Tampereen Työväen Teatteri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tampereen Työväenteatteri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen Työväen Teatteri
TTT logo.png
Tampereen Työväen Teatterin rakennus vuonna 2015.
Tampereen Työväen Teatterin rakennus vuonna 2015.
Osoite Hämeenpuisto 32, 33200 Tampere
Sijainti Hämeenpuisto, Tampere
Koordinaatit 61°29′43″N, 023°45′06″E
Rakennustyyppi teatteri
Valmistumisvuosi 1985
Suunnittelija Arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen
Rakennuttaja Tampereen Työväen Teatterin talosäätiö (Jäsenet Tampereen Kaupunki, Suomen Valtio, Tampereen Työväen Teatteri)
Omistaja Tampereen Työväen Teatterin talosäätiö
Käyttäjä Tampereen Työväen Teatteri
Julkisivumateriaali tiili
Bruttoala 86 000 m2
Kerrosala 15 000 m2
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatteri Hämeenpuiston varrella.

Tampereen Työväen Teatteri (lyhenne TTT) on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen ainoa ammattiteatterina toimiva työväenteatteri sekä maan ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kansallinen näyttämö.lähde? Teatteri on Tampereen Teatterin lisäksi toinen Tampereen suuri teatteri, jossa käy vuosittain noin 150 000 katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500.lähde?

TTT on uudessa, vuonna 2022 voimaan astuneessa valtionosuusjärjestelmässä kansallisen näyttämön asemassa. TTT:n asemaa on perusteltu muun muassa sen valtakunnallisella merkityksellä, perinteikkyydellä ja korkeatasoisuudella. Vastaavassa kansallisen näyttämön asemassa on myös Svenska Teatern.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Työväen Teatterin sisäänkäynti.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterin toiminta sai alkunsa harrastajateatterina Tampereen työväenyhdistyksen huvitoimikunnan näytelmäiltamien pohjalta, joita oli järjestetty vuodesta 1895 alkaen.lähde? Kosti Eklund (Elo) työväenyhdistyksen "suuren huvitoimikunnan" puheenjohtajana oli aloittamassa toimintaa.lähde? 12. lokakuuta 1895 oli ensimmäinen iltama-luonteinen esitys, jossa pienoisnäytelmien (Kihlaus, Margareta) kanssa kilpaili katsojien kiinnostuksesta sähkölamppuvalaistus.lähde?

1901–1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterin ensimmäinen ensi-ilta 27. syyskuuta 1901 oli Minna Canthin näytelmä Anna-Liisa. Vuonna 1905 toiminta vakiitui, kun Tampereen Työväenyhdistys otti teatterin siipiensä suojaan, laati teatterille säännöt ja vuokrasi sille uuden juhlasalinsa esityksiä varten.[1]

TTT alkoi kehittyä ammattiteatteriksi vuonna 1906, jolloin sen johtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä Tilda Vuori, joka toimi myöhemmin teatterilla myös ohjaajana.[1] Hän johti teatteria vuodet 1906–1917 luoden suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.[1]

Ennen sisällissotaa teatterin johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, näyttelijä Aarne Orjatsalo, jonka kausi jäi lyhyeksi.[1] Sota-aikana teatterin toiminannassa oli puoleentoista vuoden tauko.[1]

Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja Kosti Elo, joka johti teatteria 1919–1940. Tuon ajan merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat vuonna 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, jolloin esitettiin myös operetteja.[1]

1940–1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotavuosien 1940–1943 aikana teatterinjohtajana toimi Edvin Laine, joka teki TTT:sta koko kansan teatterin.[1] Vuosina 1943–1966 teatteria johti toinen vahva persoona, ohjaaja Eino Salmelainen.[1]

Ohjaaja Eugen Terttulan kaudella (1964–1968) perustettiin Kellariteatteri (1965), jossa tehtiin studionäyttämön kokeiluja. Ensimmäisenä ohjelmistossa oli Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää sekä Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö[1], joka sai kriitikolta positiiviset arviot: sen "tasoista tekstiä teatterimme eivät omaan maan kirjoittajilta ole saaneet aikoihin. 'Uuden vuoden yö' on korkean tason taiteilijan kirjoittama näytelmä".[2] Kellariteatterissa esitettiin myös Brechtin teoksia ja Arvo Salon Lapualaisooppera.lähde? Vuonna 1969 Kellariteatterin ohjelmistoon otettua Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin peräti yhdeksän vuotta.[1]

Vuosina 1968–1973 TTT:tä johti Kai Savola.[1] Vili Auvinen ohjasi Teuvo Pakkalan Tukkijoella.lähde? Vuosina 1974–1981 teatteria johti näyttelijä Lasse Pöysti.[1]

Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982–1986.[1]

1985–2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterille valmistui työväentalon viereen, Hämeenpuiston varrelle, uusi rakennus vuonna 1985.[3] Vuonna 1986 uudessa toimitilassa aloittaneelle teatterille valittiin johtajaksi Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden.[1]

Uuteen taloon sopeutuminen otti aikaa ja siksi teatterissa kokeiltiin vuodesta 1988 lähtien uudenlaista johtamistapaa, jossa keskiössä oli 5-henkinen johtoryhmä, jonka pääjohtajana toimi Simo Tavaste.[1] Simo Tavaste johti teatteria vuodet 1988–1990.[1] Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja Jussi Helminen.[1]

Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin Esko Roine. Roineen ensimmäinen ohjelmistovalinta oli Pitkäjärveläiset, jota esitetttiin yli sata kertaa. Ohjaaja oli Tommi Auvinen.[4] Roineen johtajankausi päättyi syksyllä 2006. Vuosi oli katsojaluvuilla mitattuna menestys, katsojia oli liki 156 000.[1] Hänen jäähyväisroolinsa oli Arthur Millerin klassikkonäytelmän Kauppamatkustajan kuolema Willy Lohman. Esityksen ohjasi Sirkku Peltola. Roolin Lomanille potkut antavana Howard Wagnerina teki Roineen seuraaja, apulaisjohtaja Riku Suokas.lähde?

2006–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 TTT:n uudeksi johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut Riku Suokas, joka johti teatteria vuoden 2013 kevätkauden loppuun.[1] Suokkaan kaudella ensi-iltansa sai menestysmusikaali Vuonna 85, jota esitettiin yli kymmenen vuoden ajan.lähde?

Vuosituhannen katsojalukuennätys tehtiin vuonna 2012, jolloin katsojia oli noin 180 000.[5] TTT:n yhteyteen avattiin uusi ravintolanäyttämö, jolle valittiin nimi nimikilpailulla. Nimiehdotuksia tuli noin 400 ja nimeksi valittiin TTT-Klubi. Ravintolanäyttämö avattiin lokakuussa 2011, ja siellä on esitetty muun muassa komedioita, stand upia sekä musiikkia.lähde?

Vuonna 2012 tamperelainen lastenteatteri Teatteri 2000 siirtyi osaksi Tampereen Työväen Teatteria.[6] Yhdistymisellä turvattiin lastenteatterin tulevaisuus. Ilman tiloja tuolloin toimineen teatterin henkilökunta siirtyi TTT:n työntekijöiksi. Yhdistymissopimuksessa varmisttiin, että lastenteatteritarjonta säilyy ja siirtyy osaksi TTT:n pysyvää toimintaa.lähde?

2014–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suokkaan jälkeen teatterin johdossa aloittivat toimitusjohtaja Kai Hintsanen ja taiteellinen johtaja Maarit Pyökäri.[1] Teatterinjohtajana Maarit Pyökäri toimi syksystä 2014 syksyyn 2018, jolloin hän jäi eläkkeelle.[1]

Vuonna 2017 Suomessa myytiin keskimäärin 41 lippua sataa asukasta kohden. Eniten lippuja per asukkaat myytiin Pirkanmaalla, 56 lippua ja toiseksi eniten Uudellamaalla, 55 lippua. Määrällisesti eniten lippuja myivät Helsingin Kaupunginteatteri, Kansallisteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.[7]

Alkuvuonna 2019 teatterinjohtajana aloitti Otso Kautto.[8] Valinta herätti runsaasti huomiota, sillä Kautto on tunnettu laitosteatterirakenteen kyseenalaistajana. Kautto avasi taiteellisen suunnittelutyönsä periaatteita tiedotteessa vuonna 2018 näin: "Tavoitteena on löytää ne keinot joilla paras mahdollinen taiteellinen laatu kohtaa katsojan. On pohdittava, miten ohjelmisto saadaan entistä paremmin palvelemaan tekijöiden taitoa, intohimoa ja kehittymistä ja sitä, miten tunnistamme ne aiheet joiden äärelle katsoja juuri nyt kaipaa. Paras taide on myös hyvää viihdettä ja parhaalla viihteellä on taiteellista arvoa. Sama pätee naurun ja vakavuuden, kevyen ja syvän vastakkainasetteluun."[9]

Omistus ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTT on osakeyhtiö, jonka omistaja on Tampereen Työväenyhdistys. Aamulehti teki vuonna 2020 talousselvityksen tamperelaisista teattereista. Selvityksessä todettiin, että TTT on vakavarainen teatteri.[10] Teatterin rahoitus koostuu omarahoituksesta, korotetusta valtionosuudesta sekä Tampereen kaupungin myöntämästä toiminta-avustuksesta.[11] [12] Omarahoituksen osuus on ollut viime vuosina kansallisessa vertailussa suuri, yli 40 prosenttia.[10]

Residenssiohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Työväen Teatteri käynnisti vuonna 2021 residenssiohjelman[13], jonka tavoitteena on ollut tarjota työllistymismahdollisuuksia pandemia-aikana työtilaisuuksia menettäneille freelancereille sekä niin sanotun vapaan kentän toimijoille. Residenssiohjelma käynnistettiin Business Finlandin rahoituksella ja siihen valittiin mukaan 14 työryhmää tai tekijää, yhteensä 17 residenssiä. Kaikkiaan ohjelma tukee 90 freelancerin työllistymistä. Teatterille syntyi residenssin myötä uusi Viides näyttämö, jossa kehitetään uusia teatterin tekemisen muotoja pääohjelmiston rinnalle yhteistyössä esittävän taiteen toimijoiden ja verkostojen kanssa.[14]

Yhteistuotannot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otso Kauton teatterinjohtajakaudella TTT on ollut vahvasti mukana kehittämässä teatterikentän yhteistuotantomalleja. Yhteistuotantoina ovat syntyneet muun muassa Seela Sellan tähdittämä Hitler ja Blondi[15] yhteistyössä Suomen Kansallisteatterin kanssa, Helsingin Kaupunginteatterissa tuotetun musikaalin Kinky Boots siirtyminen TTT:n Suurelle näyttämölle alkuperäismiehityksessä olleiden Lauri Mikkolan ja Petrus Kähkösen tähdittämänä, Lehman-trilogia yhteistyössä Teatteri Metamorfoosin, Espoon Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin kanssa sekä syksyllä 2022 muun muassa Aleksis Kivi[16] yhteistyössä Suomen Kansallisteatterin ja Red Nose Companyn,Jyväskylän kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginteatterin, Turun kaupunginteatterin sekä Kamariorkesteri Avanti!:n kanssa.lähde?

Vuodesta 2021 alkaen Tampereen Työväen Teatteri ja Tampereen Teatteri ovat tiivistäneet yhteistyötään Pyynikin kesäteatterin kanssa. Kesällä 2021 niiden yhteistuotanto oli Antti Mikkolan ohjaama Tohvelisankarin rouva, vuotta myöhemmin Sirkku Peltolan ohjaama Suomen hevonen.lähde?

Saavutettavuus ja yhteisöteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 perustettiin Tampereen Liikkuva Näyttämö yhteistyössä Tampereen Työväen Teatterin, Tampereen Teatterin, Kulttuuriosuuskunta Kajeen, Taiteen edistämiskeskuksen ja Tampereen kaupungin kanssa. Toimintamallissa tuodaan teatteria niiden ulottuville, jotka eivät muuten pääse sen äärelle. Malliin haettiin ideoita Kansallisteatterin Kiertuenäyttämöstä.[17] Liikkuvan näyttämön ensimmäinen tuotanto oli Dostojevskin idiootti[18], jota esitettiin muun muassa palvelukodeissa. Näytelmä valikoitiin palvelukodin asukkaiden ja henkilökunnan kanssa työpajoissa. Pandemian aikaan kiertue oli tauolla, mutta se käynnistettiin uudelleen toukokuussa 2022.lähde?

