Ero sivun ”Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MKFI (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 932 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 306: Rivi 306:
|15,7
|15,7
|[[Emäjoki]]
|[[Emäjoki]]
|[[Suomussalmi]]
|[[Ristijärvi]]
|[[1961]]
|[[1961]]
|Oulujoki/Fortum
|Oulujoki/Fortum

Versio 31. lokakuuta 2011 kello 13.17

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Harjavallan voimalaitos alajuoksulta kuvattuna.

Suomessa vesivoimalat ovat olleet aluksi mekaanisen energian tuotantoa varten perustettuja sahojen ja myllyjen voimaloita. Sähkön yleistyessä 1920-luvulla vesivoima siirtyi sähköaikaan sähkömoottoreiden yleistymisen myötä. Vesimyllyjen kanssa rinnakkain on ollut tuulimyllyjä. Suomen ensimmäinen vesisähkövoimala otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Suomen suurin vesivoimala, Imatrankoski, otettiin käyttöön 1928. Se on 170 MW tehollaan edelleen Suomen suurin[1]. Maailman suurimpien vesisähkövoimalaiden teho on viisikymmenkertainen. Suomessa monille jokiosuuksille on rakennettu useita vesisähkövoimaloita peräkkäin.

Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[2]

Luettelo vesivoimalaitoksista Suomessa

Suuret yksiköt (yli 100 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Pudotuskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Imatra 156 (179) 1000 25,0 Vuoksi Imatra 1928 Imatran Voima/Fortum
Isohaara 106 310 12,0 Kemijoki Keminmaa 1949 Pohjolan Voima
Pyhäkoski 120 555 32,3 Oulujoki Muhos 1951 Imatran Voima/Fortum
Petäjäskoski 127 590 20,5 Kemijoki Rovaniemi 1957 Kemijoki
Taivalkoski 115 480 20,0 Kemijoki Keminmaa 1976 Kemijoki
Pirttikoski 110 490 26,0 Kemijoki Rovaniemi 1959 Kemijoki
Seitakorva 128 430 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi 1963 Kemijoki
Keskisuuret (20–100 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Pudotuskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Jumisko 30 310 96,0 Askanjoki Kemijärvi 1954 Pohjolan Voima
Ossauskoski 96 435 15,5 Kemijoki Tervola 1966 Kemijoki
Vanttauskoski 83 415 22,0 Kemijoki Rovaniemi 1970 Kemijoki
Valajaskoski 70 320 11,5 Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki
Tainionkoski 52 330 7,8 Vuoksi Imatra 1949 Imatran Voima/Fortum
Kaltimo 24 135 10,0 Pielisjoki Joensuu 1958 Kaukas/UPM-Kymmene
Kuusankoski 29,4[3] 180 9,2[3] Kymijoki Kouvola 1945
Voikkaa 29[3] 178 8,6[3] Kymijoki Kouvola 1929
Mankala 25[3] 130 8,1[3] Kymijoki Iitti 1950 HE[4]
Anjalankoski 35[3] 9,7[3] Kymijoki Kouvola 1922
Ahvenkoski 24[3] 110 11,3[3] Kymijoki Pyhtää 1933 E-G/HE[4]
Myllykoski 21[3] 7[3] Kymijoki Kouvola 1928 /UPM
Harjavalta 74 400 26,5 Kokemäenjoki Harjavalta 1939 Länsi-Suomen Voima
Kolsi 26 150 12,3 Kokemäenjoki Kokemäki 1945 Kolsi Oy/Statkraft Suomi Oy
Melo 64 200 19,5 Kokemäenjoki Nokia 1971 Pohjolan Voima
Pamilo 83 265 49,4 Koitajoki Joensuu 1955 Pamilo Oy/Vattenfall
Nuojua 80 355 22,0 Oulujoki Vaala 1955 Oulujoki/Fortum
Utanen 55 255 15,7 Oulujoki Utajärvi 1957 Oulujoki/Fortum
Pälli 50 240 13,9 Oulujoki Muhos 1954 Oulujoki/Fortum
Jylhämä 50 200 14,0–11,0 Oulujoki Vaala 1951 Oulujoki/Fortum
Montta 40 195 12,2 Oulujoki Muhos 1957 Oulujoki/Fortum
Aittokoski 35 125 28,8 Emäjoki Suomussalmi 1960 Oulujoki/Fortum
Merikoski 33 190 11,0 Oulujoki Oulu 1954 Oulun kaupunki
Seitenoikea 29 125 15,7 Emäjoki Ristijärvi 1961 Oulujoki/Fortum
Leppikoski 22 75 11,1–13,3 Kiehimänjoki Paltamo 1963 Oulujoki/Fortum
Raasakka 36 200 21,0 Iijoki Ii 1970 Pohjolan Voima
Pahkakoski 34 173 20,5 Iijoki Yli-Ii 1961 Pohjolan Voima
Maalismaa 32 171 18,0 Iijoki Ii 1967 Pohjolan Voima
Kierikki 31 157 18,5 Iijoki Ii 1965 Pohjolan Voima
Haapakoski 27 135 16,0 Iijoki Ii 1963 Pohjolan Voima
Pienvoimaloita, luettelo puutteellinen (alle 20 MW)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Pudotuskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Katerma 12,5 43 10 Ontojoki Kuhmo 1950 Kajaani Oy/UPM-Kymmene
Kallioinen 13,5 43 9 Ontojoki Sotkamo 1957 Kajaani/UPM-Kymmene
Kuokkastenkoski 1,8 5 10,0 Valtimonjoki Nurmes 1990 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Kuurna 18 115 6,9 Pielisjoki Kontiolahti 1971 Kuurnan Voima Oy/PKS
Lieksankoski 16 75 12,0 Lieksanjoki Lieksa 1960 /Kemijoki Oy
Louhikoski 0,5 2,2 11,0 Saramojoki Nurmes 1987 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Palokki 7,4 29,5 20,7 Kermajärvi Heinävesi 1961 /PKS
Pankakoski 15 65 10,5 Lieksanjoki Lieksa 1964 /Kemijoki Oy
Puhos 0,8 1,5 3,7 Puruvesi Kitee 1961 /PKS
Puntarikoski 6 11 11,7 Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava) Kontiolahti 1957 PKS
Ruskeakoski 3,2 15 20,0 Jänisjoki Joensuun Eno 1957 /PKS
Saario 1,6 6,3 6,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1984 /PKS
Tammerkoski, keskiputous 7,3[5] 5,7 Tammerkoski Tampere 1932 Tampereen kaupungin sähkölaitos
Tammerkoski, yläputous 6,5[6] 28 7,3 Tammerkoski Tampere 1916 (alkujaan 1891 Tampereen kaupungin sähkölaitos
Vihtakoski 1,4 6,9 8,3 Jänisjoki Joensuun Eno 1952 /PKS
Vääräkoski 1,8 8,5 7,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1992 /PKS
Keltti 16,5[3] 6,1[3] Kymijoki Kouvola 1940 /UPM
Ediskoski 0,4[3] 3,0 9,1[3] Kymijoki Pyhtää 1990 /HE[4]
Klåsarö 4,6[3] 30 3,1[3] Kymijoki Pyhtää 1983 /HE[4]
Vuolenkoski 11[3] 3,5[3] Kymijoki Iitti 1928
Korkeakoski 10[3] 13[3] Kymijoki Kotka 1906 /Statkraft Suomi Oy
Permantokoski 11 Raudanjoki Rovaniemi Kemijoki Oy
Huruskoski 4,8 28 5,3 Huruskoski Varkaus 1912 A. Ahlström Oy/Stora Enso
Jokioinen 0,75 3,4 9 Loimijoki Jokioinen 1926/1999(mod.) Ferraria/Fortum
Koivukoski 1,5[3] 4,5[3] Kymijoki Kotka 1933 /Statkraft Suomi Oy
Parantalankoski[7] 1,2 3,0 13,0 Saarijärven reitti Äänekoski 1960 Parantalankosken Voima Oy
Vaajakoski 3,5 20 2 Vaajavirta Jyväskylä 1942 /Suur-Savon Sähkö
Tyrvää 12,6[8] 6,1[8] Kokemäenjoki Sastamala 1950 Tyrvään Voima Oy[8]
Äetsä 9,7[9] 6,0[9] Kokemäenjoki Sastamala 1921, uusi voimalaitos 1996 W. Rosenlew & Co Oy [8]/UPM-Kymmene Oyj
Puutteelliset tiedot
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Pudotuskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Tammerkoski, alakoski 5,0 Tammerkoski Tampere 1936 Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas[6][10]

Lähteet

  1. ↑ An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.11.2010.
  4. ↑ a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010.
  5. ↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4.
  6. ↑ a b Tammerkosken voimalaitokset Pirkanmaan ELY. Viitattu 16.10.2010.
  7. ↑ Vesirakentaja sivusto 5.9.2009
  8. ↑ a b c d Fokus, 4. osa. Otava, 1965.
  9. ↑ a b Kokemäenjoen käyttötieto
  10. ↑ Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista&oldid=10865399”