and-milk/ |nimeke= Is Milk Bad for You? Diabetes and Milk|tekijä=David Spero, BSN, RN|julkaisu=Diabetes Self-Management|viitattu=2020-10-25 |ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>.
@@ Rivi 240: / Rivi 240: @@
 === Muut vaikutukset ===
-Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.<ref name=fc/> Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että [[alkalinen fosfataasi]] olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.<ref name=fc/> Maidon [[entsyymi]]t tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.<ref name=fc/> Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia ja eivät sisällä [[laktaasi]]a.<ref name=fc/> Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.<ref name=fc/>
+Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.<ref name=fc/> Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että [[alkalinen fosfataasi]] olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.<ref name=fc/> Maidon [[entsyymi]]t tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.<ref name=fc/> Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia, minkä lisäksi kumpikaan niistä ei sisällä [[laktaasi]]a.<ref name=fc/> Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.<ref name=fc/>
 Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen<ref>[http://www.aava.fi/asiantuntija/laatikainen-reijo Laatikainen Reijo], Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.</ref> on todennut Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä [[probiootti]]sia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.<ref name=rl/> Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.<ref name=rl/><ref name=fc/> Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.<ref name=rl/> Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.<ref name=rl/>

Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Versio 21. lokakuuta 2021 kello 01.47

Sisällys

Maidon koostumus ja ravintosisältö

Maidon tuotanto

Raakamaidon tuotanto

Maidon prosessointi

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi

Laadunvalvonta

Tuotannon vastuullisuus

Maitotuotteet

Maidon pakkaaminen

”Kasvimaidot”

Maidon kulutus

Allergia ja intoleranssi

Maitoallergia

Laktoosi-intoleranssi

Terveysvaikutukset

Kaseiinityypin vaikutus

Homogenointihypoteesi

Suomalaiset ravitsemussuositukset

Luomumaito

Raakamaito

Myynti maittain

Raakamaidon riskit

Suomi

Raakamaidon ravintoarvot

Muut vaikutukset

Historia

Muuta

Maidon käytön edistäminen

Viimeinen käyttöpäivä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

Versio 21. lokakuuta 2021 kello 01.47

Maidon koostumus ja ravintosisältö

Maidon tuotanto

Raakamaidon tuotanto

Maidon prosessointi

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi

Laadunvalvonta

Tuotannon vastuullisuus

Maitotuotteet

Maidon pakkaaminen

”Kasvimaidot”

Maidon kulutus

Allergia ja intoleranssi

Maitoallergia

Laktoosi-intoleranssi

Terveysvaikutukset

Kaseiinityypin vaikutus

Homogenointihypoteesi

Suomalaiset ravitsemussuositukset

Luomumaito

Raakamaito

Myynti maittain

Raakamaidon riskit

Suomi

Raakamaidon ravintoarvot

Muut vaikutukset

Historia

Muuta

Maidon käytön edistäminen

Viimeinen käyttöpäivä

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku