Ero sivun ”Rautatieliikenne” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti: hi:रेल (deleted) |
kuvitusta, w Merkkaus: muokkauspainike |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Ireland - Dublin - Tram.jpg|thumb|[[Luas]]-[[pikaraitiotie]]vaunu Dublinissa.]] |
|||
[[Tiedosto:BNSF 5350 20040808 Prairie du Chien WI.jpg|thumb|[[BNSF Railway]] -yhtiön [[tavarajuna]]]] |
|||
[[Tiedosto:CRH380Afromshanghai.jpg|CRH380A-[[suurnopeusjuna]]yksikkö Shanghaissa.]] |
|||
'''Rautatieliikenne''' on [[Maaliikenne|maaliikenteen]] [[Rautatie|kiskoilla]] kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan [[juna|junilla]] matkustajia ja rahtia. |
'''Rautatieliikenne''' on [[Maaliikenne|maaliikenteen]] [[Rautatie|kiskoilla]] kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan [[juna|junilla]] matkustajia ja rahtia. |
||
Rivi 104: | Rivi 107: | ||
|- |
|- |
||
| {{Itävalta}} |
| {{Itävalta}} |
||
|Österreichische Bundesbahnen |
|[[Österreichische Bundesbahnen]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Belgia}} |
|{{Belgia}} |
||
Rivi 116: | Rivi 119: | ||
|{{Tanska}} |
|{{Tanska}} |
||
|Danske Statsbaner |
|[[Danske Statsbaner]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Albania}} |
|{{Albania}} |
||
|Hekurudha Shqiptare |
|[[Hekurudha Shqiptare]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Azerbaidžan}} |
|{{Azerbaidžan}} |
||
|Azərbaycan Dövlət Dəmir Yolu |
|[[Azərbaycan Dövlət Dəmir Yolu]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Valko-Venäjä}} |
|{{Valko-Venäjä}} |
||
Rivi 129: | Rivi 132: | ||
|- |
|- |
||
|{{Bosnia ja Hertsegovina}} |
|{{Bosnia ja Hertsegovina}} |
||
|Željeznice Federacije Bosne i Hercegovine<br>Republike Srpske Railways |
|[[Željeznice Federacije Bosne i Hercegovine]]<br>[[Republike Srpske Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Bulgaria}} |
|{{Bulgaria}} |
||
|Balgarski darzhavni zheleznitsi |
|[[Balgarski darzhavni zheleznitsi]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Kroatia}} |
|{{Kroatia}} |
||
|Hrvatske željeznice |
|[[Hrvatske željeznice]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Tšekki}} |
|{{Tšekki}} |
||
|České dráhy |
|[[České dráhy]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Tanska}} |
|{{Tanska}} |
||
|Danske Statsbaner |
|[[Danske Statsbaner]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Viro}} |
|{{Viro}} |
||
|Eesti Raudtee |
|[[Eesti Raudtee]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Suomi}} |
|{{Suomi}} |
||
Rivi 153: | Rivi 156: | ||
|- |
|- |
||
|{{Georgia}} |
|{{Georgia}} |
||
|Sakartvelos Rki |
|[[Sakartvelos Rki]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Kreikka}} |
|{{Kreikka}} |
||
|Organismós Sidirodrómon Elládos |
|[[Organismós Sidirodrómon Elládos]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Unkari}} |
|{{Unkari}} |
||
|Magyar Államvasutak |
|[[Magyar Államvasutak]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Ukraina}} |
|{{Ukraina}} |
||
|Ukrzaliznytsia |
|[[Ukrzaliznytsia]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Irlanti}} |
|{{Irlanti}} |
||
|Iarnród Éireann |
|[[Iarnród Éireann]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Italia}} |
|{{Italia}} |
||
|Ferrovie dello Stato |
|[[Ferrovie dello Stato]][[linkki]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Kazakstan}} |
|{{Kazakstan}} |
||
|Qazaqstan Temir Zholy |
