Ero sivun ”Yle TV2” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Ohjelmisto: 1993 uudistuksia vanhasta hesarista
→‎Ohjelmisto: v 1995 uudistuksista
Rivi 42: Rivi 42:
TV2:n ohjelmisto on enimmäkseen sisältänyt kanavan omatuotanteista kotimaisia draamasarjoja, musiikkiohjelmia, lastenohjelmia, urheilua, komediaa ja ajankohtaisohjelmia. Näiden lisäksi kanava on esittänyt myös kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia sekä ulkomaisia TV-sarjoja.
TV2:n ohjelmisto on enimmäkseen sisältänyt kanavan omatuotanteista kotimaisia draamasarjoja, musiikkiohjelmia, lastenohjelmia, urheilua, komediaa ja ajankohtaisohjelmia. Näiden lisäksi kanava on esittänyt myös kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia sekä ulkomaisia TV-sarjoja.


[[Television kanavauudistus 1993]] painotti kakkoskanavan ”maakunnallisuutta”: ohjelmatuotantoa siirrettiin Tohlopista Vaasaan (mm. jumalanpalveluksia), Jyväskylään (nuortenohjelma ''Lievä kuume''), Kuopioon (perhevisailu ''Missä mennään?'') ja Ouluun (lasten makasiiniohjelma ''[[Pikku posteljooni]]''), ja koko Ylen tv-aluetoiminta tuli TV2:n vastuulle. Myös urheiluohjelmisto siirrettiin lähes kokonaan kakkoskanavalle TV1:n uutisvälähdyksiä lukuun ottamatta. Kanava alkoi panostaa myös kotimaiseen draamatuotantoon ja dokumentteihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Möttölä, Marjatta | Otsikko = TV2 tekee ohjelmia ympäri maata ja valikoiville katsojille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =19.11.1992| Sivut = 51 | www = https://nakoislehti.hs.fi/7bbb67c4-ebb4-4b0a-9a7a-4842a0267006/51 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 1.2.2021 }}</ref>
[[Television kanavauudistus 1993]] painotti kakkoskanavan ”maakunnallisuutta”: ohjelmatuotantoa siirrettiin Tohlopista Vaasaan (mm. jumalanpalveluksia), Jyväskylään (nuortenohjelma ''Lievä kuume''), Kuopioon (perhevisailu ''Missä mennään?'') ja Ouluun (lasten makasiiniohjelma ''[[Pikku posteljooni]]''), ja koko Ylen tv-aluetoiminta tuli TV2:n vastuulle. Myös urheiluohjelmisto siirrettiin lähes kokonaan kakkoskanavalle TV1:n uutisvälähdyksiä lukuun ottamatta. Kanava alkoi panostaa myös kotimaiseen draamatuotantoon ja dokumentteihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Möttölä, Marjatta | Otsikko = TV2 tekee ohjelmia ympäri maata ja valikoiville katsojille| Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =19.11.1992| Sivut = 51 | www = https://nakoislehti.hs.fi/7bbb67c4-ebb4-4b0a-9a7a-4842a0267006/51 | www-teksti = Näköislehti (maksullinen)| Viitattu = 1.2.2021 }}</ref> 1990-luvun puolivälissä ykkös- ja kakkoskanavan eroa selkeytettiin yhä enemmän niin, että TV2:n faktapainotteisuus alkoi vaihtua elokuviin, televisiosarjoihin sekä muihin viihde- ja harrastusohjelmiin<ref name=hellman>Hellman, Heikki ja Sauri, Tuomo: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3520/hellman-sauri243-258.pdf?sequence=1 ”Kanavauudistus ja ohjelmatarjonnan rakenne”], julkaisussa ''Kanavat auki! Televisiotutkimuksen lukemisto/ toim. Anu Koivunen ja Veijo Hietala. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A: 61. ISSN 0788-7906. S. 244, 248.</ref>.