Kaaret on hervantalaisen miesteatterin esitys, joka tuotiin TTT:n näyttämölle yhteisönäytelmäprojektina, jota veti Marko Taiminen. Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut näytelmä käsitteli miehen elämää eri ikäkausina. Näyttelijät löytyivät Hervannasta avoimen haun kautta.[19] Vuonna 2018 toteutettiin nuorten tarpeita ja toiveita kuvaava Suomi 24/7 Irtiottoja yhteistyössä Sopimusvuori ry:n Taimisen vetämän Verstaan kanssa.[20]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri toimi pitkään Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Tampereen työväentalossa.[3]

TTT:n kiinteistön omistaja on Työväen Teatterin Talosäätiö. Tampereen kaupunki ja Suomen valtio perustivat säätiön vuonna 1982 teatterikiinteistön rakennuttamista ja ylläpitoa varten.[21]

Teatterille valmistui työväentalon viereen, Hämeenpuiston varteen, uusi rakennus vuonna 1985.[3]

TTT:n Suuren näyttämön rakennusvaiheessa myytiin tuolipaikkoja, joiden ostajat saivat nimensä kultalaatoilla tuolien selkämykseen. Laatat ovat paikoillaan edelleen. Kampanjan suojelija oli näyttelijä Sylvi Salonen.lähde?

Kellariteatterin vuonna 2006 valmistuneen remontin yhteydessä tilan lasipinnat koristeltiin teksteillä, jotka ovat katkelmia teatterissa esitetyistä näytelmistä. Muun muassa kivijalasta löytyy teatterin ensimmäisen ensi-illan Anna-Liisan tekstiä. Kellariteatteri rakennettiin 1960-luvulla entiseen painisaliin.lähde?

Eino Salmelaisen näyttämö remontontoitiin kesällä 2010. Remontin yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön otettiin vanha parvi, ja paikkaluku katsomossa nousi yli neljänsadan.lähde?

Näyttämöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTT:llä on neljä näyttämöä ja näiden lisäksi Viides näyttämölähde?:

  • Suuri näyttämö (813 paikkaa, joista uusissa aitioissa 82 paikkaa)
  • Eino Salmelaisen näyttämö (403 paikkaa)
  • Kellariteatteri (161 paikkaa) ja
  • TTT-Klubi, ravintolanäyttämö (noin 240 paikkaa)
  • Viides näyttämö, jossa kehitetään uusia teatterin tekemisen muotoja pääohjelmiston rinnalle yhteistyössä esittävän taiteen toimijoiden ja verkostojen kanssa.[22]

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 TTT:ssä työskentelee vuosittain yli 300 teatterialan ammattilaista. Vakituista henkilökuntaa on noin 120.lähde?

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 TTT:n vakituisia näyttelijöitä olivat:[23]

Entisiä näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vili Auvinen ja Eila Roine vuonna 1962

TTT:ssä ovat aiemmin näytelleet muun muassa seuraavat näyttelijät:

TTT:n näyttelijöitä tunnetuissa televisiosarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTT:n näyttelijöitä on nähty vuosikymmenten mittaan lukuisissa kotimaisissa tv-sarjoissa. Näistä tunnetuimpia ovat

Teatterinjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Työväen Teatterin johtajat aikajärjestyksessä[1]:

Ohjaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkku Peltola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sirkku Peltola

Sirkku Peltola on TTT:n palkittu kotikirjailija ja kiinnitetty ohjaaja. Hän on yksi Suomen arvostetuimmista ja esitetyimmistä näytelmäkirjalijoista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.[24]

Peltolan käsikirjoittama ja ohjaama neliosainen trilogia Suomen hevonen oli toinen TTT:ssä nähdyistä kotimaisista teossarjoista.

Vuonna 2022 ensi-iltansa saa Peltolan teos suurmusikaali Momentum 1900[25]. Musikaalin tekijöinä ovat aiemmista yhteistöistään tuttu tiimi Sirkku Peltola, Heikki Salo ja Eeva Kontu. Musikaali sijoittuu Pariisin maailmannäyttelyyn, vuoteen 1900. Idea musikaaliin alkoi itää, kun Peltola käsikirjoitti ja ohjasi sisällissotaan sijoittuvan musikaalin Tytöt 1918[26]. Musikaalien kanssa samaan sarjaan kuuluu Tampereelle sijoittuva, Lauri Viidan elämästä kertova Viita 1949[27].