|[[Qazaqstan Temir Zholy]] |
||
|- |
|- |
||
| {{Liettua}} |
| {{Liettua}} |
||
Rivi 177: | Rivi 180: | ||
|- |
|- |
||
|{{Luxemburg}} |
|{{Luxemburg}} |
||
|Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois |
|[[Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Makedonia}} |
|{{Makedonia}} |
||
Rivi 183: | Rivi 186: | ||
|- |
|- |
||
|{{Moldova}} |
|{{Moldova}} |
||
|Calea Ferată din Moldova |
|[[Calea Ferată din Moldova]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Montenegro}} |
|{{Montenegro}} |
||
|Željeznica Crne Gore |
|[[Željeznica Crne Gore]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Alankomaat}} |
|{{Alankomaat}} |
||
Rivi 198: | Rivi 201: | ||
|- |
|- |
||
|{{Portugali}} |
|{{Portugali}} |
||
|Comboios de Portugal |
|[[Comboios de Portugal]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Romania}} |
|{{Romania}} |
||
|Căile Ferate Române |
|[[Căile Ferate Române]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Venäjä}} |
|{{Venäjä}} |
||
Rivi 207: | Rivi 210: | ||
|- |
|- |
||
|{{Serbia}} |
|{{Serbia}} |
||
|Železnice Srbije |
|[[Železnice Srbije]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Slovakia}} |
|{{Slovakia}} |
||
|Železnice Slovenskej republiky |
|[[Železnice Slovenskej republiky]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Slovenia}} |
|{{Slovenia}} |
||
|Slovenske železnice |
|[[Slovenske železnice]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Espanja}} |
|{{Espanja}} |
||
Rivi 219: | Rivi 222: | ||
|- |
|- |
||
|{{Ruotsi}} |
|{{Ruotsi}} |
||
|SJ AB |
|[[SJ AB]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Sveitsi}} |
|{{Sveitsi}} |
||
Rivi 225: | Rivi 228: | ||
|- |
|- |
||
|{{Turkki}} |
|{{Turkki}} |
||
|Türkiye Cumhuriyeti Devlet Demiryolları |
|[[Türkiye Cumhuriyeti Devlet Demiryolları]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Britannia}} |
|{{Britannia}} |
||
Rivi 237: | Rivi 240: | ||
|- |
|- |
||
|{{Israel}} |
|{{Israel}} |
||
|Israel Railways |
|[[Israel Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Iran}} |
|{{Iran}} |
||
Rivi 243: | Rivi 246: | ||
|- |
|- |
||
|{{Armenia}} |
|{{Armenia}} |
||
|Armenian Railways |
|[[Armenian Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Bangladesh}} |
|{{Bangladesh}} |
||
|Bangladesh Railway |
|[[Bangladesh Railway]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Myanmar}} |
|{{Myanmar}} |
||
|Myanmar Railways |
|[[Myanmar Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Kiina}} |
|{{Kiina}} |
||
|China Railways |
|[[China Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Egypti}} |
|{{Egypti}} |
||
Rivi 264: | Rivi 267: | ||
|- |
|- |
||
|{{Japani}} |
|{{Japani}} |
||
|Japan Railways Group |
|[[Japan Railways|Japan Railways Group]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Kazakstan}} |
|{{Kazakstan}} |
||
Rivi 273: | Rivi 276: | ||
|- |
|- |
||
|{{Etelä-Korea}} |
|{{Etelä-Korea}} |
||
|Korea Railroad Corporation |
|[[Korea Railroad Corporation]] |
||
(Korail) Korea Railroad Corporation |
(Korail) Korea Railroad Corporation |
||
|- |
|- |
||
|{{Kirgisia}} |
|{{Kirgisia}} |
||
|Kyrgyz Railway |
|[[Kyrgyz Railway]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Mongolia}} |
|{{Mongolia}} |
||
|Mongolian Railway |
|[[Mongolian Railway]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Nepal}} |
|{{Nepal}} |
||
Rivi 286: | Rivi 289: | ||