TV2:n kanavaprofiili uudistui jälleen vuoden 2012 alussa, pari kuukautta ennen Ylen ilmeuudistusta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://tv2.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaista/nain-kakkonen-uudistuu|Nimeke=Näin Kakkonen uudistuu|Julkaisija=Yle TV2|Ajankohta=9.1.2012|Viitattu=9.10.2013}}</ref> Kanava kertoi panostavansa jatkossa erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun aiemmin kanava oli tullut tunnetuksi keski-ikäisten ja sitä vanhempien kanavaksi. Esimerkiksi ''[[Kesäillan valssi (televisio-ohjelma)|Kesäillan valssi]]'' ja ''[[Mansikkapaikka (televisio-ohjelma)|Mansikkapaikka]]'' lopetettiin, ''[[Dokumenttiprojekti]]'', ''[[Inhimillinen tekijä]]'', ''[[Seitsemäs taivas (keskusteluohjelma)|Seitsemäs taivas]]'' ja ''[[Tangomarkkinat|Tangomarkkinoiden]]'' televisiolähetykset siirrettiin TV1:een, ''[[Sata-Häme Soi]]'' -festivaalin televisiointi päättyi sekä jo vuodesta 1961 järjestetyn perinteisen Suomen euroviisukarsinnan korvasi ''[[Uuden Musiikin Kilpailu]]''.
TV2:n kanavaprofiili uudistui jälleen vuoden 2012 alussa, pari kuukautta ennen Ylen ilmeuudistusta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://tv2.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaista/nain-kakkonen-uudistuu|Nimeke=Näin Kakkonen uudistuu|Julkaisija=Yle TV2|Ajankohta=9.1.2012|Viitattu=9.10.2013}}</ref> Kanava kertoi panostavansa jatkossa erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun aiemmin kanava oli tullut tunnetuksi keski-ikäisten ja sitä vanhempien kanavaksi. Esimerkiksi ''[[Kesäillan valssi (televisio-ohjelma)|Kesäillan valssi]]'' ja ''[[Mansikkapaikka (televisio-ohjelma)|Mansikkapaikka]]'' lopetettiin, ''[[Dokumenttiprojekti]]'', ''[[Inhimillinen tekijä]]'', ''[[Seitsemäs taivas (keskusteluohjelma)|Seitsemäs taivas]]'' ja ''[[Tangomarkkinat|Tangomarkkinoiden]]'' televisiolähetykset siirrettiin TV1:een, ''[[Sata-Häme Soi]]'' -festivaalin televisiointi päättyi sekä jo vuodesta 1961 järjestetyn perinteisen Suomen euroviisukarsinnan korvasi ''[[Uuden Musiikin Kilpailu]]''.

Versio 1. helmikuuta 2021 kello 14.56

Yle TV2
Lähetykset alkoivat 7. maaliskuuta 1965[1][2]
Omistaja Yleisradio
Kuvaformaatti 16:9 576i (SDTV)
16:9 1080i (HDTV)
Katsojaosuus Laskua 11,9 % (2019, Finnpanel)
Maa  Suomi
Näkyvyysalue 1965: 34 % väestöstä[3]
1970: 50 % väestöstä[4]
1981: 87 % väestöstä[5]
1986: 99,5 % väestöstä[4]
Pääkonttori Mediapolis, Ristimäki, Tampere
Korvasi kanavan Tesvisio, Tamvisio
Aiemmin TV-ohjelma 2
(1965–1971)
TV2
(1971–2001)
YLE TV2
(2001–2012)
Rinnakkaiskanava(t) Yle TV1 (HD)
Yle Teema & Fem (HD)
Kotisivu tv2.yle.fi
Saatavuus
Antenniverkko
Digita kanava 2
kanava 22 (HD)
Satelliitti
Canal Digital kanava 2 (HD)
Kaapeliverkko
Elisa kanava 2
kanava 22 (HD)
DNA kanava 2
kanava 22 (HD)
Telia kanava 2
kanava 22 (HD)
IPTV (ADSL)
Maxivision Viihde
Elisa

Yle TV2 (puhekielessä Kakkonen) on yksi Yleisradio Oy:n omistamista neljästä televisiokanavasta. Yle TV1:n tavoin TV2 on julkisen palvelun kanava, jolla ei esitetä mainoksia. Rahoitus tapahtuu verovaroin. TV2:n keskustoimitus sijaitsee Tampereen Ristimäessä Tohloppi-järven vieressä.

Kanava sai alkunsa Yleisradion vuonna 1964 ostamasta Tesvisiosta. Suomi sai ensimmäisenä Pohjoismaissa toisen televisiokanavan, Ruotsissa SVT2 (silloinen TV2) aloitti vasta neljä vuotta myöhemmin, joulukuussa 1969. Norjassa ja Tanskassa säilyi vain yksi kanava vielä 1980–1990-luvun taitteeseen asti. TV2:n näkyvyysalue laajeni vähitellen ympäri Suomea, ja koko Suomen väestön kanava tavoitti vasta 1980-luvun loppupuolella[4]. Tampereen radio- ja televisiokeskus valmistui vuonna 1974 Tohloppi-järven viereen.[6] Nykyisin se lähettää ohjelmaa noin 4 200 tuntia vuodessa. Kanava työllistää noin 400 työntekijää. TV2:n kanavapäällikkönä on marraskuusta 2019 lähtien toiminut Sasha Ikonen.[7]

Yle TV2 HD aloitti toimintansa 28. tammikuuta 2014.[8]

Ohjelmisto

TV2:n ohjelmisto on enimmäkseen sisältänyt kanavan omatuotanteista kotimaisia draamasarjoja, musiikkiohjelmia, lastenohjelmia, urheilua, komediaa ja ajankohtaisohjelmia. Näiden lisäksi kanava on esittänyt myös kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia sekä ulkomaisia TV-sarjoja.

