Teletapit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teletapit
Teletubbies
Tyyli Lastenohjelma
Luoja(t) Anne Wood
Andrew Davenport
Pääosissa Yleisradion jälkiäänitys:
Jarmo Koski
Ari-Matti Hedman
Karoliina Kudjoi
Outi Alanen
Alkuperämaa Yhdistynyt kuningaskunta
Verkko Yhdistyneen kuningaskunnan lippu BBC
Suomen lippu FOX (2017–)
Suomen lippu Yle TV1 (1998–2000)
Suomen lippu Yle TV2 (2001–2004)
Suomen lippu C More Juniori (2011–2015)
Esitetty Alkuperäinen versio:
31. maaliskuuta 1997 –
16. helmikuuta 2001
Toinen versio:
9. marraskuuta 2015 –
Jaksoja 425
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb

Teletapit (engl. Teletubbies) on brittiläinen lastenohjelma 1990-luvun jälkipuoliskolta ja 2000-vuosikymmenen alkupuoliskolta sekä 2010-luvun jälkipuoliskolla uudelleenesittynä. BBC Two -televisiokanavalla esitetyn ohjelman loivat Anne Wood ja Andrew Davenport. Sen pääosassa ovat neljä teletapeiksi kutsuttua eriväristä olentoa: Tiivi-Taavi, Hipsu, Laalaa ja Pai. Heillä on vatsassaan televisioruutu ja päässään kullakin erimuotoinen antenni. Teletapit asuvat ja seikkailevat Teletappimaassa, jonka kumpuilevaa maastoa peittää vihreä nurmi.

Kesäkuussa 2014 BBC ilmoitti ohjelman palaavan ruutuun. Tuolloin tilattiin yhteensä 60 uutta jaksoa.[1] Uutta sarjaa alettiin esittää Suomessa Foxilla 12. elokuuta 2017.[2]

Uudenlainen televisiosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teletapit oli ensimmäinen televisiosarja, joka oli varta vasten tehty aivan pienille lapsille. Sarja esitettiin aluksi vuosina 1997–2001. Tuotetuissa 365 jaksossa juoni on äärimmäisen yksinkertaistettu ja pääpaino on kuvien ja äänten tarjoamilla virikkeillä. Suomessa sitä esitettiin Yle TV1:ssä lauantaiaamuisin Veturi-ohjelmassa 1998–2000, Yle TV2:ssa Lasten aamussa 2001–2004 ja C More Juniorilla 2011–2015 jolloin sarja oli uudelleen jälkiäänitetty. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran Suomessa YLE TV1:llä 5. syyskuuta 1998.[3] YLE TV2:lla sarja nähtiin viimeisen kerran 23. elokuuta 2004 alkuperäisellä Yleisradion jälkiäänityksellä.[4] Ohjelman uusi versio esitetään Fox-kanavalla vuonna 2017 lauantai ja sunnuntai aamuisin saamat jaksot esitetään maanantaisin ja tiistaisin.[2]

Teletappien on tarkoitus opettaa lapsia hauskoilla leikeillä. Teletapeista tuli suuri kaupallinen menestys. Kohderyhmä otti Teletapit hyvin vastaan ja monia vanhempiakin katsojia viehätti teletappien surrealistinen maailma.lähde? Teletapit saivatkin jonkinasteista kulttimainetta monien ihmisryhmien, varsinkin nuorten keskuudessa.lähde? Lisäksi suomalainen huumoriryhmä Alivaltiosihteeri teki sekä radioon että televisioon Teletapeista mukaelman Keletapit. Radiosketsi on mukana myös kirjassa Se virallinen tarina (1999) ja levyllä Virallinen levy (2003).

Teletapit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teletapit (vasemmalta oikealle): Hipsu, Laa-Laa, Pai ja Tiivi-Taavi.

Teletappien maailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teletappien maa koostuu aurinkoisista vihreistä kukkuloista. Kukkuloilla kasvaa kukkia ja loikkii oikeita kaneja. Teletapit asuvat futuristisen näköisessä talossa, jossa heillä on apunaan robottipölynimuri Nuu-Nuu (engl. Noo-Noo), joka saattaa imuroida tavaroita, mutta sylkee ne pian ulos. Väriltään sinisellä Nuu-Nuulla on letkumainen suu, jolla se imuroi, kääntyvät silmät ja takana suuri, pinkki valo. Talossa olevat koneet valmistavat teletapeille ruoaksi tappileipää ja tappivanukasta.

Ulkona on korkean tangon päässä suuri potkuri, joka silloin tällöin alkaa pyöriä ja antaa taianomaisen viestin siitä, että jotain on tapahtumassa. Mäkien lomassa on kaiuttimin varustettuja putkia, jotka nousevat ajoittain kertomaan viestejä teletapeille ja jaksojen lopussa käskemään nämä nukkumaan. Teletappien vatsassa on televisioruudut, joista näkyy joskus oikeiden lasten leikkimistä. Kyseinen lapsivideo katsotaan lähes aina kahteen kertaan, koska ensimmäisen katsomiskerran jälkeen teletapit vaativat: "Uudestaan!" Muutamassa jaksossa lapsivideo näytettiin vain kerran. Tällöin video oli usein tavallista pidempikestoisempi.

Teletappimaan auringolla on vauvan kasvot. Auringon kasvot tarkkailevat tapahtumia ja nauravat usein iloisesti. Aina jakson alussa vauva-aurinko nousee ja lopussa laskee.

Kulissien takana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teletappien kuvauspaikka sijaitsi Englannissa Warwickshiren maaseudulla, Sweet Knowle -maatilan lähistöllä. Teletappeja filmattiin siellä vuosina 1995–2000. Sen kukkulamaastoon sisäkuvauksia varten oli rakennettu Teletappien kotikumpu. Alue oli melko pieni, mutta siitä tehtiin digitaalisesti uskottavan näköinen. Ohikulkijoille kuvauspaikalta ei näkynyt paljoa, sillä Teletappien talo on rakennettu sitä varten kaivettuun monttuun.

Syksyllä 2000 ohjelman kuvaukset päättyivät ja kaikki lavasteet vietiin pois. Teletappimaasta jäi jäljelle ruohoinen tontti, jossa oli teletappien koti, josta oli tullut hylätty ruohokumpu. Korkean tangon päässä ollut potkuri oli myös jonkin aikaa vielä paikallaan, kyljelleen makaamaan laskettuna.[5] Alue pyrittiin pitämään salassa, mutta monet sarjan fanit tunkeutuivat kuvauspaikalle, häiriten suuresti läheisen maatilan toimintaa. Maatilan omistaja, joka omisti myös Teletappimaan tontin, kyllästyi tähän ja täytti kuopan, jossa talo oli, vedellä.[6] Teletappimaasta ei näin jäänyt mitään jäljelle. Nykyisin paikalla on edelleen lampi, eikä alueella ole minkäänlaista toimintaa. Kuvauspaikka on tullut ihmisten tietoon Google Earth -satelliittikuvien avulla, joista näkyy että Teletappimaa oli olemassa vuonna 1999, mutta ei enää vuonna 2005. Teletappimaa muutettiin lammeksi tiettävästi vuonna 2002.

Keskustelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teletapit sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Yhdysvaltalainen pastori Jerry Falwell julisti Tiivi-Taavin olevan ”homoseksuaalinen roolimalli”. Suomessa Sulo Aittoniemi teki vuonna 1998 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Teletapeista, jonka hän pelkäsi aiheuttavan pienille lapsille mielenterveydellisiä ongelmia.[7]

»Miten Hallitus suhtautuu Yleisradion suunnitelmiin hankkia ja valmistaa myös Suomen television lastenohjelmia varten 1–2-vuotiaille katsojille kansainvälisen mallin mukaisesti kauhuskenaarioita aiheuttavia, todellisuuden ulkopuolisia utopistisia kuu-ukkoja, jotka ovat omiaan rikkomaan pienen lapsen yhteyden todellisuuteen ja aiheuttamaan mielenterveydellisiä ongelmia?»
(Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysymyksestä vuodelta 1998)

Vuoden 2007 toukokuussa Tiivi-Taavin seksuaalinen suuntautuminen nousi jälleen esille, kun Puolan konservatiivihallituksen nimittämä lapsiasianvaltuutettu sai tehtäväkseen tutkia, onko Tiivi-Taavin hahmossa kyse homoseksuaalisuutta edistävästä propagandasta.[8][9] Laa-Laata näytellyt Nikky Smedley kiisti väitteet vuonna 2012: hänen mielestään teletappeja tuskin voi pitää ”seksuaalisina olentoina”.[10]


Äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Yleisradion jälkiäänitys)

 Jarmo Koski  … Tiivi-Taavi, kertoja  
 Ari-Matti Hedman  … Hipsu  
 Karoliina Kudjoi  … Laa-Laa  
 Outi Alanen  … Pai  
 Ilkka Merivaara  … kertoja  
 Inkeri Kivimäki  … kertoja  
 Hanne Juntunen  … kertoja  
 Ossi Juntunen  … kertoja  
 Susanna Derefalk  … kertoja  
 Pauli Virta  … kertoja  

Suomennos ja ohjaus: Jertta Ratia-Kähönen, Sanna Virtanen, Kirsti Luova[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]