Gotthardin pohjatunneli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 2016 käyttöönotettua rautatietunnelia. Ensimmäisestä Gotthardin rautatietunnelista ja Gotthardin maantietunnelista on omat artikkelinsa.
Gotthardin pohjatunneli
Gotthard-Basistunnel
Pyöreitä, betonilla vahvistettuja tunneleita on Gotthardin pohjatunnelissa kaikkiaan 152 km.
Pyöreitä, betonilla vahvistettuja tunneleita on Gotthardin pohjatunnelissa kaikkiaan 152 km.
Alittaa Glarusin Alpit, Adulan Alpit
Paikkakunta Urin, Graubündenin ja Ticinon kantonit
Alkupiste Erstfeld
Loppupiste Bodio
Maa Sveitsi
Avattu 1.6.2016
Pituus 57,1 km
Syvyys 2,4 km
Raiteita 2
Ylläpitäjä SBB
Tunneli kulkee monentyyppisten kalliorakenteiden läpi.
Gotthardin pohjatunneli sijaitsee Erstfeldin ja Bodion asemien välilä.

Gotthardin pohjatunneli (saks. Gotthard-Basistunnel, ital. Galleria di base del San Gottardo) on 57-kilometrinen rautatietunneli Sveitsissä. Tunneli avattiin virallisesti 1.6.2016,[1] ja aikataulun mukainen henkilöliikenne tunnelissa alkoi 11. joulukuuta 2016[2]. Gotthardin pohjatunneli on maailman pisin rautatietunneli, kolme kilometriä seuraavaksi pisintä Japanin Seikan-tunnelia (pituus 53,9 kilometriä) pidempi.

Tunnelin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Itäisen tunnelin pituus on 57,104 kilometriä ja läntisen 57,017 kilometriä.[3] Tunnelit on yhdistetty turvallisuustekijöiden vuoksi käytävällä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivettiin 151,8 kilometriä.

Tunnelin pohjoinen suuaukko on Rynächtin liikennepaikan (456 metriä meren pinnan yläpuolella) eteläpuolella, lähellä Altdorfia, Urin kantonissa. Eteläinen suuaukko on Pozzo Negrossa (310 metriä meren pinnan yläpuolella), Biascan lähellä, Ticinon kantonissa. Tunneli nousee keskikohtaa kohti kuljettaessa siten, että korkein kohta on 550 metriä meren pinnan yläpuolella. Tunnelissa on kaksi raiteenvaihtopaikkaa, Tujetsch (22,3 kilometrin päässä Rynächtistä) ja Polmengo (17,2 kilometrin päässä Pozzo Negrosta).[3]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjatunneli liittyy laajaan hankkeeseen, jolla parannetaan Sveitsin ja Saksan sekä Italian välisiä ratayhteyksiä. Gotthardin tunneleiden lisäksi Zürichin ja Milanon välillä tulee olemaan Cenerin ja Zimmerbergin pohjatunnelit.[4] Pohjatunnelin käyttöönoton jälkeen matka-aika Zürichistä Milanoon on vuonna 2017 kolme tuntia ja 26 minuuttia[5], kun se vuonna 2016 oli neljä tuntia ja kolme minuuttia [6]. Nopeimmat junat voivat kulkea tunnelissa 250 kilometrin tuntinopeudella[7]. Tunnelin päivittäinen kapasiteetti on noin 315 junaa, josta henkilöjunien osuus on arviolta 65 (keskimäärin noin kaksi junaa tunnissa suuntaansa päiväaikaan)[8].

Gotthardin pohjatunneli korvaa osittain Gotthardin tunnelin, joka jää edelleen hitaamman tavara- ja paikallisliikenteen käyttöön.

Rakennusprojekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkeen toteuttaja oli AlpTransit Gotthard AG -yhtiö, joka on Sveitsin valtiollisen rautatieyhtiön SBB-CFF-FFS:n tytäryhtiö. Pohjatunnelin kokonaiskustannukset olivat 12,2 miljardia Sveitsin frangia (runsaat 11 mrd. €). Projekti kesti kaikkiaan 17 vuotta.[8]

Tunneliprojektissa tehtiin yhteensä noin neljä miljoonaa työtuntia[9]. Tunnelin rakennustöissä kuoli yhteensä yhdeksän henkilöä, kaikki louhintavaiheessa vuosina 2002–2012[10].

Tunneleita tehtiin muun muassa kallioperästä ja tunnelien koosta riippuen sekä räjäyttämällä (36 prosenttia tunnelipituudesta) että isoilla porauslaitteistoilla (64 %). Kaivettujen kalliomassojen paino oli noin 28 miljoonaa tonnia.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alp Transit, kotisivu
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Die Eröffnung des Gotthard-Basistunnels – ein weltweit beachtetes Ereignis und ein Volksfest für Jung und Alt (Gottardo 2016, tunneliyhteyden infosivusto) Bundesamt für Verkehr BAV, SBB AG ja AlpTransit Gotthard AG. Viitattu 1.6.2016. (saksaksi)
  2. Fahrplanwechsel, Eine halbe Stunde schneller ins Tessin (Neue Zürcher Zeitungin uutinen juna-aikataulumuutoksista uuden aikataulukauden alkaessa 11.12.2016) Viitattu 1.6.2016. (saksaksi)
  3. a b Bahnprofil Schweiz, s. 67
  4. Bav.admin.ch
  5. Offizielles Kursbuch (Aikatauluhaku kaudelle 11.12.16 - 09.12.17, aikataulu nro 631) Viitattu 29.11.2016. (saksaksi)
  6. Archiv 2016 (Aikatauluhaku kaudelle 2015-2016, aikataulu nro 631) Viitattu 29.11.2016. (saksaksi)
  7. Tunneliyhtiön esite (PDF) The new Gotthard rail link, s. 3. 11/2005. AlpTransit Gotthard Ltd. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  8. a b Gotthard-Basistunnel (Tunnelin esittely ministeriön verkkosivuilla) Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation. Viitattu 11.12.2016. (saksaksi)
  9. a b Facts and figures, Project data – raw construction Gotthard Base Tunnel (Tunneliyhtiön raportti tunnelien louhinnasta) Viitattu 11.12.2016. (englanniksi)
  10. Memorial ceremony for deceased tunnel workers (Tunneliyhtiön tiedote 31.5.2016) Viitattu 11.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]