Television kanavauudistus 1993 painotti kakkoskanavan ”maakunnallisuutta”: ohjelmatuotantoa siirrettiin Tohlopista Vaasaan (mm. jumalanpalveluksia), Jyväskylään (nuortenohjelma Lievä kuume), Kuopioon (perhevisailu Missä mennään?) ja Ouluun (lasten makasiiniohjelma Pikku posteljooni), ja koko Ylen tv-aluetoiminta tuli TV2:n vastuulle. Myös urheiluohjelmisto siirrettiin lähes kokonaan kakkoskanavalle TV1:n uutisvälähdyksiä lukuun ottamatta. Kanava alkoi panostaa myös kotimaiseen draamatuotantoon ja dokumentteihin.[9] 1990-luvun puolivälissä ykkös- ja kakkoskanavan eroa selkeytettiin yhä enemmän niin, että TV2:n faktapainotteisuus alkoi vaihtua elokuviin, televisiosarjoihin sekä muihin viihde- ja harrastusohjelmiin[10].

TV2:n kanavaprofiili uudistui jälleen vuoden 2012 alussa, pari kuukautta ennen Ylen ilmeuudistusta.[11] Kanava kertoi panostavansa jatkossa erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun aiemmin kanava oli tullut tunnetuksi keski-ikäisten ja sitä vanhempien kanavaksi. Esimerkiksi Kesäillan valssi ja Mansikkapaikka lopetettiin, Dokumenttiprojekti, Inhimillinen tekijä, Seitsemäs taivas ja Tangomarkkinoiden televisiolähetykset siirrettiin TV1:een, Sata-Häme Soi -festivaalin televisiointi päättyi sekä jo vuodesta 1961 järjestetyn perinteisen Suomen euroviisukarsinnan korvasi Uuden Musiikin Kilpailu.

Ensimmäinen Kakkosen uuden profiilin mukaan tehty draamasarja oli syksyllä 2012 esitetty Kimmo.[12] Myös realitypohjaiset ohjelmat kuten Teiniäidit ja Pohjois-Karjalaan palanneista perheistä kertova Paluumuuttajat kuvastavat kanavan uutta ohjelmistoa.[12] Vuonna 2015 kanavan profiilia nuorennettiin entisestään, kun keskusteluohjelmatselvennä sekä esim. Tartu Mikkiin poistettiin kanavan ohjelmistosta. Vuodesta 1969 näytetty ajankohtaisohjelma Ajankohtainen kakkonen loppui vuoden 2015 lopussa.

Sekä vuoden 2012 että 2015 TV2:n nuorennusleikkausten jälkeen katsojaluvut ja kanavan suosio laskivat merkittävästi. Uudistukset saivat paljon kritiikkiä katsojilta. Tammikuussa 2019 Yle siirsi TV2:n ainoan kanavalla esitetyn uutislähetyksen TV1-kanavalle, jolloin TV2:n lähes 54 vuoden taival uutislähetyksiä näyttävänä kanavana päättyi. Muutosta perusteltiin sillä, että kanavalla esitettävät urheilulähetykset siirsivät usein uutisten alkamisaikaa[13].

Kaikkien muutosten jälkeen tapahtumaurheilulla ja lastenohjelmilla on vahvin osuus TV2:n ohjelmistossa. Urheilun osuus kanavalla lisääntyy entisestään Ylen hankittua ralliautoilun MM-sarjan esitysoikeudet kaudelle 2019[14].

Yöaikaan, kun muuta ohjelmaa ei tule, TV2:lla esitetään Uutisikkunaa.

TV2:n ohjelmia

Ylen oma tuotanto

Ylen ostamat ohjelmat

Kuuluttajat

Ylen ilmeen uudistumisen myötä TV2 luopui kuuluttajista helmikuussa 2012 ja siirtyi voice-over -juontoihin, joissa kuuluu vain henkilön puheääni.[15][16] Viimeiset kaksi kuuluttajaa olivat Johanna Pirttilahti ja Tiia Hasa, joista Hasa on jatkanut voice over -juontajana. Aiemmin kuuluttajana ovat toimineet myös muun muassa Terhi Viianen, Sean Ricks, Manne Maalismaa, Piia Mikkola, Kirsti Lampila, Saara Karhu ja Riika Sillanpää (nyk. Rasilainen). 1970-luvun alussa kanavan pääkuuluttaja oli Tuula Rosenqvist.

