Ero sivun ”Alkoholijuoma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p parnasin sivua eikä enään hämää niin paljoa asiaa
Kielioppia korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
Rivi 2: Rivi 2:
'''Alkoholijuoma''' eli '''väkijuoma''' on [[etanoli]]a sisältävä [[juoma]].<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|alkoholijuoma}}</ref> Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan yleensä luonnollisella [[Käyminen|käymismenetelmällä]], johon tarvitaan [[sokeri]]a ja [[hiiva]]a, ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan [[Tislaus|tislaamalla]]. Yleisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat [[olut]], [[siideri]] ja [[viini]], väkeviä ovat esimerkiksi [[viina]]t, [[Konjakki|konjakit]], [[viski]]t ja [[likööri]]t. [[Drinkki|Drinkit]] eli cocktailit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.
'''Alkoholijuoma''' eli '''väkijuoma''' on [[etanoli]]a sisältävä [[juoma]].<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|alkoholijuoma}}</ref> Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan yleensä luonnollisella [[Käyminen|käymismenetelmällä]], johon tarvitaan [[sokeri]]a ja [[hiiva]]a, ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan [[Tislaus|tislaamalla]]. Yleisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat [[olut]], [[siideri]] ja [[viini]], väkeviä ovat esimerkiksi [[viina]]t, [[Konjakki|konjakit]], [[viski]]t ja [[likööri]]t. [[Drinkki|Drinkit]] eli cocktailit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.


Alkoholijuomien etanoli toimii [[Päihde|päihteenä]], jolla on [[keskushermosto]]a lamaava vaikutus. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena tuottaa [[humalatila]]n. Alkoholi on erittäin haitallista ihmiskeholle. Sen juonnilla on merkittäviä [[Alkoholinkäytön terveysvaikutukset|terveysriskejä]], kuten riippuvuus eli [[alkoholismi]]. Yli miljardin ihmisen arvioidaan kuluttavan haitallisia määriä alkoholia.<ref name="y-lehti"/> Suomalaisten sairauksista alkoholijuomat aiheuttavat arviolta kuusi prosenttia.<ref name="tissuttelu"/>
Alkoholijuomien etanoli toimii [[Päihde|päihteenä]], jolla on [[keskushermosto]]a lamaava vaikutus. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena tuottaa [[humalatila]]n. Alkoholi on suurina määrina erittäin haitallista ihmiskeholle. Sen juonnilla on merkittäviä [[Alkoholinkäytön terveysvaikutukset|terveysriskejä]], kuten riippuvuus eli [[alkoholismi]]. Yli miljardin ihmisen arvioidaan kuluttavan haitallisia määriä alkoholia.<ref name="y-lehti"/> Suomalaisten sairauksista alkoholijuomat aiheuttavat arviolta kuusi prosenttia.<ref name="tissuttelu"/>


== Alkoholijuomatyyppejä ==
== Alkoholijuomatyyppejä ==

Versio 25. kesäkuuta 2023 kello 00.56

Valikoima alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä.

Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.[1] Alkoholijuomat jaetaan yleisesti mietoihin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan yleensä luonnollisella käymismenetelmällä, johon tarvitaan sokeria ja hiivaa, ja väkeviin alkoholijuomiin, jotka tuotetaan tislaamalla. Yleisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat olut, siideri ja viini, väkeviä ovat esimerkiksi viinat, konjakit, viskit ja liköörit. Drinkit eli cocktailit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.

Alkoholijuomien etanoli toimii päihteenä, jolla on keskushermostoa lamaava vaikutus. Alkoholijuoman nauttiminen suurena annoksena tuottaa humalatilan. Alkoholi on suurina määrina erittäin haitallista ihmiskeholle. Sen juonnilla on merkittäviä terveysriskejä, kuten riippuvuus eli alkoholismi. Yli miljardin ihmisen arvioidaan kuluttavan haitallisia määriä alkoholia.[2] Suomalaisten sairauksista alkoholijuomat aiheuttavat arviolta kuusi prosenttia.[3]

Alkoholijuomatyyppejä

Olut on mieto alkoholijuoma.

Perinteisiä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat sahti, olut, viini ja sima. Niistä on kirjallisia merkintöjä tuhansien vuosien takaa, esimerkiksi Raamatussa.

Perinteisiä suomalaisia kotitekoisia alkoholijuomia ovat pontikka, kotiviini ja kilju. Pontikan valmistus on Suomen laissa kielletty, mutta kiljua saa valmistaa.[4]

Väkevistä alkoholijuomista tunnetuimpia ovat kirkkaat viinat, tequilat, rommit, konjakit, brandyt, viskit ja liköörit. Niiden valmistus edellyttää tislausta. Alkoholin tislaaminen keksittiin ilmeisesti Etelä-Italiassa 1000–1100-luvuilla.[5][6]

Cocktailit tai drinkit ovat alkoholipohjaisia juomasekoituksia.

