Ero sivun ”Helsingin seudun joukkoliikenne” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
{{pääartikkeli|[[Helsingin raitioliikenne]]}} |
{{pääartikkeli|[[Helsingin raitioliikenne]]}} |
||
[[Kuva:ModernFinnishTram.jpg|thumb|Uudenmallinen [[Variotram]]-raitiovaunu linjalla 3B [[Töölö]]ssä.]] |
[[Kuva:ModernFinnishTram.jpg|thumb|Uudenmallinen [[Variotram]]-raitiovaunu linjalla 3B [[Töölö]]ssä.]] |
||
[[Kuva: |
[[Kuva:2011-07-30-helsinki-wv-by-RalfR-015.jpg|thumb|Metrojuna ylittämässä [[Vuosaaren metrosilta]]a.]] |
||
[[Kuva:Helsinki metro interior.jpg|thumb|200-sarjan metrovaunu sisältä.]] |
[[Kuva:Helsinki metro interior.jpg|thumb|200-sarjan metrovaunu sisältä.]] |
||
[[Kuva:JKOY_Sm5_44_Len_2016-05-09.jpg|thumb|Sm5-tyyppinen juna lentoasemalla.]] |
[[Kuva:JKOY_Sm5_44_Len_2016-05-09.jpg|thumb|Sm5-tyyppinen juna lentoasemalla.]] |
Versio 7. tammikuuta 2018 kello 18.09
Helsingin seudun joukkoliikenne on Helsingin seudulla tapahtuvaa bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikennettä. Helsingin sisäisestä liikenteestä huolehti vuoden 2009 loppuun saakka Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, kuntarajat ylittävästä sekä Espoon ja Vantaan sisäisestä liikenteestä YTV, joka lakkautettiin 31.12.2009.
Vuoden 2010 alussa aloitti toimintansa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL, joka perustuu uuteen joukkoliikennelakiin[1]. Uuteen kuntayhtymään siirtyivät sekä HKL:n että YTV:n liikenteen suunnittelutoiminnot. HSL:ään kuului sen toiminnan alkuvaiheessa kuusi kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen. HSL vastaa toimintansa alkuvaiheessa noin 1,1 miljoonaan asukkaan joukkoliikenteen järjestämisestä. Muut Helsingin seudun kahdeksan kuntaa voivat liittyä myöhemmin HSL:n jäseneksi. Sipoo liittyi jäseneksi 1.1.2013.
Bussiliikenne
- Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun bussiliikenne
Helsingin sisäiset linjat toimivat usein syöttölinjoina metroon ja lähijuniin. Bussit liikennöivät myös keskustasta sellaisiin lähiöihin, joihin ei ole metro- tai junayhteyttä. Lähiliikenteen keskus keskustassa sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä. Useimpia linjoja ajetaan 5.30 ja 23.45 välisenä aikana, suosituimmilla linjoilla ajetaan 1.30 asti. Yölinjoja ajetaan yleisesti vain 23.45 ja 1.30 välisenä aikana, ja nämä linjat ajavat yleisesti suoraan paikkoihin, joihin on yleensä ollut vain syöttölinja (metron tai lähijunan liikenteen ulkopuolella).
Myös Espoossa ja Vantaalla on joukko kunnan sisäisiä linjoja. Niistä useimmilla on päätepysäkki jollakin lähiliikenteen rautatieasemalla, jolloin ne toimivat liityntälinjoina. Espoon sisäisiksi linjoiksi luetaan myös Kauniaisten kautta kulkevat linjat. Lisäksi HSL-alueeseen kuuluvalla Keravalla on kaksi sisäistä linjaa, jotka kulkevat kaupungin rautatieaseman kautta.
Seutulinjat ovat linjoja, jotka ylittävät kuntarajoja. Näiden samoin kuin myös Espoon ja Vantaan sisäisten linjojen reiteistä ja aikatauluista päätti vuoden 2009 loppuun asti YTV, minkä jälkeen sen tehtävät siirtyivät HSL-kuntayhtymälle. Sopimusten perusteella liikennettä hoitavat lukuiset yksityiset yhtiöt.