Näkyvyys ja suosio

TV2:n aloittaessa vuonna 1965 kanava näkyi vain Etelä-Suomessa ja kattoi 34 prosenttia koko Suomen väestöstä[3]. Lahden lähetysasemalta TV2 alkoi näkyä 1966[17]. Jyväskylästä ja Sippolasta lähetykset käynnistyivät vuonna 1970[18], jolloin TV2 peitti noin puolet Suomen väestöstä. 1970-luvun mittaan TV2:n näkyvyysalue laajeni yhä pohjoisemmaksi. Syksyllä 1981 TV2 alkoi näkyä Taivalkosken uuden lähetysaseman kautta Taivalkoskella, Pudasjärven, Puolangan ja Suomussalmen kunnissa ja kattoi 87 prosenttia maasta. Vuoteen 1987 mennessä saatiin lähetysasemat vielä Rukatunturille, Poriin, Värtsilään, Ähtäriin, Tammisaareen, Tervolaan ja Ylläkselle, jolloin TV2 kattoi lähes koko Suomen väestön.[5] [4]

Vuoden 1969 alussa monia suosittuja ohjelmia siirrettiin kakkosverkosta koko Suomessa näkyneen television ykkösverkon ohjelmistoon kokonaan tai osittain. Näitä olivat sarjanäytelmät Heikki ja Kaija ja Kiurunkulma, keskusteluohjelma Lähimmäinen, lastenohjelma Tenavatuokio sekä asiaohjelma Liikennesolmu.[19]

Kesällä 1978 TV2 oli kokonaan suljettuna 26.6.–30.7.1978 välisenä aikana. Sinä aikana TV2 vastasi TV1:n tiistai- ja torstai-illoista.[20] TV2 oli suljettu myös sitä ennen joka kesä vuosina 1965–1973, silloin TV2 lähetti TV1:ssä ohjelmaa kolmena iltana viikossa. Kesällä 1979 TV2:ssa ei ollut lähetystä maanantaisin, mutta muiden päivien osalta se oli koko kesän auki.[21]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Puuttuvat vuodet 1987–2012

Yle TV2:n suosio on pudonnut jyrkästi vuoden 2012 kanavauudistuksesta lähtien. Vuonna 2013 kanavan katseluosuus kaikesta televisiokatselusta oli 11,9 prosenttia, kun vuonna 2010 kanavaa katseli noin viidennes suomalaisista. Vuonna 2012 kanavan katseluosuus oli 13,2.[22] Vuoden 2017 katsojaosuus oli 11,3 %.[23]

Logot ja tunnukset

1965

Kun TV-ohjelma 2 korvasi Tesvision maaliskuussa 1965, kanavan ensimmäinen tunnus oli väliaikaisessa käytössä ollut yhdenmukainen ruutu (samanlaista tunnusta käytettiin myös TV-ohjelma 1-kanavalla), jossa näkyy tummalla taustalla vaaleita viivoja ja mustan ympyrän päällä näkyy teksti "Yleisradio tv-ohjelma 2". Väliaikaisen tunnuksen taustalla soitettiin väliaikamerkkiä.[24]

1965–1991

Samana vuonna jouluaatosta[25] vuoden 1991 loppuun asti TV2:n lähetykset alkoivat ja päättyivät samanlaisella joutsentunnuksella kuin mitä TV1:llä nähtiin. Vuoden 1992 alusta elokuuhun 1997 TV2:n lähetykset aloitti ja päätti Yleisradion rengastunnus, josta kerrotaan tarkemmin Yleisradion artikkelissa kohdassa Yhtiötunnukset.

1971–1987

1970-luvun alusta vuoteen 1987 TV2:n logossa olivat kirjaimet ”tv” ja niiden oikealla puolella neliö, jonka sisällä oli kakkonen. Varsinaista tunnusfilmiä ei TV2:lla ollut, vaan ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen näytettiin luontokuvaa, johon oli liitetty TV2:n logo. Kuvan aikana soi ote Tammerkosken sillalla -laulun sävelestä kellopelillä soitettuna.

1987–1990

Vuonna 1987 kanava otti käyttöönsä tunnusanimaatiot ja logon, joka esitti sinistä leveää kakkosta. Vuosina 1987–1990 tunnusfilmissä oli valkeanharmaa tausta ja siinä kakkonen kasaantui. Logon alapuolella oli sininen soikio, jossa luki teksti YLE. Taustalla soi tunnussävel, joka oli osa Tammerkosken sillalla -kansanlaulua.