Alkoholin vaikutus juomaan

Alkoholijuoman sisältämä etanoli tekee juomasta päihdyttävän, eli juoja saa humalatilan. Alkoholilla on pitoisuuden mukaisesti vaihtelevaa vaikutusta myös juoman makuun, aromiin ja suutuntumaan. Etanoli aiheuttaa 8–16 prosentin pitoisuutena, kuten oluessa ja viinissä, pääsääntöisesti karvaan makuaistimuksen, mutta 32–48-prosenttisissa tislatuissa viinoissa ja likööreissä pääasiassa polttavan aistimuksen. Etanoli vaimentaa juoman makeuden kokemusta. Etanoli lisää myös monien aromiaineiden liukoisuutta nesteeseen. Tämä heikentää aromien haihtuvuutta liuoksesta, minkä vuoksi väkevämmissä viineissä on vähemmän hedelmäisiä, kukkaisia ja karamellisia aromeja kuin miedoissa. Toisaalta väkevämmissä viineissä on enemmän kemiallisia, puumaisia ja mausteisia aromeja kuin miedoissa viineissä.[7]

Käyttö

Pääartikkeli: Alkoholijuomien käyttö
Katso myös: Alkoholinkäytön terveysvaikutukset

Alkoholijuomien käyttötapoja ovat esimerkiksi juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana ja ruoanvalmistuksessa muun muassa liekitettäessä. A-klinikkasäätiössä työskentelevän Atte Virolaisen mukaan alkoholijuomia käytetään myös mielenterveyden häiriöiden itsehoitona[8].

Islamilaisessa kulttuurissa alkoholin juominen on kiellettyä, minkä takia monissa islamistisissa valtioissa on edelleen alkoholin kieltolaki. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa alkoholi on täysin kielletty, sen maahantuonnista, hallussapidosta tai nauttimisesta seuraa vankilatuomio ja/tai julkinen raipparangaistus.[9]

Alkoholijuomien sisältämän etanolin nauttiminen voi aiheuttaa alkoholista johtuvia terveyshaittoja.

Suomen lainsäädäntö

Siideriä lasissa ja tölkissä.
  • Alkoholipitoisella aineella Suomen lainsäädännössä tarkoitetaan yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.[10] Alkoholijuomalla tarkoitetaan juotavaksi tarkoitettua alkoholipitoista ainetta, joka sisältää enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Miedolla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia, ja väkevällä alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka sisältää enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia.[10]
  • Yli 2,8-prosenttisia alkoholijuomia ei saa myydä kello 21–09 välisenä aikana. Ns. jonovara sallii kuitenkin myynnin kello 21 jälkeen, jos asiakas on saanut juomat haltuunsa hyllystä jo ennen kello 21.00.[11][12]
  • Ruokakaupoissa ja kioskeissa saadaan myydä vain enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia; sitä vahvempien alkoholijuomien vähittäismyynnin monopoli on Alkolla.
  • Mietojen alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty, ja väkevien alkoholijuomien hallussapito, myyminen tai välittäminen alle 20-vuotiaalle on kielletty. Ravintolassa tai anniskelualueella kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.
  • Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle niin, että hän siitä juopuu, on rangaistavaa.[13]
  • Alkoholijuomia ei saa myydä eikä anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle.
  • Väkiviinaa (yli 80 %) saa hallussapitää tai myydä ainoastaan erikoisluvalla.[14]
  • Moottoriajoneuvon kuljettaminen veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,5 promillea on rikos, jota kutsutaan rattijuopumukseksi. Yli 1,2 promillen humalassa kuljettaminen on törkeä rattijuopumus.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ alkoholijuoma. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Uusi maailmalaajuinen selvitys: Alle 40-vuotiaiden ei pitäisi juoda alkoholia ollenkaan Yrittäjä-lehti Varsinais-Suomi. 15.7.2022. Viitattu 26.2.2023.
  3. ↑ Päivänen, Pinja: Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on sokea piste, sanoo asiantuntija (tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.6.2020. Viitattu 26.2.2023.
  4. ↑ Alkoholilaki Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  5. ↑ Liebmann, A. J.: History of Distillation. Journal of Chemical Education, 1956. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  6. ↑ Hudson, John: Suurin tiede. Kemian historia, s. 49–50. (The History of Chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  7. ↑ Hopia, Anu & Lehtonen, Pekka: Kuplivaa kemiaa. Kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan, s. 211–213. Helsinki: Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-104-9.
  8. ↑ Eduskuntavaalit | Näin suomalaiset kuolevat nuorena: Joukosta erottuu kaksi ryhmää, joiden elintavat enteilevät pahaa Helsingin Sanomat. 22.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
  9. ↑ Alcohol in Saudi Arabia Alcoholrehab.com. Alcohol Rehab. Viitattu 5.1.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b Alkoholilaki: Määritelmät.
  11. ↑ Laki oluen "jonovarasta" hämmentää: Olutta saa kaupasta kello 21 jälkeen – mutta ei aina Ilta-sanomat. 2.8.2014. Viitattu 24.1.2016.
  12. ↑ Tiesitkö tästä lakipykälästä? Olutta saa ostaa kaupasta kello 21 jälkeen Ilta-sanomat. 30.7.2014. Viitattu 24.1.2016.
  13. ↑ Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö
  14. ↑ Alkoholilaki. Finlex – Ajantasainen lainsäädäntö.

Kirjallisuutta

  • Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010. ISBN 978-952-245-268-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Scruton, Roger: I Drink Therefore I Am. A Philosopher’s Guide to Wine (2009) (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholijuoma.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alkoholijuoma&oldid=21642591”