|- |
|- |
||
|{{Pakistan}} |
|{{Pakistan}} |
||
|Pakistan Railways |
|[[Pakistan Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Filippiinit}} |
|{{Filippiinit}} |
||
|Philippine National Railways |
|[[Philippine National Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Saudi-Arabia}} |
|{{Saudi-Arabia}} |
||
Rivi 295: | Rivi 298: | ||
|- |
|- |
||
|{{Sri Lanka}} |
|{{Sri Lanka}} |
||
|Sri Lankan Railways |
|[[Sri Lankan Railways]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Syyria}} |
|{{Syyria}} |
||
Rivi 304: | Rivi 307: | ||
|- |
|- |
||
|{{Vietnam}} |
|{{Vietnam}} |
||
|Đường sắt Việt Nam |
|[[Đường sắt Việt Nam]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Argentiina}} |
|{{Argentiina}} |
||
Rivi 310: | Rivi 313: | ||
|- |
|- |
||
|{{Brasilia}} |
|{{Brasilia}} |
||
|Rede Ferroviária Federal, Sociedade Anônima |
|[[Rede Ferroviária Federal]], [[Sociedade Anônima]] |
||
|- |
|- |
||
|{{Chile}} |
|{{Chile}} |
Versio 16. syyskuuta 2011 kello 15.12
Rautatieliikenne on maaliikenteen kiskoilla kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan junilla matkustajia ja rahtia.
Yleistä
Rautatieliikenteessä rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää kaikkine varusteineen (sähköistys, opastimet, turvalaitteet). Junien käyttämä kulkuväylä eli raide koostuu kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on nykyisin valssattu teräksestä. Kiskoja tukee puinen tai betoninen ratapölkkyrakenne, joka pitää raiteet tarkalleen oikealla etäisyydellä toisistaan. Raide tuetaan lujasti ratapenkereeseen, joka on yleensä tehty karkeasta sepelistä, mutta myös hienoa sepeliä tai soraa voidaan käyttää.lähde?
Rautatieliikenne on yksi energiatehokkaimmista tavoista siirtää mekaanisesti tavaraa maalla. Rautatie tarjoaa erittäin tasaisen ja kovan pinnan, jolla junan pyöräkerrat voivat rullata erittäin pienellä kitkalla. Tämä on matkustajille mukavampaa ja säästää energiaa. Junat ovat myös kapeita ja matalia sekä pitkiä, jolloin ilmanvastus on alhainen. Kaiken kaikkiaan sopivien olosuhteiden vallitessa juna tarvitsee 50–70 % vähemmän energiaa kuljettaakseen tietyn määrän rahtia (tai tietyn määrän matkustajia) kuin tiellä;lähde? öljyhuippu saattaakin johtaa raidekuljetusten lisääntymiseen tulevaisuudessa. Ratapölkkyjen avulla raiteet jakavat junan painon tasaisesti ratapengertä ja maata vasten, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lastit kuin on mahdollista tiekuljetuksissa.
Junaliikenne on yksi turvallisimmista liikennemuodoista ja käyttää myös erittäin tehokkaasti tilaa: kaksiraiteinen ratalinja voi kuljettaa enemmän matkustajia tai rahtia tietyssä ajassa kuin nelikaistainen moottoritie.lähde?
Historia
Varhaisimmat todisteet eräänlaisesta raideliikenteestä on Kreikassa Korintin kannaksella 6. vuosisadalla eaa., jolloin orjat työnsivät veneitä kalkkikiviuralla ns. Diolkosin vaunutietä.[1] Myöhempi raideliikenteen historia alkaa 500 vuoden takaa, jolloin raiteet olivat puusta tai kivestä ja voimanlähteenä käytettiin ihmis- tai hevosvoimaa. Ensimmäiset jyrkkiin rinteisiin rakennetut funikulaarit tulivat myös käyttöön 1500-luvulla. Nykyaikainen rautatieliikenne sai alkunsa James Wattin keksimästä höyrykoneesta 1820-luvulla Englannissa. Siinä hyödynnettiin höyryveturia, joka oli ensimmäinen käytännöllinen mekanisoidun maaliikenteen muoto, ja pysyi sellaisena seuraavat sata vuotta.