Suurin osa seutulinjoista liikennöi Helsingin keskustasta eri puolille Espoota ja Vantaata. Bussit Helsingistä Vantaan itäosiin lähtevät yleisesti Rautatientorilta, Vantaan länsiosiin sekä Espoon keski- ja pohjoisosiin Elielinaukiolta. Länsiväylää pitkin kulkevat bussit Espoon eteläosiin lähtevät omasta terminaalistaan Kampin keskuksesta. Lisäksi on joukko seudullisia poikittaislinjoja. Niistä huomattavin on runkolinja 550 (entinen Jokeri-linja), joka kulkee Itäkeskuksesta Viikin, Oulunkylän, Haaga, Leppävaaran, Otaniemen ja Tapiolan kautta Westendiin. Lisäksi on useita poikittaislinjoja, jotka johtavat Sörnäisistä ja Viikistä kulkevat poikittaislinjat Pasilan ja Munkkiniemen kautta Espoon eteläosiin. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta on suoria bussiyhteyksiä eri puolille pääkaupunkiseutua.
Raitioliikenne
- Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenne
Helsinki on tällä hetkellä Suomen ainoa kaupunki, jossa on raitioliikennettä. Liikennettä on lähes yksinomaan kantakaupungin sisällä; vain Munkkiniemen raitiolinja jatkuu muutaman kilometrin kantakaupungin ulkopuolelle. Nykyiset raitiolinjat ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6/6T, 7, 8, 9 ja 10. Raitioliikenne muodostaa metron kanssa kantakaupungin liikenteen selkärangan ja on pääasiallinen liikkumistapa kantakaupungin sisällä. Matkustajia raitioliikenne kuljettaa vuodessa yli 50 miljoonaa. Raitioliikenteen operoinnista vastaa HKL:n tytärliikelaitos HKL-Raitioliikenne.
Viimeisimmät laajennukset tapahtuivat vuonna 2012, kun vuoden alussa raitiolinja 8:n päätepysäkki siirtyi Salmisaaresta Saukonpaateen, Jätkäsaareen ja elokuussa linja 9:ää jatkettiin Kolmikulmasta Länsiterminaaliin. Lisäksi raitioliikennettä on suunniteltu jatkettavaksi muun muassa Ilmalaan ja Laajasaloon.
Metroliikenne
- Pääartikkeli: Helsingin metro
Suomen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa metrojärjestelmä avattiin Helsingissä vuonna 1982 välillä Rautatientori – Itäkeskus. Sen jälkeen linja on jatkunut länteen Ruoholahteen ja itään Mellunmäkeen ja Vuosaareen. 17-aseminen linja palvelee erityisesti Itä-Helsingistä kantakaupunkiin kulkevia. Metron operoinnista vastaa HKL:n tytärliikelaitos HKL-Metroliikenne.
Nykyistä linjaa jatketaan länsimetrona Espooseen. Lisäksi metroa on suunniteltu jatkettavaksi itään Helsingin Sipoolta saamille alueille. Aivan uuden metrolinjan on suunniteltu alkavan Kampista ja jatkuvan sieltä pohjoiseen Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Viikkiin, lisäksi on suunnitelmissa jatkaa metrolinjaa myös Katajanokan suuntaan ja sieltä mahdollisesti Laajasalon saarelle.
Lähijunaliikenne
- Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
Lähijunat on VR:n operoimaa ja HSL-yhteistyöhön kuuluvaa junaliikennettä. Linjat on merkitty kirjaimin, ja niistä jokainen lähtee Helsingin päärautatieasemalta kulkien Pasilan rautatieaseman läpi ja jatkaen joko ranta-, pää-, Vantaankosken- tai Lahden radoille. Vantaankosken- ja pääradan yhdistävä Kehärata otettiin käyttöön 1.7.2015.
Lauttaliikenne
- Pääartikkeli: Suomenlinnan lautta
Suomenlinnan saari on yhdistetty Kauppatoriin ympärivuotisesti liikennöitävällä lauttalinjalla. Liikennettä hoitaa Suomenlinnan Liikenne Oy, ja liikenteessä käytetään M/S Suomenlinna II -alusta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Raskas raideliikenne |
Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2) |
---|---|
Kevyt raideliikenne |
Helsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15) |
Lauttaliikenne | |
Linja-autoliikenne Runkolinjat |
Helsingin seudun linja-autoliikenne |
Liikenteen tilaaja | |
Liikennöitsijät |
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen |
Hankkeet |
Espoon pikaraitiotiet • Kalasatama–Pasila-raitiotie • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro |