Valajaskosken voimalaitos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valajaskoski
Näkymä voimalaitoksesta alavirtaan.
Näkymä voimalaitoksesta alavirtaan.
Tyyppi vesivoimalaitos
Teho 101 MW
Tuotanto 365 GWh/vuosi
Pudotuskorkeus 11,5 m
Rakennevirtaama 1 050 m³/s
Omistaja Kemijoki Oy
Valmistunut 1960
Sijainti Rovaniemi
Valajaskosken voimalan allas
Paikkakunta Rovaniemi
Valtio Suomi
Koordinaatit 66°25′12″N, 25°34′23″E
Pinnankorkeus 74,1 m [1]
Pinta-ala 13,6 km² [2]
Rantaviiva 81,3 km [2]
Laskujoki Kemijoki [1]
Järvinumero 65.132.2.001
Muualla Wikimedia Commons
Valajaskosken voimalaitos

Valajaskosken voimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä noin 15 kilometriä kaupungista alavirtaan eli etelään.[3][4]

Voimala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalan alueella on maapatoa 370 metriä, korkeimmillaan 26 metriä, sekä betonipatoa 158 metriä. Voimalapadossa on neljä tulva-aukkoa. Voimalan putouskorkeus on 11,5 metriä, ja siinä on kolme pystyakselista koneistoa. Niissä on Kaplan-turbiinit, jotka tuottavat tehoa yhteensä 101 MW eli kukin 33,6 MW. Koneistot peruskorjattiin vuosina 2001–2003. Peruskorjauksen ja vuonna 2003 tehdyn perkauksen jälkeen voimalan teho nousi 31 MW. Koneistojen turbiinien juoksupyörän halkaisija on 6,756 metriä ja pyörimisnopeus 75 kierrosta minuutissa. Keskivesiolosuhteissa voimalan vuotuinen energiantuotto on 365 GWh, kun rakennusvirtaama on 1 050 vettä sekunnissa.[3][4]

Voimalan yläkanava on 150 metriä ja alakanava 330 metriä pitkä. Alakanavan pohjan leveys on 95 metriä.[3][4]

Patoallas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valajaskosken voimalan altaan pinta-ala on 1 400 hehtaaria eli 14 km². Se on 13,1 kilometriä pitkä ja 9,8 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 81 kilometriä. Patoaltaan vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy.[2][1][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos valmistui vuosien 1957 ja 1960 välisenä aikana. Työvoimaa rakennustöissä oli enimmillään noin 1 400 henkeä. Voimalan suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Hemmo Arponen.[3][4]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi kuuluu Kemijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 65) Ala-Kemijoen alueella (65.1) Petäjäskosken vl:n alueeseen (65.13), jonka Niskanperän alueella (65.132) patoallas sijaitsee.[6]

Valajaskosken voimalan altaan alueella on 20 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Salmijärvi (128 ha), Harjulampi (43 ha) ja Keinuvuopaja (24 ha), joita erottaa joesta penger tai kannas. Rautiojärvi (22 ha) laskee altaaseen Paavonojaa myöten ja Mäntylampi (10 ha) Povariojaa myöten Illinvuopajaan.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kansalaisen karttapaikka: Valajaskosken voimalan allas, Rovaniemi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.6.2017.
  2. a b c SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.
  3. a b c d Raimo Seppälä: Nykyinen Kemijoki. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02424-8.
  4. a b c d Valajaskosken voimalaitos (Kemijoki Oy)
  5. Kansalaisen karttapaikka: Valajaskosken voimalan allas, Rovaniemi (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.6.2017.
  6. a b Valajaskosken voimalan allas (65.132.2.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.