1990–1992

Vuosina 1990–1992 käytössä olleessa tunnusfilmissä esiintyi sininen aaltoileva liina mustalla taustalla. Tunnuksesta oli kahdenlaista versiota. Toisessa versiossa liina lähestyy koko ajan katsojaa ja sen päälle ilmestyy sinisiä viivoja, jotka muodostavat edellisestä tunnuksesta tutun kakkosen. Toisessa tunnuksessa kakkonen hajoaa sinisiksi viivoiksi, jotka häivytetään ja liina katoaa lopulta taustalle. Näistä kahdesta tunnuksesta jälkimmäiseksi mainittua näytettiin ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja edellä mainittua niiden jälkeen. Tunnusten aikana liinassa näkyi paljon vesi- ja aaltoaiheisia kuvioita. Tunnussävelet olivat molemmissa tunnuksissa samat, mutta niissä oli erilainen sovitus.

1993–2000

Vuoden 1993 alussa kanavan tunnukseksi tuli pyörivä, usein vihreänvärinen soikio, jonka sisällä oli leveä, valkoinen kakkonen. Tosin aivan samantyyppistä tunnusta ei käytetty esimerkiksi juontojen yhteydessä ruudun ylälaidassa, vaan logo oli paljon pienempi soikio, jonka toinen puoli oli sininen ja toinen punainen. Logon sisällä oli hieman leveähkö kakkonen. Logosta saatettiin käyttää toisinaan variaatiota, jossa soikion toinen puoli oli keltainen ja toinen vihreä. Tunnusta esitettiin ohjelmalähetyksen alussa ennen päivän ensimmäistä kuulutusta, ennen FST:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen sekä ohjelmalähetyksen lopussa ennen hyvän yön toivotuskappaletta ja Yleisradion tunnusta.

Vuosina 1982–1995 TV2 (ja alkuvuoteen 1993 asti myös TV1) soitti illan viimeisten ohjelmien jälkeen jonkin rauhoittavan iskelmäkappaleen, jonka aikana näytettiin yleensä öistä luonto- tai kaupunkikuvaa, johon oli liitetty kappaleen nimi sekä Hyvää yötä. Illan päätti Yleisradion tunnus. 1980-luvulla illan viimeisenä ohjelmana esitettiin perjantaisin yleensä mietelause sarjassa Kiitos ajatuksesta!, jolloin hyvän yön toivotuskappaletta ei soitettu. Useimpina 1980-luvun arkipäivinä hyvän yön toivotuksen sijasta lähetettiin illan lopuksi kymmenisen minuuttia Teksti-tv:n uutisia ja säätä.

TV2 siirtyi 11. elokuuta 1997[26] joutsentunnukseen, jossa näytettiin vedessä uiskentelevaa joutsenta, joka lopulta muuttui aiemmin nähdyksi, sinipunaiseksi soikioksi. Tunnuksen suunnitteli Hugo Kiekeben ja musiikin sävelsi Ile Kallio. Tunnuksen yhteydessä näytettiin paljon kuvia luonnosta ja esimerkiksi juontojen yhteydessä taustalla näytettiin myös useasti ajankohtaan sopivia luontokuvia. Elokuusta 1998 alkaen kakkoslogo näkyi myös ruudun oikeassa yläkulmassa ilman soikiota.

2001–2002

Vuoden 2001 ensimmäisenä päivänä TV2 otti käyttöön tunnuksen, jossa oli sininen tausta ja sama kakkonen kuin aikaisemmissa tunnuksissa, mutta ilman soikiota. Tunnuksessa lensi joutsen ja kakkosen alle ilmestyi teksti ”Tervetuloa Kakkoselle” ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa tai ”Hyvää yötä Kakkoselta” illan viimeisen ohjelman jälkeen. Tunnus esitettiin ilman tekstiä ennen ja jälkeen FST:n ohjelmiston sekä vuodenvaihteesta 2001-2002 alkaen. Tunnuksen aikana kuului rauhallista musiikkia.

2002–2005

TV2:n logosta tuli erinäköinen 7. lokakuuta 2002, mutta tausta oli edelleen sininen. Illan viimeisen ohjelman jälkeen näytettiin tunnus, jossa lukee "Hyvää yötä", ja sen päällä TV2:n logo. Tämän jälkeen TV2:n logo katosi ruudusta takaperin normaaliin tunnukseen nähden.

2005–2012

Parin vuoden kuluttua, 30. toukokuuta 2005, ulkoasu vaihtui jälleen. Ruudun oikeassa yläkulmassa ei enää ole minkäänlaista kakkoslogoa, vaan teksti "|YLE|TV2". Ohjelmien välissä käytettiin tunnuksena viivoista muodostuvaa kakkosta. Kanavan tunnusvärit ovat keltainen, oranssi ja vihreä sekä valkoinen.

