Ero sivun ”Tve1” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
w
Rivi 5: Rivi 5:
|tyyppi = pienveturi
|tyyppi = pienveturi
|liikennöitsijä = [[Valtionrautatiet]]
|liikennöitsijä = [[Valtionrautatiet]]
|valmistaja = [[Saalasti]]
|valmistaja = [[Saalasti (yritys)|Saalasti]]
|lukumäärä = 30
|lukumäärä = 30
|valmistusvuodet = [[1958]]–[[1963]]
|valmistusvuodet = [[1958]]–[[1963]]

Versio 19. heinäkuuta 2015 kello 12.17

Tve1
Tve1-pienveturi Haapamäen museovarikolla
Tve1-pienveturi Haapamäen museovarikolla
Perustiedot
Tyyppi pienveturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Saalasti
Lukumäärä 30
Valmistusvuodet 19581963
Numerointi 406-436
Tekniset tiedot
Huippunopeus 30 km/h
Paino 18,4 t
Pituus 7 030 mm
Pyörästön pituus 3 000 mm
Suurin akselipaino 9,6 t
Pyörän halkaisija 960 mm
Moottori Deutz F8L-614 / F8L-714
Moottorin teho 115 hv

Tve1 on Valtionrautateiden antama tyyppimerkintä pienveturille, joita insinööritoimisto Saalasti toimitti Valtionrautateille vuosina 1958-1963. Vetureita valmistettiin Turengin sokeritehtaalla kaikkiaan 30 kappaletta. Ne olivat valmistajan mallia OTSO1.

Historia

Uusien pienvetureiden hankinta tuli ajankohtaiseksi 1950-luvulla, koska tavaraliikenteen kustannuksia on pyritty pienentämään. Tämän vuoksi järjestelyjunia vähennettiin, jolloin tarvittiin vaihtovetureita sellaisille liikennepaikoille, joilla esiintyy säännöllistä vaihtotyötarvetta. Suuri osa vetureista oli sijoitettuna tällaisille liikennepaikoille. Toiminta-alue oli lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomi.

Tekniikka

Veturi on tyypillisen pienveturin näköinen. Ohjaamo on takana ja sen edessä on konesuoja. Nämä lepäävät teräslevyistä ja tukipalkeista hitsaamalla tehdyn jäykän rungon päällä. Moottorina on ilmajäähdytteinen Deutz-dieselmoottori. Voimansiirto on hydraulinen. Voima välittyy suunnanvaihtolaitteesta akseleille ketjujen välityksellä. Tve1-veturit on varustettu Otso-vaihtotyökytkimin. Aiemmissa pienvetureissa käytössä ollut vipujarru oli saanut väistyä veturiin vaikuttavan paineilmajarrun ja vaunuihin vaikuttavan venttiilin tieltä.

Käyttö

Nykyään vetureiden käyttö on todella vähäistä, muutamia kappaleita on käytössä mm. Ilmalassa ja Turussa sekä joidenkin tehtaiden käytössä. Suuri osa vetureista poistettiin käytöstä 1980- ja 1990-luvuilla.

Lähteet

  • Eonsuu, Honkanen & Pölhö: Suomen veturit osa 2; Moottorikalusto. , 1995.