Ero sivun ”Ohje:Välimerkit ja typografia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.102.94 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
Rivi 21: Rivi 21:
* Kursivointia käytetään myös kielen aineksiin, sanoihin ja sanontoihin viitatessa (alistuskonjunktio ''että''; latinankielinen sana ''precarius'').
* Kursivointia käytetään myös kielen aineksiin, sanoihin ja sanontoihin viitatessa (alistuskonjunktio ''että''; latinankielinen sana ''precarius'').
* Yleensä kursivoidaan koko sana, vaikka se olisi taivutettu (''[[Homo sapiens|Homo sapiensin]]'', ''[[valar]]illa'')
* Yleensä kursivoidaan koko sana, vaikka se olisi taivutettu (''[[Homo sapiens|Homo sapiensin]]'', ''[[valar]]illa'')
* Artikkelin [[Ohje:Artikkelin rakenne#Määritelmä|määritelmässä]] artikkelin aihetta ei enää lihavoinnin lisäksi kursivoida ('''Seitsemän veljestä''', '''Huuto''').
</td>
</td>
<td valign=top>
<td valign=top>

Versio 18. helmikuuta 2015 kello 00.05

n · k · m

Välimerkkejä ja typografiaa käytetään Wikipediassa useimmiten samalla tavoin kuin suomen kielessä yleensä. Niissä tapauksissa, joissa kielen säännöt sallivat usean vaihtoehdon, suositellaan käytettäväksi tällä sivulla mainittuja vaihtoehtoja yhtenäisyyden varmistamiseksi.

Lainausmerkit ja kursivointi

Wikipediassa käytetään normaaleja kaarevia lainausmerkkejä (”). Lainauksen sisäiset lainausmerkit esitetään puolilainausmerkin (’) avulla. Suomessa käytetään samaa lainausmerkkiä sekä lainauksen alussa että lopussa.

Jos artikkelin nimessä esiintyy lainausmerkki (”) tai heittomerkki (’), tulisi luoda ohjaus samasta nimestä suorilla lainausmerkeillä (" ja '), jotta suoria merkkejä käyttävä lukija ohjautuu oikeaan artikkeliin. Esimerkiksi 'Se' toisesta maailmasta on ohjaus kaarevia merkkejä käyttävälle sivulle ’Se’ toisesta maailmasta.

Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö

Wikipedian typografian yhtenäisyyden vuoksi nimissä tulisi käyttää kursivointia ja lainausmerkkejä seuraavasti:

Kursivointi

Lainausmerkit (”)

Välilyönnit

Virkkeen jälkeen tulee yksi välilyönti.

Lukuja ja suureita ilmaistaessa tuhatkerrat ja yksikön tunnukset erotetaan sitovalla välilyönnillä, jonka saa kirjoittamalla lähdekoodiin merkkijonon &nbsp; (englannin kielen sanoista non-breaking space) tai painamalla &nbsp;-painiketta muokkaussivun alapuolella. Esimerkiksi ilmaisun 696 000 km lähdekoodi näyttäisi tältä: 696&nbsp;000&nbsp;km.

Viivat

Wikipediassa käytetään kahdenlaisia viivoja:

Yhdysmerkki (-)

Ajatusviiva (–)

  • Wikipediassa käytetään näppäimistössä olevaa ”-”-merkkiä
  • älä käytä merkkiä U+2011 (non-breaking hyphen), koska sille ei ole tukea kaikissa kirjasintyypeissä

Tavallisena yhdysmerkkinä

  • yhdyssanoissa: linja-auto, suomalais-ruotsalainen
  • erisnimien yhteydessä: Finlandia-talo, Mars-luotain
  • yhdistelmätermeissä: B-vitamiini, 50-vuotisjuhla

Sanaliiton yhdysmerkkinä

  • sanaliitoissa välilyönnin kanssa: New York -syndrooma, avaimet käteen -toimitus, Itä- Sri Lanka
  • riveille jaettaessa yhdysmerkki sitoutuu siihen sanaan, johon se kuuluu yhdelle rivillekin kirjoitettaessa
  • Wikipediassa käytetään lyhyttä ajatusviivaa
  • voidaan synnyttää käyttämällä muokkausruudun alapuolella olevaa painiketta tai kirjoittamalla &ndash; artikkelin lähdekoodiin

Ajatusviivana

  • erityistapauksissa pilkun tai puolipisteen asemesta virkkeen keskellä
  • suomessa käytetään tässä tapauksessa välilyöntejä ennen ja jälkeen ajatusviivaa – toisin kuin amerikanenglannissa

Väliviivana

  • rajakohtamerkinnöissä: vuosina 1860–2000, 2–3 miljoonaa euroa, 45–50-vuotiaat
  • viivan ympärillä ei yleensä käytetä välilyöntejä
  • standardin SFS 4175 mukaisesti viivan ympärillä kuitenkin käytetään välilyöntejä, jos rajakohtailmauksista jompikumpi sisältää enemmän kuin yhden sanan tai jos niissä esiintyy etumerkillinen luku: 19. helmikuuta – 20. maaliskuuta, −10 – +5

Miinusmerkkinä

  • negatiivisissa luvuissa ja vähennyslaskuissa: –15 °C, 5 – 3 = 2
  • voi käyttää myös erityistä miinusmerkkiä (−), joka saadaan kirjoittamalla &minus; artikkelin lähdekoodiin

Kuvateksti

Leonardo da Vinci, Pyhä ehtoollinen, 1498.

Kuvateksti lopetetaan pisteeseen, ellei kuvateksti ole aivan lyhyt, kuten kuvan aiheen nimi tai nimitys.

Jos kuvateksti on teoksen tunnistetieto, teoksen nimi kuuluu kursivoida kuten leipätekstissäkin. Muita korostuksia ei ole suositeltavaa käyttää. Teoksen tunnistetieto voidaan ilmoittaa muodossa Tekijä, Teoksen nimi, valmistumisvuosi.