SBB-CFF-FFS

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SBB-CFF-FFS

Sbb-logo.svg

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1902
Toimitusjohtaja Andreas Meyer
Kotipaikka Sveitsin lippu Bern, Sveitsi
Toiminta-alue Sveitsi ja lähivaltiot
Toimiala rautatieliikenne
Tuotteet matkustaja- ja tavaraliikenne
Liikevaihto Nousua 8 786 milj. Sfr (2015)[1]
Henkilökuntaa Nousua 30 000 (2015)[1]
Emoyhtiö Schweizerische Bundesbahnen SBB
Tytäryhtiöt SBB Cargo, SBB GmbH, RegionAlps, Thurbo, Zentralbahn, Sensetalbahn, Ticino Lombardia, AlpTransit Gotthard, ym.
Omistaja Sveitsin valtio
Kotisivu www.sbb.ch

Sveitsin valtionrautatiet (saks. SBB, Schweizerische Bundesbahnen, ransk. CFF, Chemins de fer fédéraux suisses, ital. FFS, Ferrovie federali svizzere, retoromaaniksi VFS, Viafiers federalas svizras, engl. SFR, Swiss federal railways) on Sveitsin valtiollinen rautatieyhtiö. SBB:n kaikki osakkeet omistaa Sveitsin valtio. SBB on sekä liikenteenharjoittaja että ratainfran omistaja.

Yhtiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schweizerische Bundesbahnen SBB on konsernin emoyhtiö, joka omistaa rataverkon ja siihen kiinteästi liittyvät osat kuten asemat. Henkilöliikenne tapahtuu pääosin emoyhtiön nimissä, mutta osa toiminnasta tapahtuu tytäryhtiöissä (RegionAlps SA, Thurbo AG, zb Zentralbahn AG, Sensetalbahn AG, Ticino Lombardia SA). Saksan-paikallisliikenteen toteuttaa SBB GmbH. Tavaraliikenneyhtiö on SBB Cargo AG. Lisäksi SBB omistaa muun muassa vesivoimalaitosyhtiöitä, Gotthardin pohjatunnelia rakentavan AlpTransit Gotthard AG:n, matkatoimiston, vakuutusyhtiön ja kiinteistöyhtiöitä.[2]

Vuonna 2015 SBB-konsernin liikevaihto oli 8,8 mrd. Sfr. Konsernin yhtiöiden omistaman rataverkon pituus oli 3 172 kilometriä. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2015 30 000 työntekijää.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin rautatieverkon rakentaminen v. 1847-1908

Sveitsin rautatieverkko rakennettiin pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolla: vuonna 1900 rataverkon pituus oli 3 789 km eli noin 75 % nykyisestä 5 035 kilometristä[3]. Rakentajayhtiöt olivat yksityisiä tai kantonien omistamia. Vuosisadan lopulla useat rautatieyhtiöt joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin suurten investointien, keskinäisen kilpailun ja taloudellisen taantuman takia. Tilanteen ratkaisemiseksi Sveitsissä järjestettiin vuosina 1895 ja 1898 kansanäänestys valtiollisen rautatieyhtiön perustamisesta ja yksityisten rautatieyhtiöiden valtiollistamisesta. Myönteisten päätösten jälkeen perustettiin liittovaltion rautatieyhtiö SBB. [4]

SBB:n toiminnan katsotaan alkaneen 1.1.1902, kun usean rautatieyhtiön toiminta siirretiin SBB:n hoidettavaksi:

  • Aargauische Südbahn, ASB
  • Bötzbergbahn, BöB
  • Schweizerische Nordostbahn, NOB
  • Schweizerische Centralbahn, SCB
  • Wohlen-Bremgarten, WB.