Tunnus sai 3. syyskuuta 2007 osakseen pientä hienosäätöä, sillä enää siinä ei ollut taustalla pelkistettyä viivoista piirtyvää kakkosta. Kanavan tunnuksissa esiintyi kuutio, jonka sivuissa oli tuttu Kakkosen logo. Melko usein tämä kuutio myös avautui ja sisältä saattoi tulvia joskus esimerkiksi perhosia, nuotteja ja lintuja. Varsinainen logo pysyi uudistuksessa kuitenkin samana. Myös kanavan värit olivat edelleen samat. Vuoden 2007 uudistuksessa Kakkosen tunnukset muuttuivat myös digiajan myötä 16:9-kuvasuhteeseen.

4. lokakuuta 2010 alkaen tunnukset olivat katsojien itse kuvaamia. Kuutiologo oli myös käytössä tunnuksissa. Illan ohjelmien lopuksi sekä kello 22 jälkeen alkaneiden ohjelmien alussa näytetty tunnus ei tosin ollut katsojien kuvaama. Näiden sijaan helmikuussa 2012, kuuluttajien ruudusta poistumisen jälkeen käytettiin väliaikaista, pastelliväreillä väritettyä kakkosnumeroa muistuttavaa logoa.

2012–2018

Kanava sai 5. maaliskuuta 2012 uuden ilmeen. Uudistuksen myötä kanavalogo siirtyi oikeasta yläkulmasta vasempaan yläkulmaan. Marraskuussa 2017 ilmeen elementtien rakennetta muutettiin hieman, mutta ulkoasu ja musiikit säilyivät entisellään.

2018–

Kanavailme uudistui jälleen 14. kesäkuuta 2018, jalkapallon MM-kisojen avauspäivänä. Uutena elementtinä tarjotaan suosituksia Yle Areenan sisällöistä ohjelmien välissä.[27]

Logot

  • Yle TV2:n logo vuosina 1971–1987.
    Yle TV2:n logo vuosina 1971–1987.
  • Yle TV2:n logo vuosina 1987–1990.
    Yle TV2:n logo vuosina 1987–1990.
  • Yle TV2:n logo vuosina 1990–1992.
    Yle TV2:n logo vuosina 1990–1992.
  • Yle TV2:n logo vuosina 1993–2000.
    Yle TV2:n logo vuosina 1993–2000.
  • Yle TV2:n logo vuosina 2001–2002 (kanavalogo 1998–2002).
    Yle TV2:n logo vuosina 2001–2002 (kanavalogo 1998–2002).
  • Yle TV2:n vaihtoehtoinen logo vuosina 2001–2002.
    Yle TV2:n vaihtoehtoinen logo vuosina 2001–2002.
  • Yle TV2:n logo ja kanavalogo vuosina 2002–2005.
    Yle TV2:n logo ja kanavalogo vuosina 2002–2005.
  • Yle TV2:n toissijainen logo vuosina 2002–2012 (kanavalogo 2005–2012).
    Yle TV2:n toissijainen logo vuosina 2002–2012 (kanavalogo 2005–2012).
  • Yle TV2:n logo vuosina 2005–2007.
    Yle TV2:n logo vuosina 2005–2007.
  • Yle TV2:n logo vuosina 2007–2012.
    Yle TV2:n logo vuosina 2007–2012.
  • Yle TV2:n vaihtoehtoinen logo vuosina 2007–2012.
    Yle TV2:n vaihtoehtoinen logo vuosina 2007–2012.
  • Yle TV2:n logo ja kanavalogo vuodesta 2012 lähtien.
    Yle TV2:n logo ja kanavalogo vuodesta 2012 lähtien.