Tiina Puumalainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tiina Puumalainen

Tiina Puumalainen on työskennellyt TTT:n vakituisena ohjaajana vuodesta 2008. Hänen ensimmäinen Suuren näyttämön ohjauksensa TTT:ssä oli Seppo Jokisen kirjoihin perustuva Komisario Koskinen. Puumalainen on ohjannut TTT:ssä lukuisia menestysmusikaaleja, näitä ovat John Kander - Fred Ebb - Bob Fosse[28]-musikaali Chicago (2010), Joe Masteroffin, Fred Ebbin & John Kanderin Cabaret (2016) sekä Andrew Lloyd Webberin - Tim Ricen Evita (2014). Puumalainen hyödyntää ohjauksissaan visuaalisen teatterin mahdollisuuksia.[29] Vuonna 2022 sai ensi-iltansa visuaalisuuden ja teatterin keinoja yhdistävä teos, tanssillinen draama Kuolemantanssi (2022)[30], aiempia muun muassa Aalto, Don't Forget to Play!] (2020), Sofokles: Antigone (2019)[31] sekä William Shakespearen Myrsky (2019). Syksyllä 2022 ensi-iltansa saa Tiina Puumalaisen ohjaustyö Teatterin rouva Tilda, joka kertoo TTT:n teatterinjohtajasta Tilda Vuoresta.[32]

Dramaturgit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juho Gröndahl[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Juho Gröndahl

Juho Gröndahl on TTT:n dramaturgi ja näytelmäkirjailija. Hän on valmistunut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian koulutusohjelmasta vuonna 2015. Hän on työskennellyt dramaturgina, käsikirjoittajana sekä kirjoittamis- ja teatterityöpajojen vetäjänä Kansallisteatterin alueellisissa yleisötyöhankkeissa vuosina 2013-2018. Hän on ollut mukana kirjoittamassa myös journalismia ja fiktiota yhdistelevän podcast-kokonaisuuden Tulevaisuus hanskassa sekä tehnyt näytelmäsuomennoksia. Gröndahl kirjoitti Teatteri Vanhassa Jukossa 2018 kantaesityksensä saaneen näytelmän Ehkä kaikki menee hyvin – väkivallattomia kohtauksia rauhan ajan Suomesta, jonka ohjasi Linda Wallgren sekä dramatisoinut niinikään Wallgrenin ohjaaman, Hannu Salaman romaaniin perustuvan näytelmän Juhannustanssit TTT:ssä 2020. Hän oli käsikirjoittajana ja ohjaajana Thomas Erikssonin elämäntaparomaaniin perustuvan komedian Idiootit ympärilläni[33]. Syksyllä 2022 saa ensi-iltansa Gröndahlin ohjaus Vanhempainilta, käsikirjoitus Veikko Nuutinen[34].

Hanna Suutela[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hanna Suutela

Hanna Maria Suutela (s. 1967 Helsinki) on teatterintutkija, tietokirjailija ja käsikirjoittaja ja hän on toiminut TTT:n dramaturgina vuodesta 2019. Tutkijana Suutelaa on kiinnostanut muun muassa naisnäyttelijöiden asema teatterihistoriassa sekä harrastajateatteritoiminta. Hän on yksi Nahkatakkinen tyttö -nuorisomusikaalin käsikirjoittajista. Musikaalin kantaesitys oli Vaskivuoren lukiossa 2014. Kevääseen 2020 mennessä siitä on tehty kahdeksan tuotantoa. TTT:ssä musikaali nähtiin Tampereen Yhteiskoulun lukio Lisäksi Suutela on käsikirjoittanut nuorisomusikaalit Hullu Prinssi ja Tunteellinen kone, joista jälkimmäinen voitti Suomen harrastajateatteriliiton kantaesityspalkinnon 2021. Suutela on yksi näytelmän Fransiskus ja Hildegard käsikirjoittajista (ensi-ilta TTT:ssä 2021). Syksyllä 2022 saa ensi-iltansa Suutelan kirjoittama näytelmä Teatterin rouva Tilda, ohjaus Tiina Puumalainen.lähde?

Lavastusuunnittelija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teppo Järvinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Teppo Järvinen

Teppo Järvinen on työskennellyt TTT:n vakituisena lavastajana vuodesta 2011. Järvinen on lavastanut lukuisia kotimaisia kantaesityksiä, klassikkonäytelmiä, musikaaleja ja oopperoita sekä noin sata tv-ohjelmaa. TTT:ssä hänen lavastuksiaan ovat olleet muun muassa Carmen (2013), Kohtalon tango (2015), Cabaret (2016), The Nether (2019) ja Myrsky (2019). Useissa produktioissa hän on vastannut myös näytelmien pukusuunnittelusta.lähde?

