Gotthardin pohjatunneli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaavakuva Gotthardin pohjatunnelista. (New Railway Link through the Alps - NRLA)
Gotthardin ja Cenerin pohjatunnelit

Gotthardin pohjatunneli (saks. Gotthard-Basistunnel, ital. Galleria di base del San Gottardo) on rakenteilla oleva 57-kilometrinen rautatietunneli Sveitsissä. Tunneli otettiin kaupalliseen liikennekäyttöön kesäkuun 2016 alussa.[1] Gotthardin pohjatunneli on maailman pisin rautatietunneli, kolme kilometriä seuraavaksi pisintä Japanin Seikan-tunnelia (pituus 53,9 kilometriä) pidempi.

Tunnelin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Itäisen tunnelin pituus on 57,104 kilometriä ja läntisen 57,017 kilometriä.[2] Tunnelien välille kaivetaan turvallisuustekijöiden vuoksi käytäviä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivetaan 151,8 kilometriä.

Tunnelin pohjoinen suuaukko on Rynächtin liikennepaikan (456 metriä meren pinnan yläpuolella) eteläpuolella, lähellä Altdorfia, Urin kantonissa. Eteläinen suuaukko on Pozzo Negrossa (310 metriä meren pinnan yläpuolella), Biascan lähellä, Ticinon kantonissa. Tunneli nousee keskikohtaa kohti kuljettaessa siten, että korkein kohta on 550 metriä meren pinnan yläpuolella. Tunnelissa on kaksi raiteenvaihtopaikkaa, Tujetsch (22,3 kilometrin päässä Rynächtistä) ja Polmengo (17,2 kilometrin päässä Pozzo Negrosta).[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjatunneli liittyy laajaan hankkeeseen, jolla parannetaan Sveitsin ja Saksan sekä Italian välisiä ratayhteyksiä. Gotthardin tunneleiden lisäksi Zürichin ja Milanon välillä tulee olemaan Cenerin ja Zimmerbergin pohjatunnelit.[3] Pohjatunnelin käyttöönoton jälkeen matka-aika Zürichistä Milanoon on arviolta kaksi tuntia ja 50 minuuttia, kun se nykyään on kolme tuntia ja 41 minuuttia (vuoden 2010 aikataulu).[4] Nopeimmat junat voivat kulkea tunnelissa 250 kilometrin tuntinopeudella.[5] Tunnelin päivittäinen enimmäiskapasiteetti on noin 300 junaa, josta henkilöjunien osuus on arviolta 110 (keskimäärin noin kaksi junaa tunnissa suuntaansa).[6]

Gotthardin pohjatunneli korvaa osittain jo olemassa olevan Gotthardin tunnelin, joka jää edelleen hitaamman tavara- ja paikallisliikenteen käyttöön.

Rakennusprojekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen toteuttaja on AlpTransit Gotthard AG -yhtiö, joka on Sveitsin valtiollisen rautatieyhtiön SBB-CFF-FFS:n tytäryhtiö. Pohjatunnelin kokonaiskustannukset tulevat aikanaan olemaan tämän hetken tietojen perusteella 9,8 miljardia Sveitsin frangia (7,3 miljardia euroa)[7]. Tunnelityömaalla on työskennellyt vuosien aikana 2 500 henkilöä.[8] Heistä on kuollut onnettomuuksissa kahdeksan (tilanne syyskuussa 2010).[9]

Tunneleita tehtiin muun muassa kallioperästä ja tunnelien koosta riippuen sekä räjäyttämällä (44 prosenttia tunnelipituudesta) että isoilla porauslaitteistoilla (56 %). Kaivettujen kalliomassojen paino oli noin 28 miljoonaa tonnia.[10]

Tunneli oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2016,[11] mutta käyttöönotto aikaistui ja tunneli avattiin jo kesäkuussa 2016.

Rakennusprosessin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1996 aputunneleiden kaivaminen alkoi
  • 2001 päätunneleiden kaivaminen alkoi
  • 2004 heinäkuussa käytäviä ja tunneleita oli valmiina 52,3 km (34,1 %),
  • 2005 kesäkuussa 74,6 km (48,6 %)
  • 2006 kesäkuussa 94,1 km (61,3 %)
  • 2007 toukokuussa 103,3 km (67,4 %)
  • 2008 huhtikuussa 109 km (71%)
  • 2010 maaliskuussa 144 km (95 %)
  • 2010 lokakuussa 149,1 km (98,2 %)
  • 15.10.2010, itäisen tunnelin puhkaisu
  • 2011 tammikuussa 150,8 km (99,3 %)
  • 23.3.2011, läntisen tunnelin puhkaisu
  • 2016 kesäkuussa rautateiden kaupallinen käyttöönotto

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alp Transit, kotisivu
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailman pisin rautatietunneli auki Sveitsissä. Aamulehti, 24.5.2016, s. A19.
  2. a b Bahnprofil Schweiz, s. 67
  3. Bav.admin.ch
  4. Sveitsin julkisen liikenteen aikataulu nro 4500
  5. Tunneliyhtiön esite (PDF) The new Gotthard rail link, s. 3. 11/2005. AlpTransit Gotthard Ltd. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  6. Kapasiteettiselvitys (pdf) Fakten zum Gotthard-Verkehr 2020. Februar 2005. Gotthard-Komitee. Viitattu 23.10.2010. (saksaksi)
  7. Kokonaiskustannusarvio 30.6.2010
  8. Aamulehti sivu A15, 15.10.2010
  9. Sveitsiläisen HR-sivuston artikkeli Mineur im Ceneri-Basistunnel von Felsblock erschlagen. 23.9.2010. Viitattu 27.10.2010. (saksaksi)
  10. Alptransitin tiedote, julkaistu 23.3.2011.
  11. Press release - Detail: AlpTransit Gotthard AG www.alptransit.ch. Viitattu 29.7.2015.