Tunnukset ja kanavailmeet

  • Yle TV2:n ensimmäisiä tunnuksia, jota lähetettiin ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa ja illan viimeisen ohjelman jälkeen. Tunnus oli käytössä vuodesta 1965 vuoden 1991 loppuun.
    Yle TV2:n ensimmäisiä tunnuksia, jota lähetettiin ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa ja illan viimeisen ohjelman jälkeen. Tunnus oli käytössä vuodesta 1965 vuoden 1991 loppuun.
  • Edellisen tunnuksen ruotsinkielinen versio, jota lähetettiin silloin, kun päivä alkoi tai loppui ruotsinkielisellä ohjelmalla (esim. TV2:n maanantait olivat suurimman osan 1970- ja 1980-luvusta uutisia lukuun ottamatta kokonaan ruotsinkielisiä).
    Edellisen tunnuksen ruotsinkielinen versio, jota lähetettiin silloin, kun päivä alkoi tai loppui ruotsinkielisellä ohjelmalla (esim. TV2:n maanantait olivat suurimman osan 1970- ja 1980-luvusta uutisia lukuun ottamatta kokonaan ruotsinkielisiä).
  • Yle TV2:n tunnuksena käytetty luontokuva vuodelta 1986, esitetty MTV:n lähetyksen jälkeen.
    Yle TV2:n tunnuksena käytetty luontokuva vuodelta 1986, esitetty MTV:n lähetyksen jälkeen.
  • Yle TV2:n tunnus 1987–1990. Tunnusta lähetettiin MTV:n ohjelmaosuuden jälkeen.
    Yle TV2:n tunnus 1987–1990. Tunnusta lähetettiin MTV:n ohjelmaosuuden jälkeen.
  • Yle TV2:n tunnus 1990–1992. Tunnusta lähetettiin MTV:n ohjelmaosuuden jälkeen.
    Yle TV2:n tunnus 1990–1992. Tunnusta lähetettiin MTV:n ohjelmaosuuden jälkeen.
  • Yle TV2:n vuosina 1993–1997 käytössä olleesta tunnuksesta on ollut useita eri väriteemoja, mm. kuvassa näkyvä liilataustainen.
    Yle TV2:n vuosina 1993–1997 käytössä olleesta tunnuksesta on ollut useita eri väriteemoja, mm. kuvassa näkyvä liilataustainen.
  • Edellä mainitun tunnuksen toinen versio.
    Edellä mainitun tunnuksen toinen versio.
  • Yle TV2:n tunnus vuosilta 1997–2001. Tunnusta lähetettiin myös ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien.
    Yle TV2:n tunnus vuosilta 1997–2001. Tunnusta lähetettiin myös ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien.
  • Yle TV2:n Hyvää yötä -tunnus vuosina 2001–2002. Tunnusta lähetettiin illan viimeisen ohjelman jälkeen.
    Yle TV2:n Hyvää yötä -tunnus vuosina 2001–2002. Tunnusta lähetettiin illan viimeisen ohjelman jälkeen.
  • Yle TV2:n tunnus ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien 2001–2002.
    Yle TV2:n tunnus ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien 2001–2002.
  • Yle TV2:n tunnus vuosina 2002–2005. Tunnusta lähetettiin ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa sekä ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien.
    Yle TV2:n tunnus vuosina 2002–2005. Tunnusta lähetettiin ennen päivän ensimmäistä ohjelmaa sekä ennen ja jälkeen FST:n ohjelmaosuuksien.
  • Yle TV2:n Hyvää yötä -tunnus vuosina 2002–2005. Tunnusta lähetettiin illan viimeisen ohjelman jälkeen.
    Yle TV2:n Hyvää yötä -tunnus vuosina 2002–2005. Tunnusta lähetettiin illan viimeisen ohjelman jälkeen.
  • Yle TV2:n ohjelmatiedot vuosina 2007–2010.
    Yle TV2:n ohjelmatiedot vuosina 2007–2010.
  • Yle TV2:n jouluteemaiset ohjelmatiedot vuodelta 2008.
    Yle TV2:n jouluteemaiset ohjelmatiedot vuodelta 2008.

Kanavan johtajat

Yle TV2:lla oli johtaja vuosina 1965–1994.

1. huhtikuuta 1994 organisaatiouudistuksessa aiemmin erilliset ohjelmayksiköt TV1 ja TV2 siirtyivät televisiotoimialan johtajan Heikki Lehmuston alaisuuteen, muut yksiköt olivat uutis- ja ajankohtaistoiminta sekä Teksti-TV. Kanavaa johti nyt ohjelmajohtaja. Vuonna 2007 nimike muutettiin kanavapäälliköksi, 2011 ohjelmapäälliköksi ja 2019 kanavapäälliköksi.

Yle TV2:n katsotuimmat TV-lähetykset vuonna 2020

Sija Ohjelma Päivämäärä Tavoittavuus Keskikatsojamäärä
1. Hiihdon maailmancup: Miesten 15 km 19.1.2020 933 000 786 000
2. Hiihdon maailmancup: Naisten viesti 1.3.2020 917 000 769 000
3. Ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut: Naisten yhteislähtö 23.2.2020 914 000 768 000
4. Urheilugaala 2020 16.1.2020 1 347 000 766 000
5. Hiihdon maailmancup: Miesten viesti 1.3.2020 1 085 000 759 000
6. Lumiukko 24.12.2020 914 000 749 000
7. Ampumahiihdon maailmancup: Naisten takaa-ajokilpailu 19.1.2020 876 000 727 000
8. Jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2020: pronssiottelu Ruotsi - Suomi 5.1.2020 1 473 000 720 000
9. Hiihdon maailmancup: Ski Tour, miesten 15 km 16.2.2020 863 000 716 000
10. Hiihdon maailmancup: Tour de Ski, miesten 15 km 1.1.2020 931 000 708 000

Lähde:[28]

Lähteet

  1. ↑ Taavitsainen, Iikka: Television musiikkiohjelmat vuosina 1958–1972. Televisio määrällisenä musiikkisivistäjänä, s. 60. Pro gradu -työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.11.2011).
  2. ↑ Tesvision joutsenlaulu Yleisradio. Viitattu 23.11.2011.
  3. ↑ a b Viljakainen, Jarmo: Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003 Viestintää ja politiikkaa -sivusto. Jarmo Viljakainen. Viitattu 5.9.2018.
  4. ↑ a b c d Televisiolähetykset Suomessa alkoivat Tampereella ja Helsingissä. Mihin tahtiin Suomen Yleisradion tv-lähetykset alkoivat olla nähtävissä tavallisilla… Kysy.fi-palvelu, Kirjastot.fi. 21.11.2013. Viitattu 5.9.2018.
  5. ↑ a b Kakkoskanavan tulo kallistaa tv-lupia Pohjois-Suomessa. Helsingin Sanomat, 25.9.1981, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. ↑ Ylen vuosikymmenet yle.fi. Viitattu 26.1.2017.
  7. ↑ Sasha Ikonen Yle TV2:n kanavapäälliköksi 11.10.2019. Yle. Viitattu 11.10.2019.
  8. ↑ http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2014/01/16/ylen_televisiokanavien_teravapiirtotarkkuuteen_siirtyminen_alkaa_28_tammikuuta Afterdawn: Ylen televisiokanavien teräväpiirtotarkkuuteen siirtyminen alkaa 28. tammikuuta (suomeksi)
  9. ↑ Möttölä, Marjatta: TV2 tekee ohjelmia ympäri maata ja valikoiville katsojille. Helsingin Sanomat, 19.11.1992, s. 51. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 1.2.2021.
  10. ↑ Hellman, Heikki ja Sauri, Tuomo: ”Kanavauudistus ja ohjelmatarjonnan rakenne”, julkaisussa Kanavat auki! Televisiotutkimuksen lukemisto/ toim. Anu Koivunen ja Veijo Hietala. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A: 61. ISSN 0788-7906. S. 244, 248.
  11. ↑ Näin Kakkonen uudistuu 9.1.2012. Yle TV2. Viitattu 9.10.2013.
  12. ↑ a b Meedioita, teiniäitejä ja tuhkimotarinoita 3.9.2012. Yle TV2. Viitattu 9.10.2013.
  13. ↑ Yle TV1 vahvistaa uutistarjontaansa yle.fi. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ MM-ralli palaa Ylelle pitkällä sopimuksella yle.fi. Viitattu 24.1.2019.
  15. ↑ TV2 poistaa kuuluttajat ruudusta 22.11.2011. Hämeen Sanomat. Viitattu 9.10.2013.
  16. ↑ Yhden ajan loppu: Kuuluttaja nähdään tänään TV2:lla viimeistä kertaa 15.2.2012. Aamulehti. Viitattu 9.10.2013.
  17. ↑ Parviainen, Helena: [www.lahdenmuseot.fi/index.php/download_file/view/3308/ Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa] (PDF) 10.1.2007. Radio- ja tv-museo. Viitattu 5.9.2018.
  18. ↑ Kakkonen aloittaa syksyn henkisellä palvelulla. Helsingin Sanomat, 16.8.1970, s. 63. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  19. ↑ Tv-2:n suosituimmat sarjat ykkösverkkoon maanantaisin. Helsingin Sanomat, 18.12.1968, s. 39. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.11.2020.
  20. ↑ Kesäviihteeksi 46 pitkää elokuvaa. Helsingin Sanomat, 27.5.1978, s. 35. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 23.11.2017.
  21. ↑ Kesäkausi toi ykköselle juontajat ja kakkoselle pimeän maanantain. Helsingin Sanomat, 11.6.1979, s. 39. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 16.1.2018.
  22. ↑ Ylen TV2:n suosio on romahtanut muutamassa vuodessa Helsingin Sanomat. 23.1.2014. Viitattu 9.5.2018.
  23. ↑ Finnpanel - TV-mittaritutkimus web.archive.org. 9.5.2018. Viitattu 9.5.2018.
  24. ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1965-03-02/36
  25. ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1965-12-28/23
  26. ↑ Lehtonen, Veli-Pekka: TV2:n uusi kanavatunnus on "uudistuva ja suomalainen" 11.8.1997. HS arkisto (maksullinen). Viitattu 24.4.2016.
  27. ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/14/yle-tv2n-uudistus-tuo-areena-suositukset-katsojille
  28. ↑ Finnpanel - TV-mittaritutkimus finnpanel.fi. Viitattu 11.1.2021.

Aiheesta muualla

Yle
Radiokanavat
Televisiokanavat
Uutispalvelut
Muut palvelut
Organisaatio
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yle_TV2&oldid=19538923”