Voimanlähde
Höyryveturi
- Pääartikkeli: Höyryveturi
Höyryveturi on höyrykoneen voimalla kulkeva junan veturi. Suomessa rautaliikenne alkoi höyryvetureilla 1800-luvun loppupuolella. Niitä käytettiin Suomessa vakituisessa liikenteessä 1975 asti.
Dieselveturi
- Pääartikkeli: Dieselveturi
Dieselveturi on veturi, joka käyttää polttoaineenaan dieselöljyä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi Dv12) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi Dr16). Dieselveturit yleistyivät Suomessa sotien jälkeen 1940-luvulla.
Sähköveturi
- Pääartikkeli: Sähköveturi
Sähköveturi saa käyttöenergiansa rautatien yläpuolella olevasta ajolangasta tai raiteiden vierestä ja/tai välistä virtakiskosta virroittimella, jota kautta saatu sähkövirta muutetaan veturin sähkömoottorissa liike-energiaksi, joka siirretään voimansiirtolaitteiden eli yleensä ajomoottorikäyttölaitteen kautta veturin pyöriin. Suomessa käytetyt sähköveturimallit ovat neuvostovalmisteinen Sr1 ja sveitsiläisvalmisteinen Sr2.
Suomessa sähköveturit alkoivat liikennöidä ensimmäisen kerran vuonna 1973. Useimpien ratojen sähköistystyöt kestivät 1990-luvulle.
Sähkömagneettijuna
- Pääartikkeli: Maglev
Sähkömagneettijunia on kehitetty ennen kaikkea Saksassa, mutta ainoa nykyisin käytössä oleva järjestelmä toimii Shanghaissa, Kiinassa.[2] Nykyinen linja on 30 km pitkä, mutta 175 pitkä laajennusosa aukeaa suunnitelmien mukaan 2010.[3]
Rautatie
- Pääartikkeli: Rautatie
Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatieliikenne toimii kiskoilla, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista.
Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet.
Rautatieliikenteen harjoittaminen
Rautatieasema
- Pääartikkeli: Rautatieasema
Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen. Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.
Aikataulut
Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.
Opastin- ja merkinantojärjestelmä
Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.
Turvallisuus
Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.[4]
EU:ssa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa onnettomuuksia on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt, ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.[5]
Väitteitä rautatieliikenteestä
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hyödyt
- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- (täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- kulkeminen hiljaista ja tasaista
- pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
- suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)
Haitat
- radan rakentaminen on kallista (kustannukset moottoritien hintaluokassa, eli 3-5 milj. euroa/km)
- junat ovat kalliita (esimerkiksi 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000–500 000 euroa)
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikoista johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
Rautatieliikenne Suomessa
- Pääartikkeli: Suomen rautatieliikenne
Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR Group ja rataverkkoa ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Liikenneviraston Rautatieosasto (ent. Ratahallintokeskus). Periaatteessa tavaraliikenteen kilpailu vapautui vuonna 2007 ja henkilöliikenne vuonna 2010, mutta käytännössä VR:llä ei ole kilpailua kummallakaan alueella.
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1860-luvulla. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla hoidetaan henkilöliikennettä yhä dieselkalustolla.
Luettelo valtiollisista rautatieyhtiöistä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lewis,MJ T: Railways in the Greek and Roman World (pdf) sciencenews.gr. 11. huhtikuuta 2009. Viitattu 10.11.2009.
- ↑ Shanghai Maglev Official Website
- ↑ Shanghai-Hangzhou Maglev, China Railway Technology
- ↑ Tasoristeysten turvallisuus Liikenneturva
- ↑ Rautatien tasoristeykset Rautatievirasto 2009