Pukusuunnittelija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjaana Mutanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjaana Mutanen on työskennellyt vuodesta 1991 lähtien pukusuunnittelijana Suomen eri teattereissa. TTT:n vakituiseen taiteelliseen henkilökuntaan hänet kiinnitettiin vuonna 2006. Myös elokuvapukuja suunnitellut Mutanen vierailee edelleen suunnittelijana myös muissa taidelaitoksissa, kuten Suomen Kansallisoopperassa. Sirkku Peltolan kanssa yhteisiä produktioita on kertynyt 21. Lavastaja Hannu Lindholmin kanssa Marjaana Mutanen on visioinut TTT:lle 16 teosta. Heidän tiimityönsä, ”TTT:n haastavan Suuren näyttämön taitavasta visuaalisesta haltuunotosta”, palkittiin vuonna 2011 Pirkanmaan vuoden taidepalkinnolla.[35]

Valo- ja äänisuunnittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eero Auvinen (valosuunnittelija)
  • Juha Haapasalo (valo- ja äänisuunnittelija)
  • Kyösti Kallio (valo- ja äänisuunnittelija)
  • Timo J. Mäkinen (valo- ja äänisuunnittelija)
  • Kalle Nytorp (äänisuunnittelija)
  • Sami Rautaneva (valosuunnittelija)
  • Jarkko Tuohimaa (äänisuunnittelija)
  • Niklas Vainio (ääni- ja valosuunnittelija)

Tampereen Työväen Teatterissa vierailleita ohjaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Työväen Teatterissa ovat vierailleet muun muassa seuraavat ohjaajat:

Tuotantoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tampereen Työväen Teatteri tuottaa vuosittain ensi-iltaan noin kymmenen ensi-iltaa. Teatterin tiedotuskeskus listaa ammattiteatterituotantoja Ilona-tietokantaan[36], TTT:n tuotantoja tietokannasta löytyi vuonna 2022 kaikkiaan 1205. Tietokanta ei ole täysin kattava.
  • Kellariteatteri avattiin 1969 ja avausnäytelmä oli Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö. Mannerin Poltettu oranssi -näytelmä oli saman talon ohjelmistossa peräti yhdeksän vuotta (1969-1979), esityskertoja oli 237. Kellariteatterin näytelmistä muistetaan myös Jouko Turkan kirjoittama sekä ohjaama ja Eila Roineen tähdittämä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa (1996-1999) sekä Georg Taborin Taisteluni[37] (1993-1996).
  • Vuonna 1993 teatterissa esitettiin Suomen pisin teatteriesitys, Olli Jalosen kirjoittama Johan ja Johan ja Joukojohan. Esityksen kesto oli 29 tuntia 34 minuuttia.
  • Vuonna 2020 kantaesityksen sai Juho Gröndahlin ohjaama musiikkinäytelmä Idiootit ympärilläni, joka perustui Thomas Eriksonin samannimiseen kirjaan.[38]

Vuonna 85[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTT:n historian katsotuin näytelmä on manserock-musikaali Vuonna 85, joka sai eri versioina vuosina 2006–2012 yli 230 000 katsojaa. Vuonna 85 on myös kaikkien aikojen katsotuin kotimainen musikaalikantaesitys. Musikaalilla oli kolme osaa Vuonna 85 (2006), Vuonna 85 Remix (2020) ja Vuonna 85 Golden Turbo Platinum (2011).[39] Musikaalin käsikirjoittivat Heikki Syrjä ja Riku Suokas, Suokas myös ohjasi musikaalin. Käsikirjoitukseen pohjautui myös samanniminen elokuva (2013).[39]

Koronakeväällä 2020 Vuonna 85 esitettiin katsojille livestriimissä.[39]

Suomen hevonen: Neliosainen trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hevonen on TTT:ssä esitetty neliosainen trilogia, jonka osat ovat Suomen hevonen (2004), Yksiöön en Äitee ota (2008), Lämminveriset (2011) ja Hevosten keinu (2015). Ne ovat ensimmäistä osaa lukuun ottamatta saaneet kantaesityksensä TTT:ssä. Sarjan Kotalan laajennettua ydinperhettä esittivät TTT:ssä vuodesta noin kymmenen vuoden ajan samat näyttelijät: Maria Aro (Äite), Tuire Salenius (Aili), Aimo Räsänen (Kai), Miia Selin (Jaana). Pentti Helinin esittämä Hamed Sahel tuli osaksi laajennettua ydinperhettä osassa Yksiöön en Äitee ota. Sarjan osia on esitetty usein myös muissa Suomen teattereissa sekä ulkomailla.[40] Lämminveriset vieraili menestyksekkäästi Washingtonissa 2013.[41] Suomen hevonen esitetään Pyynikin kesäteatterissa kesällä 2022.[42] Peltola kertoi vuonna 2022 kirjoittavansa trilogian viidettä osaa.[43]