SBB:n toiminta laajeni edelleen, kun lisää yhtiöitä liitettiin siihen:

  • 1.7.1902 Vereinigte Schweizerbahnen, VSB
  • 1.5.1903 Jura-Simplon-Bahn, JS
  • 1.5.1909 Gotthardbahn, GB
  • 1.1.1913 Genève - La Plaine, GP
  • 1.7.1913 Jura neuchâtelois, JN
  • 1.1.1918 Tössthalbahn, TTB
  • 1.7.1918 Wald-Rüti, WT
  • 1.1.1922 Seethalbahn, STB
  • 3.10.1948 Uerikon-Bauma-Bahn, UeBB. [5] [6]

SBB:llä oli vuonna 1903 50 miljoonaa matkustajaa. Kuljetetun tavaran määrä oli tällöin 9 milj. tn. SBB:n rataverkon laajuus oli jo vuonna 1909 lähes nykyinen eli 2 648 km. Vuonna 2015 matkustajaliikenteen vastaavat luvut olivat yhdeksänkertaiset ja tavaraliikenteen noin kuusinkertaiset:[7] [8][9]

SBB:n kehittyminen 1903-2015
vuosi matkustajat, milj. tavara, milj.tn. työntekijät
1903 50 8,9 25 100
1925 102 16,4 35 500
1945 205 13,3 35 000
1964 248 36,4 43 400
1978 203 39,9 38 000
1995 253 47,4 33 500
2000 222 60,5 28 300
2007 307 53,7 27 400
2009 328 49,3 28 000
2011 357 48,6 28 600
2015 442 51,1 30 000

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB:n rataverkko kattaa lähes koko Sveitsin (punaisella).

SBB harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä sekä vähäisessä määrin bussiliikennettä. Yhtiön junilla tehtiin vuonna 2015 yhteensä 442 milj. matkaa ja matkustajasuorite oli 18,6 mrd. matkustajakilometriä (koko Sveitsi v. 2014 20,0 mrd. matkustaja-km[3]). SBB Cargo AG:n kuljettaman tavaran määrä oli 51,1 milj. tonnia ja tavarasuorite oli 15,1 mrd. tonnikilometriä.[9]

Aikataulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin matkustajaliikenteen aikatauluissa lähtökohtana on vakiovuorovälit (saks. Taktfahrplan): junat kulkevat joka tunti samaan aikaan, esim. 15 tai 60 minuutin välein[10].

SBB:n rataverkon junien täsmällisyys on korkea: vuonna 2015 vain joka kahdeksas (12,2 %) matkustaja saapui määräasemalleen yli 3 minuuttia myöhässä. Myöhästymisistä huolimatta jatkoyhteydet säilyivät 97 %:lle matkustajista. SBB:n rataverkon tavarajunista 25 % myöhästyi yli 3 minuuttia.[11]

Kaukoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB:n kaukoliikenteen matkustajasuorite oli vuonna 2015 13,5 milj. matkustaja-km, noin 73 % kaikesta henkilöliikenteestä. Kaukoliikenteen reittejä ajettiin keskimäärin päivittäin lähes 190 000 km. Junissa oli keskimäärin 626 istumapaikkaa, joista käytössä oli 31,6 %.[12] Merkittävimmät kaukoliikenteen reittivälit ovat[13]:

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin alueellinen lähiliikenne (S-bahn) toimii 7 alueella.

Kaukoliikenteen lisäksi yhtiö liikennöi paikallisjunia (R, RE) lähes kaikilla rataosuuksillaan. SBB:n S-junia (lähijunia) kulkee Zürichin, Baselin, Lausannen, Zugin, Aargaun ja Luzernin alueilla.

Paikallisliikenteen matkustajasuorite oli vuonna 2015 5,0 milj. matkustaja-km. Paikallisliikenteen reittejä ajettiin päivittäin keskimäärin noin 211 000 km. Junissa oli keskimäärin 297 istumapaikkaa, joista käytössä oli 22,7 %.[12]

Kansainvälinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB:n kalustolla ajetaan kansainvälisen liikenteen junia Saksaan, Italiaan ja Itävaltaan. Lisäksi SBB on osakkaana Lyria SAS:ssa, joka harjoittaa TGV-liikennettä Sveitsin ja Ranskan välillä.[14]

Tavaraliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB Cargo on tavaraliikenteen operaattori.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB:llä on noin 2 000 veturia tai moottorivaunua, noin 2 400 matkustajavaunua sekä noin 6 500 tavaravaunua.[15]

Henkilöjunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöliikenteeen kalustoon kuului vuoden 2015 lopussa 335 veturia, 134 moottorijunan vetovaunua sekä 83 järjestelyveturia, yhteensä 552 erilaista vetolaitetta. Matkustajavaunuja oli kaikkiaan 2 359, joista 1 879 kpl oli 1./2. luokan "perusvaunuja", 21 matkatavaravaunuja, 415 ohjausvaunuja ja 44 ravintolavaunuja.[15]

Kaukoliikenteen tyypillisiä junia ovat [16]

  • vilkkailla reiteillä: IC-juna, jossa veturina Re 460 ja vaunuina IC2000-tyyppisiä 2-kerrosvaunuja,
  • mutkaisilla reiteillä: kallistuvakorinen ICN-juna (tyyppiä RABDe 500), jossa on 7 vaunua,
  • vähemmän vilkkailla reiteillä: 1-kerroksinen IC- tai IR-veturijuna EW IV -tyyppisin vaunuin.

Tavarajunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB Cargon kalustossa oli 31.12.2015 yhteensä 941 vetolaitetta, joista 678 oli varsinaisia vetureita. Tavaravaunuja oli kaikkiaan 6 478.[15]

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SBB:n rataverkko on kokonaan sähköistetty, joten valtaosa liikenteestä hoidetaan sähkökäyttöisellä vetokalustolla. Dieselvetureita ja -koneita käytetään ratapihoilla, kunnossapitotöissä sekä sähkökatkosten varalta varavetureina. SBB:n sähkönhankinta vuonna 2015 oli 3,5 TWh. Tästä SBB:n rataverkon kulutus oli noin 2,1 TWh.[17]

SBB omistaa yhden vesivoimalaitosyhtiön kokonaan ja osuuden viidestä yhtiöstä[18]. Osan sähköstä SBB ostaa ja siirtää kahdeksan taajuusmuuntoaseman kautta junaverkkoon (15 kV, 16,7 Hz). SBB:n 132 kV sähkönsiirtoverkon pituus on 1 862 kilometriä.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die SBB in Zahlen und Fakten 2015 (pdf) (SBB:n vuosiraportti 2015) SBB AG. (saksaksi)
  • SBB:n kotisivut SBB-CFF-FFS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  • Annual Report 2011 (PDF) Bern: SBB AG. (saksaksi)
  • Die SBB in Zahlen 2011 (PDF) 6.12.2012. Bern: SBB AG. (saksaksi)
  • Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja) Bern: Stiftung HLS. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi)
  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Die SBB in Zahlen 2015, s. 7–9
  2. Annual Report 2011, s. 116 (englanniksi)
  3. a b Mobilität und Verkehr, Wichtigste Kennzahlen. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 31.10.2010. (saksaksi)
  4. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkelit D7961: Eisenbahnen ja D42003: Schweizerische Bundesbahnen (SBB) (saksaksi)
  5. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkelit D7961: Eisenbahnen, D42003: Schweizerische Bundesbahnen (SBB) ja D42007: Vereinigte Schweizerbahnen (VSB) (saksaksi)
  6. Schienennetz Schweiz, s. 104-117
  7. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), artikkeli D42003, luku 3: Schweizerische Bundesbahnen (SBB)
  8. Die SBB in Zahlen 2011, s. 5-7
  9. a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 5-7
  10. Netzgrafik Fahrplan Schweiz 2016 (pdf) (Sveitsin juna-aikataulut vuonna 2016 graafisena kaaviona) SMA und Partner AG. Viitattu 25.3.2016. (saksaksi), (ranskaksi), (englanniksi)
  11. Die SBB in Zahlen 2015, s. 3
  12. a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 15
  13. SBB:n kotisivut, Timetable (englanniksi)
  14. Annual Report 2011, s. 129 (saksaksi)
  15. a b c Die SBB in Zahlen 2015, s. 17, 27
  16. SBB:n kotisivut, Reisen-Reisemarkt-Services-Im Zug-Züge-Fernverkehr
  17. a b Die SBB in Zahlen 2015, s. 33
  18. Annual Report 2011, s. 33, 129

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]