Musikaalit Billy Elliot ja Matilda[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2020-luvulla TTT on mahdollistanut lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua teatterin tekemiseen ammattiteatterissa. Musikaaleissa Billy Elliot[44] ja Matilda[45] tuotantojen lapsirooleihin ja muihin tehtäviin oli avoin haku. Koe-esiintymisten kautta mukaan päässeet lapset opettelivat teatterissa tarvittavia taitoja esiintymiskoulussa. Opettajina toimivat koreografi Jari Saarelainen, kapellimestarit Joonas Mikkilä ja Tony Sikström sekä musikaalien ohjaaja Samuel Harjanne. Musikaaleissa esiintyneistä lapsista osa jatkoi uraa muun muassa televisiosarjoissa kuten Lasten tasavalta[46] ja elokuvissa kuten Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka tai muilla teatterinäyttämöillä.lähde?

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Missio ja historia Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 25.4.2022.
  2. Korkean tason kotimainen Kellariteatterin ko9etinkivenä. (HS 50 vuotta sitten (viite koskee vain tätä asiaa)) Helsingin Sanomat, 23.2.2015, alkuperäinen 23.2.1965.
  3. a b c Teatteri- ja tanssiala Ammattinetti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.3.2010.
  4. Mäkinen, Eija & Grahn, Annika: Esko Roine. Like, 2014.
  5. Teatteritilasto 2012. Teatterin tiedotuskeskus, 2013.
  6. Tampereen Työväen Teatteri ja Teatteri 2000 yhdistyvät Kansan Uutiset. 2.11.2011. Viitattu 27.4.2022.
  7. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla käydään ahkerimmin teatterissa – Pohjois-Karjalassa lietsotaan teatteri-intoa vahvalla paikallistuntemuksella Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 26.4.2022.
  8. Otso Kautto teatterinjohtajaksi Tampereen Työväen Teatteriin Tampereen Työväen Teatteri. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 19.3.2019.
  9. Otso Kautto teatterinjohtajaksi Tampereen Työväen Teatteriin - ePressi www.epressi.com. 2.2.2018. Viitattu 27.4.2022.
  10. a b Nina Lehtinen: Korona ajoi Tampereen teatterit kriisiin – Aamulehti selvitti niiden taloustilanteen: kahdella suurimmalla on parhaat edellytykset selvitä myös huonoina vuosina Aamulehti. 22.3.2020. Viitattu 20.5.2022.
  11. 12 uutta teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijaa VOS-rahoituksen piiriin vuodesta 2022 alkaen Suomen Teatterit. 1.11.2021. Viitattu 20.5.2022.
  12. Tampereen kaupunki myönsi kulttuurin ja perusopetuksen kumppanuusavustuksia www.tampere.fi. Viitattu 20.5.2022.
  13. Viides näyttämö/Residenssi Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  14. 90 freelanceria ja vapaan kentän taiteilijaa uuteen taiteilijaresidenssiin: Syntymässä on Viides näyttämö - ePressi www.epressi.com. 27.4.2021. Viitattu 20.5.2022.
  15. Hitler ja blondi Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  16. ALEKSIS KIVI Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  17. Liikkuva Näyttämö tuo teatterin palvelukoteihin www.tampere.fi. Viitattu 20.5.2022.
  18. Dostojevskin Idiootti Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  19. Anne Välinoro: Hervantalainen mies paljastaa tunteensa teatterin lavalla – Kaaret-näytelmä nähdään maaliskuussa Aamulehti. 3.11.2016. Viitattu 29.4.2022.
  20. TTT antoi nuorille äänen – Suomi 27/4 Irtiottoja on tärkeä puheenvuoro nuorten tarpeista ja toiveista Tamperelainen. 24.4.2018. Viitattu 29.4.2022.
  21. Pekka Kivekäs: Mielipide: Valtiorahoituksen uudistus unohtaa teatterikiinteistö ja pelaa helsinkiläisten eduksi Aamulehti. 17.2.2018. Viitattu 25.4.2022.
  22. 90 freelanceria ja vapaan kentän taiteilijaa uuteen taiteilijaresidenssiin: Syntymässä on Viides näyttämö - ePressi www.epressi.com. 27.4.2021. Viitattu 28.4.2022.
  23. Omat vakituiset näyttelijät Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 25.4.2022.
  24. 8.4Kotimainen näytelmä löytää itsensä ja fooruminsa – Suomen teatterihistoria disco.teak.fi. Viitattu 26.4.2022.
  25. MOMENTUM 1900 Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  26. Seppo Roth: Tampereen Työväen Teatterin musikaali Tytöt 1918 on elävää ja yllätyksellistä historiaa isosti kerrottuna – jopa räpäten Aamulehti. 26.1.2018. Viitattu 26.4.2022.
  27. Jussi Saarinen: Arvio: Viita 1949 on syksyn teatteritapaus – Heikki Salo herättää Viidan kielen ja mielen eloon Aamulehti. 29.10.2016. Viitattu 26.4.2022.
  28. AALTO Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  29. Aalloista Myrskyyn ja eteenpäin - Taiteellisen työparin kuvaamisesta Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 25.4.2022.
  30. KUOLEMANTANSSI Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  31. ANTIGONE Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  32. TEATTERIN ROUVA TILDA Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  33. Matti Saarela: IDIOOTIT YMPÄRILLÄNI Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  34. VANHEMPAINILTA Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 26.4.2022.
  35. Pirkanmaan taidetoimikunta jakoi vuoden taidepalkinnot ja tunnustukset www.taike.fi. Viitattu 26.4.2022.
  36. Esityshaku ilona.tinfo.fi. Viitattu 20.5.2022.
  37. Teatteri | Hitlerkö hauska veikko? Tampereella Geoge Taborin kirjoittama Taisteluni tekee Hitler-kuvaa Chaplinin Diktaattorin tapaan Helsingin Sanomat. 11.2.1994. Viitattu 26.4.2022.
  38. Teatteriarvostelu | Idiootit ympärilläni -menestyskirjan pohjalta syntyi viihdyttävä musiikki-ilottelu, joka kysyy, onko ihmisten luokittelu edes järkevää Helsingin Sanomat. 9.10.2020. Viitattu 26.4.2022.
  39. a b c Nina Lehtinen: Tätä kaikkea et tiennyt menestysmusikaalista vuonna 85 – Sami Hintsanen, Heikki Syrjä, Kaisa Hela ja Riku Suokas paljastavat herkullisimmat yksityiskohdat laajassa artikkelissa Aamulehti. 26.4.2020. Viitattu 25.4.2022.
  40. Sirkku Peltola | Näytelmät naytelmat.fi. Viitattu 25.4.2022.
  41. Helsingin Sanomat: TTT:n Lämminveriset menestyi USA:ssa Helsingin Sanomat. 7.3.2013. Viitattu 26.4.2022.
  42. Nina Lehtinen: Suomen hevonen ja ilmaisutaidon lukiolaisten uusi nuorisomusikaali Groove ovat Pyynikin kesäteatterin ensi kesän ohjelmistoa Aamulehti. 7.10.2021. Viitattu 25.4.2022.
  43. ”Sota, metsätyöt ja maatalous, niissä on suomenhevosta tarvittu” – Sirkku Peltolan Suomen hevonen hirnuu pian Pyynikillä Kulttuuritoimitus. 25.4.2022. Viitattu 20.5.2022.
  44. BILLY ELLIOT Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  45. MATILDA Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 20.5.2022.
  46. Lasten tasavalta | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 20.5.2022.
  47. Hurmaavan hauska Vesta-Linnea ja aavelapsen arvoitus -lastennäytelmä palkittiin – Päivän Lehti www.paivanlehti.fi. Viitattu 26.4.2022.
  48. Pirkanmaan palkinto Pirkanmaan liitto. Viitattu 26.4.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saini Lehtinen (toim.): Muistijälkiä – TTT-Kellariteatteri 1965–2005
  • Teatterin historiasta on julkaistu Panu Rajalan kirjasarja, joka sisältää teokset:
    • Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901–1918
    • Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964
    • Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964–2001

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen Työväen Teatteri.